Ranskan presidentti Emmanuel Macron valmistelee rakenteellista uudistusta islamin asemasta Ranskassa. Yksityiskohtaista mietintöä ei ole vielä luovutettu, mutta pääkohdat ovat selvät. Uudistuksen myötä keskiöön nousevat tasavallan arvot ja laïcité-periaate.
Emmanuel Macron esitteli uudistusta Le Journal de Dimanche -lehdessä. Macronin uudistusta seurataan tarkasti muuallakin Euroopassa.
Rakenteellisen uudistuksen tavoitteena on ”kansallinen koheesio”. Macron pyrkii estämään radikalisoitumisen leviämisen.
Sen sijaan, että puhuttaisiin islamista Ranskassa, on tavoitteena luoda erityinen Ranskan islam. Useat ranskalaisen islamin tuntijat, kuten EUI:n professori Olivier Roy, arvostelevat tulevaa esitystä laïcité-periaatteen vastaisena. Periaatteen mukaan valtio ja uskonto on erotettu toisistaan lailla vuonna 1905. Valtio on tunnukseton ja puolueeton suhteessa uskontoihin. Tämän takia esimerkiksi eri uskontojen harjoittajia ei tilastoida.
Keskustelua tasavallan arvoista ja laïcité-periaatteen sisällöstä käydään kiivaasti jo nyt. Asiantuntijoiden mukaan uudistusten sijaan tarvittaisiin kokonaan uusi tulkinta islamista. On oireellista, jos Ranskan islam nähdään vain radikalisoitumisen valossa. Vastakkain ovat myös erilaiset asiantuntijoiden näkemykset radikalisoitumisen syistä.
Valtio uudistamassa uskontoa
Useat Ranskan presidentit, kuten Nicolas Sarkozy ja François Hollande, ovat yrittäneet uudistaa islamin rakennetta Ranskassa. Sisäministerinä Sarkozy perusti vuonna 2003 hallinto-organisaatio Conseil français du culte musulmanin (CFCM). CFCM näkee tarpeelliseksi myös uudistua itse sisältäpäin. Syynä on muun muassa terrori-iskujen jälkeen muuttunut ilmapiiri.
CFCM hallinnoi esimerkiksi imaamien koulutusta ja halal-lihan myyntiä. Hollande puolestaan solmi Marokon kanssa vuonna 2015 sopimuksen, jossa sovittiin siellä koulutettavista imaameista.
Uudistuksen pääasiat ovat imaamien kouluttaminen Ranskassa ja moskeijoiden ulkopuolisen rahoituksen kieltäminen.
Macronin uudistuksessa on kaksi pääasiaa. Ne ovat imaamien kouluttaminen Ranskassa ja moskeijoiden ulkopuolisen rahoituksen kieltäminen. Maista esimerkiksi Saudi-Arabia on rahoittanut moskeijoita.
Ranskassa koulutetut imaamit edistäisivät tasavallan arvoja ja tuntisivat ranskalaisen yhteiskunnan. Heidän koulutuksensa keskittyisi myös tasavallan arvoihin, ei uskonnollisiin teksteihin. Näin Macronin mukaan estettäisiin jihadismi Ranskassa.
Intohimoisten asiantuntijoiden oppikuntariita
Professori Royn mukaan ongelmallista tässä on, että vihollisen nähdään tulevan ainoastaan ulkopuolelta. Royn mukaan ei ole todisteita siitä, että olisi joku erityinen ranskalainen islam, joka edustaisi ainoastaan keskitietä.
Royn mukaan Ranskassa elää kuitenkin salafismi ja ranskalainen jihadismi. Macronia on konsultoinut hänen ystävänsä, islamin asiantuntija, sosiologian professori Gilles Kepel, joka taas on julkisesti väitellyt kovin sanoin Royn kanssa radikalisoitumisen syistä vuodesta 2015.
Macron siteerasi Kepeliä vaalikampanjassaan ja tämä seurasi häntä valtiovierailuille Tunisiaan. Kepelin mukaan radikalisoitumisen syyt ovat ranskalaisessa yhteiskunnassa ja lähiöissä, kun taas Roy näkee syyt yksilöllisessä psykologiassa.
Kaavaillussa esityksessä ongelmallista lienee se, miten se suhtautuu laïcité-periaatteeseen.
Kaavaillussa esityksessä ongelmallista lienee se, miten se suhtautuu laïcité-periaatteeseen. Valtio ei virallisesti voi järjestää uudelleen uskontoa tai ottaa kantaa uskonnon järjestämiseen. Macronia ovat tästä kritisoineet vasemmiston Jean-Luc Melenchon ja Kansallisen rintaman Marine Le Pen, joka ajaa positiivista laïcité-periaatetta.
Vuoden 2004 lailla kiellettiin uskonnolliset symbolit julkisissa tiloissa. Äskettäin polemiikin kohteeksi nousi Sorbonnessa opiskelevan syndikalistiaktivisti Maryam Pougetouxin huivi. Emmekö saa näkyä julkisessa tilassa, kysyivät Pougetouxin tukijat.
Arvostelijat ovat myös puuttuneet siihen, että Macron puuttuu erityisesti islamiin, ei muihin uskontoihin. Laïcité-periaate on koettu semanttisesti haastavaksi, sillä siihen liittyvät käsitteet neutralité ja objectivité eivät ole täysin selviä.
Ongelmallinen islam ja tasavallan arvot
Macronia on arvosteltu myös siitä, että islamin uudistaminen ei poistaisi ongelmia tai ylipäätään parantaisi islamin kuvaa Ranskassa. Millaista on Ranskan islam ja onko sitä ylipäätään? Ranskassa elää Euroopan suurin muslimiväestö, noin viisi miljoonaa muslimia, jotka ovat lähtöisin eri taustoista. Tulisiko heidän olla ensisijaisesti ranskalaisia ja toissijaisesti muslimeja?
Jennifer Fredette kirjoittaa teoksessaan Constructing Muslims in France: Discourse, Public Identity and the Politics of Citizenship, että monet Ranskassa menestyneistä, eliittiin kuuluvista muslimeista ovat niin sanottuja hiljaisia muslimeja, jotka eivät halua julkisesti identifioitua muslimeiksi. Islamiin liitetään yhä stigma, joka kiinnittyy ongelmallisiin lähiöihin.
Kansallisen koheesion sijaan pahimmillaan uudistus saattaa lisätä kuilua ”toisien” ja ”oikeiden ranskalaisten” välillä. Onnistuuko Macron siinä, missä hänen edeltäjänsä ovat epäonnistuneet, ja pystyy luomaan Ranskan islamin?
VTM, FM Laura Parkkinen on vapaa toimittaja ja tutkija, joka on erikoistunut Ranskaan ja populismiin.
