”Emmekö me varoittaneet?” Tämä oli Euroopan äärioikeiston viesti satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen kohdistuneen iskun jälkeen, Laura Parkkinen kirjoittaa.
Ranskassa äärioikeistolaisen Front National -puolueen Marine Le Pen muistutti puhuneensa jo vuosien ajan siitä, että islamilainen fundamentalismi on todellinen uhka Euroopassa. Italian Pohjoisen liiton Matteo Salvini puolestaan totesi, että heillä on vihollinen keskuudessaan. Jean-Marie Le Pen twiittasi ranskalaisia pysymään rauhallisena ja äänestämään tytärtään Marinea (”Keep calm and vote Marine Le Pen”). Toisaalla Marion Maréchal-Le Pen kehoitti ranskalaisia pysymään kylmäverisinä (”sang-froid”).
Vuoden 2012 kouluammuskelujen jälkeen Toulousessa Marine Le Pen puhisi kylmää vihaa: Kuinka monta Mohammed Merahia tarvitaan ennen kuin uhan uskotaan olevan todellinen? Hän otti tapaukseen kantaa heti, vasta hieman myöhemmin presidentti Sarkozy matkusti paikalle. Tapauksen vaikutusta Le Penin äänimäärään kevään 2012 presidentinvaaleissa on arvioitu, mutta Marine Le Pen pystyi tuolloinkin julistamaan heidän varoittaneen ja olleen oikeassa.
Satiirilehti Charlie Hebdo on nauranut kaikelle. Lehden taustalla näkyy Rabelais’in runsas ja rehevä perinne. Vasemmistointellektuellit Charb, Cabu ja Wolinski tunnettiin lempinimillä. Vuonna 2012 Charlie Hebdon kannessa oli Marine Le Pen, joka juoksi eteenpäin hameenhelmat korvissa ja partaveitsi kädessä. Kuvassa olivat myös Hitlerin viikset. Lehti nauroi tälle pirun karkoittamiselle, jolla Front National teki itseään hyväksyttävämmäksi. Tuolloin Marine Le Pen piti pilaa hävyttömänä ja pauhasi suuttuneena televisiokanavalla.
Nyt Marine Le Pen on sitä mieltä, että ”meidän arvojamme” on loukattu. ”Tänään on myötätunnon päivä”, hän julisti heti iskujen jälkeen. Äärioikeisto on reagoinut kaikkialla Euroopassa. Esimerkiksi Tanskassa Pia Kjaersgaard on kehoittanut sulkemaan moskeijat. Hän totesi, että ”tanskalaisten ei tarvitse pelätä Tanskassa”. Pia Kjaersgaardilla on oma turvallisuusmies. Ranskassa on vuodesta 2005 keskusteltu näkyvästi lähiöistä (”benlieues”) ja siirtolaisten sopeutumisesta. Tuolloin lähiömellakat nousivat otsikoihin. Samalla lehtiin nousi Jean-Marie Le Penin varoittava sormi: ”JMLP on varoittanut teitä!”
1960- ja 1970-luvuilla maahan tulivat siirtotyöläiset, jotka menivät töihin tehtaisiin. Heidän lapsensa, toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat, ovat eräänlaisia väliinputoajia. Pariisin lähellä on pari moskeijaa, joiden johtajilla on yhteyksiä islamilaiseen ääri-ideologiaan, salafismiin. Lisäksi moskeijoiden ympärillä pyörii karismaattisia saarnaajia, jotka etsivät seuraajia. Uskonnoista kirjoittaneen antropologi Malek Chabelin mukaan moskeijoiden liepeillä tehdään järjestelmällistä työtä kertomalla nuorille, etteivät he ole ”oikeita ranskalaisia” eivätkä sellaisiksi tule. Heille opetetaan salafismin (”bon islam”) alkeet. Erityisesti nuoria naisia on värvätty Syyriaan. Terrori-iskuja suunnitellut ja niissä kuollut Amedy Coulibaly radikalisoitui vankilassa. Hänen naisystävänsä tausta on rikkonainen: kuollut äiti, äitipuoli ja useita lastenkoteja. Henkisen kotinsa naisystävä löysi kertomansa mukaan Coulibalyn myötä radikaaliliikkeistä.
Ranska on maallinen valtio, joka ei noudata mitään uskontoa. Uskonto ja valtio on erotettu lailla. Poliittisista johtajista presidentti Sarkozy oli ensimmäinen, joka alleviivasi katolisuuttaan ja kristillisyyttään. Tätä pidettiin poliittisena vetona: kenenpä muunkaan kuin jumalan kanssa Sarko liittoutuisi, ranskalaiset naureskelivat. Sisäministerinä Sarkozy halusi ”tyhjentää lähiöt painepesurilla” ja myöhemmin presidenttinä hän nostatti keskustelua Ranskan kansallisesta identiteetistä.
Marine Le Pen kasvatti suosiotaan eurovaaleissa. Kun isä Jean-Marie Le Pen loi johtajuutta sotien sankaruudella, vuonna 1968 syntynyt Marine Le Pen edustaa uutta sukupolvea. Hän on aktiivinen Twitterissä ja hymyilee lehdistössä. Nettisivuillaan hän jutustelee juuristaan leppoisasti takkatulen ääressä, kertoo kasvutarinaansa ja vetoaa äitiyteensä. Puolueen tiedotuksessa uransa aloittaneen Marine Le Penin kumppani on Louis Aliot, joka on käynyt eliittikoulu ENA:n. Marine Le Pen tähtää kunnianhimoisesti vuoden 2017 presidentinvaaleihin. Vaikka hänet tunnetaan kiivaana ja hyökkäävänä, on olemassa myös toisenlainen Marine. Tämä Marine nousi esiin vuoden 2012 presidentinvaalien jälkeen, jolloin hän halusi ”suojella ranskalaisia”. Välillä Marine Le Pen onkin ominut vasemmistolaisen hoivaretoriikan, joka tunnetaan myös ”carepopulismina”.
Millaisia seurauksia Pariisin iskuilla on äärioikeistolle Euroopassa? Turvattomuus lisää kaikenlaista ääriliikehdintää. Populismi saa voimansa viholliskuvasta: 1980-luvulla se oli kommunismi, 1990-luvulla siirtolaisuus. 1980-luvulla Jean-Marie Le Pen sai rahoitusta yhdysvaltalaiselta Moon-lahkolta kommunismin vastustamiseen. Populistit puhuvat ”meistä” ja heistä”. Politiikasta on tullut hyvän taistelua pahaa vastaan. Samaan aikaan Ranskassa ja muuallakin Euroopassa on pyritty lisäämään kaikenlaisten uskontojen vuoropuhelua esimerkkinä siitä, että salafismi ja enemmistön harjoittama islam ovat kaksi eri asiaa. Twitterissä leviävällä #jesuisAhmed” (”minä olen Ahmed”) -hashtagilla pyritään vastavoimana osoittamaan, että islam on osa Eurooppaa.
Lähteet
Crépon, Sylvie, Enquete au coeur du Nouveau Front National. Nouveau Monde Editions 2012.
Reynié, Dominique, Populismes, la pente fatale. Plon 2011.
