Länsimaisessa mediassa Hongkongin lainsäädäntöneuvoston vaalit uutisoitiin kamppailuna demokratiasta. Äänensä antoi kuitenkin vain pieni osa kansalaisista ja Kiinaan päin suuntautuneet edustajat pysyivät vallassa.
Yllätyin nähdessäni, miten suomalaiset sanomalehdet kirjoittivat kotikaupungissani Hongkongissa järjestetyistä lainsäädäntöneuvoston vaaleista. Esimerkiksi Yle uutisoi, että Hongkongissa äänestetään demokratian jatkumisesta. Verkkouutiset puolestaan kirjoitti, että Kiina ottaa niskalenkkiä vapaasta Hongkongista.
Olin hämmentynyt: olinko todella näin tietämätön kotikaupunkini poliittisesta tilanteesta? Ei ole toki kiistämistä, etteivätkö eiliset lainsäädäntöneuvoston vaalit olisi olleet tärkeät. Mutta en ollut paikallista mediaa seuranneena huomannut, että Hongkongin demokratia olisi näissä vaaleissa vaarassa.
En ollut paikallista mediaa seuranneena huomannut, että Hongkongin demokratia olisi näissä vaaleissa vaarassa.
Jo se, että niin kutsutut lokalistit, jotka korostavat Hongkongin itsehallintoa suhteessa Kiinaan, saivat asettua ehdolle ensimmäistä kertaa, ei heijastele maan demokratian kaventumista – päinvastoin. Myös vaalin tulos voidaan lukea häivähdyksenä Hongkongin demokratian vahvistumisesta: lokalistit muiden demokraattien rinnalla saivat kolme uutta paikkaa neuvostossa.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että Peking-mielisellä koalitiolla on hallintoneuvostossa yhä enemmistö. Lokalistit myös syrjäyttivät muiden demokraattisten puolueiden maltillisempia konkariedustajia.
Tämä tarkoittaa sitä, että demokratiaa ajavan koalition rivit ovat entistä rikkinäisemmät tai ainakin monimutkaisemmat kuin ikinä aikaisemmin. Hongkongin demokratian kannalta on keskeistä, kuinka hyvin nuoren polven radikaalit lokalistit kykenevät yhteistyöhön pehmeämpää ja kompromissihakuista poliittista linjaa ajavien demokraattien kanssa.
Vapaus ja demokratia häilyvinä käsitteinä
Lainsäädäntövaltaa käyttävän lainsäädäntöneuvoston valta Hongkongissa on aina ollut rajattua. Hongkongissa ylintä valtaa käyttää hallintojohtaja, joka on Kiinan kansankongressin nimittämä.
Myös hallintojohtajan ministeriöiden päällikkönimitykset on hyväksytettävä Kiinan valtioneuvostolla. Hongkongin hallituksen ei siis tarvitse nauttia lainsäädäntöneuvoston vaan Kiinan keskushallinnon luottamusta.
Hongkongilaisilla on nykyisin enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa maansa asioihin kuin koskaan brittihallinnon aikana.
Vapaus ja demokratia ovat aina olleet Hongkongissa häilyviä käsitteitä. Hongkong ei ole ikinä ollut vapaa maa sen perimmäisessä mielessä.
Britannian hallinnon aikana vaaleja ei järjestetty ollenkaan. Hongkongin kansalaisilla on nykyisin enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa maansa asioihin kuin koskaan brittihallinnon aikana.
Vaalit eivät saaneet äänestäjiä liikkeelle
Vaaleja seuratessani en jäänyt pohtimaan Pekingin valtaa tai Hongkongin vallattomuutta. Pikemminkin jäin ihmettelemään, miksi demokratiaa tukevat puolueet eivät saaneet suurempaa kannatusta.
Vaalit olivat vapaat – tai ainakin niin vapaat kuin ne vain Hongkongissa voivat olla. Kaikilla kansalaisilla oli mahdollisuus äänestää. Lopputulos kuitenkin oli, että Peking-mielisten koalitio pysyy vallankahvassa.
Ehkä hongkongilaisten uutisoitu uhmakkuus ja uho Kiinaa kohtaan on pienempää kuin me länsimaalaiset usein luulemme.
Ehkä onkin niin, että hongkongilaisten uutisoitu uhmakkuus ja uho Kiinaa kohtaan on pienempää kuin me länsimaalaiset usein luulemme – tai salaa joskus jopa toivomme.
Ennen vaaleja ainoastaan 3,78 miljoonaa Hongkongin noin 6,15 miljoonasta yli 18-vuotiaasta kansalaisesta rekisteröi itsensä äänestäjiksi. Näistä rekisteröidyistä kansalaisesta ainoastaan 2,2 miljoonaa käytti äänioikeuttansa. Noin neljää miljoonaa hongkongilaista nämä vaalit eivät kiinnostaneet.
PhD Riina Yrjölä työskentelee tutkijana ja vapaana toimittajana.
