Nuori vaalea nainen yläruumis paljaana ja kukkaseppele hiuksissa vastustaa patriarkaattia, uskontoa ja homofobiaa. Naisen suu on auki ja kädet sidottu. Taustalla näkyy poliisi. Ennen joulua uutiskuvissa taas näkyi Pariisin Madeleine-kirkossa oleva hunnutettu nuori nainen, jonka paljaassa yläruumissa lukee ”344 lutkaa”.
Nykyisin Pariisissa päämajaa pitävä ukrainalaistaustainen feminismijärjestö Femen on saanut runsaasti palstatilaa tempauksillaan. Femenistä ei kuitenkaan tiedetä paljoa. Mistä järjestö esimerkiksi saa rahansa ja mikä on sen suhde feminismiin? Järjestön ovet käyvät tiuhaan, kun jäsenet vaihtuvat. Mikä järjestössä houkuttaa nuoria naisia? Ja yleisemmin: miten fotogeneettisyyttä käytetään hyväksi? Laura Parkkinen kysyy.
Ukrainassa vuonna 2008 syntyneen järjestön johtaja Inna Shevchenko anoi turvapaikkaa toissa vuonna Ranskasta, missä järjestö vaikuttaa nykyään. Sillä on erityinen koulu, jossa se kouluttaa jäseniään ”iskujen” varalle. Järjestö toimii myös Brasiliassa, Tunisiassa ja Saksassa. Ranskassa Femenillä on noin 30 kannattajaa, mikä on eniten kaikista sen toimintamaista.
Järjestön päämaja on Pohjois-Pariisin la Goutte-d’Orissa, missä asuu paljon muslimitaustaisia maahanmuuttajia. Päämajan sisäänkäyntiä koristaa kolme yläosatonta naista, jotka on maalattu Ranskan lipun värein. Julisteen on sanottu muistuttavan äärioikeistolaisen Front Nationalin symboliikkaa. Ranskassa Femen on saanut aikaan keskustelua feminismin olemuksesta, ja akateemiset feministit ottavat siihen etäisyyttä. Esimerkiksi arvovaltainen journalisti Mona Chollet kritisoi järjestön toimintaa ”pikaruokafeminismiksi” Le Monde Diplomatiquessa.
Spice Girls vai le feminisme in action?
Ranskalainen UMP-puolueen kansanedustaja Valerie Boyer teki äskettäin kyselyn Femenin rahoituksesta. Samaa kysyi Femenin jättänyt tunisialainen Amina Inna Shevchenkolta. Järjestön tulot tulevat tiettävästi osin lahjoittajilta ja osin oheistuotteista kuten T-paidoista. Dokumentti ”Ukraina is not a brothel” esittää, että todellisuudessa järjestön takana on mies.
Ranskassa vaikutti aikaisemmin islamia kritisoiva naisjärjestö Ni putes ni soumises (”Ei huoria eikä hiiriä”), joka oli laajasti esillä mediassa. Järjestö vastusti ennen kaikkea musliminaisten huntua. Järjestön jäsenet Loubna Meliane, joka on Ranskan parlamenttiedustajan Malek Boutihin avustaja, sekä Safia Lebdi olivat ensimmäisinä kiinnostuneita Femenistä, mutta tiet erkanivat myöhemmin. Alun perin Femeniin hakeutui nuoria naisia muiden feminististen järjestöjen kautta, mutta nykyisin kaikilla jäsenillä ei ole aktivistitaustaa.
Nuoret naiset, kuten ranskalainen valokuvaaja Julia Javel, kertovat kiinnostuneensa järjestöstä sen jälkeen, kun Femenin naiset osoittivat mieltään raiskauksesta epäillyn poliitikon Dominique Strauss-Kahnin talon edessä. Janekin mukaan patriarkaatin valtaan on puututtava. Valokuvaajana hän oli kiinnostunut ennen kaikkea Femenin fotogeneettisyydestä: ”Kiinnostuin siitä, miten naiset esittävät itsensä ja asiansa mainosmaisesti. He hokevat iskulauseita.”
Feminismiä ja prostituutiota
Shevchenko kertoo, ettei ollut kuullutkaan feminismistä ennen Femeniä. Hänen mukaansa se ei ollut esillä Ukrainassa. Upseerin tytär ja journalistiikan opiskelija menetti työnsä lehdistösihteerinä Kiovassa Femenissä harjoittamansa aktivismin takia. The Guardian -lehden haastattelussa Shevchenko toteaa: ”Klassinen feminismi on kuin sairas rouva, joka ei enää työskentele. Se on konferenssien ja kirjojen maailma. Meillä on samat ideat kuin klassisessa feminismissä, mutta taistelun muoto on erilainen. Me taistelemme tavalla, joka viehättää nuoria naisia ja tuo heidät takaisin ideologian pariin.”
Prostituution, ihmiskaupan ja uskontojen vastustaminen ei ole ongelmatonta. Uusi kohu syntyi, kun Femenin aktivistin ja journalistin Eloise Boutonin kuvat löydettiin seuralaissivustolta peitenimellä Alize. Lehdistä odotetusti ilakoi: onko itsensä elättäminen miesten kustannuksella feminismiä ja patriarkaatin vastustamista? Yhden arvostelijan mukaan järjestön aktiivit ovatkin kuin Spice Girls: valmiita mihin tahansa julkisuuden takia.
Artikkelikuva: jorono / Pixabay
Olipa sovinistisesti kirjoitettu. Voisi luulla että kirjoittaja on mies.
Naisen alastomuus on paljon muutakin kuin miehisestä näkökulmasta nähtyä miellyttämistä. Se on myös radikaali teko sinänsä. Naisen ruumis on shokeeraava, kiitos patriarkaatin. Suurimmat naisvihaajat usein pelkäävät naisen ruumista.
Ja miksei nainen voisi olla vaalea ja esteettisesti miellyttävä? Onko jonkinlainen naisruumis tabu? Miksi olisi juttu jos joku nainen on ollut seuralaissivustolla? Se on hänen henkilökohtainen asiansa. Miksei seuralaissivustolla ollut nainen saisi toimia poliittisesti? Miksei hän olisi uskottava poliittisesti? Tuskin hän sen todennäköisemmin myy itseään kuin joku miljoonilla myytävä poltiikko. Miksei olisi feminististä panna miehet maksamaan laskut? Miksi miehillä olisi oikeus koko maailman omaisuuteen ilman että he koskaan maksavat mitään? Miksi feminismin pitäisi olla aina kiltin tytötn femeinismiä? Miksi miehet ja miehinen lehdistö saisi määritellä sen säännöt? Kysymyksiä on paljon lisää, mutta ihan ensiksi meidän tulee vapautua miesten meille asettamista käyttäytymisvaatimuksista ja normeista.Miehet eivät saa määritellä minkälaisia meidän tulee olla ollaksemme poliittisesti uskottavia.
Itse ajattelen että femen on nerokkaalla tavalla tuonut esiin sen hienovaraisen yhtälön joka naisen ruumiilla, politiikalla ja yhteiskunnallisuudella on: sen että naisen ruumis on profaani. Se on aina siellä missä valta ei ole. Se ei voi olla läsnä yhtaikaisesti vallan kanssa. Katsokaa vaan naisjohtajien jakkutakeja. Katsokaa heidän suoranaista fobiaansa ihon näyttämiseen. Katsokaa sitä miten porno on eriyttänyt naisen ruumiin vain miesten viihdykkeeksi, jos se paljastuu. Femen yhdistää politiikan ja paljaan naisen ruumiin. Se on radikaali teko.