Vallan jäljillä vie alakouluikäiset kuntavaalien kulisseihin ja avaa vaaliosallistumista mukaansatempaavan tarinan ja sen käänteitä oivallisesti havainnollistavan kuvituksen avulla.
Elina Lappalainen & Mitja Mikael Malin: Tornihuoneen salaseura: Vallan jäljillä (2025) Tammi, 84 s.
Lasten tietokirjasarjassa syksyllä 2025 ilmestynyt teos tarjoaa jännittävän ja konkreettisen näkökulman siihen, miten jokainen voi vaikuttaa yhteiskunnassa. Tornihuoneen salaseura: Vallan jäljillä keskittyy yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, demokratia- sekä kansalaistaitoihin ja vaaliosallistumiseen kuntavaalien kontekstissa. Kuten aikaisemmatkin sarjassa ilmestyneet kirjat, Vallan jäljillä -teos on suunnattu peruskoulun ala-astetta käyville 7–12-vuotiaille lapsille.
Aikaisemmista osista tutut hahmot Lumi, Haku, Koko ja Miki hyppäävät mukaan kuntavaalien vaalikampanjointiin ja kunnalliseen päätöksentekoon auttaessaan ensi kertaa kuntavaaleissa ehdolle asettuvaa Kokon äitiä tämän vaalityössään. Päähenkilöt pääsevät ihmettelemään läheltä kiivaita vaaliväittelyitä, editoimaan sosiaalisen median vaalivideoita, tapaamaan äänestäjiä vaalitoreille ja tutustumaan kunnalliseen päätöksentekoon sekä päättäjiin Helsingin kaupungintalolle. Jännitys huipentuu vaalipäivään ja ääntenlaskuun, riittävätkö Kokon äidin äänet Helsingin kaupunginvaltuustoon?
Kirja on mukaansatempaava ja selkeä kokonaisuus, joka kertoo ikätasoisesti lapselle yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Graafinen ja oivallisesti tarinan käänteitä havainnollistava kuvitus kulkee käsi kädessä kerronnan kanssa pitäen lukijan otteessaan. Tarina etenee kronologisesti todellisuutta mukaillen aina vaalikampanjoinnista, vaalipäivän ääntenlaskuun ja valtuutetun arkeen. Lisäksi tarinan rinnalla esitetty paikallistason vaikuttamisen esimerkki antaa lapsille konkreettisen mallin siitä, mihin asioihin ja miten yhteiskunnassa voi vaikuttaa.
Lukujen loppuihin sijoitetut infolaatikot antavat kattavasti tietoa demokratiataitoihin liittyvistä asiakokonaisuuksista kuten poliittisista puolueista, kuntavaaleista, kansalaisvaikuttamisen eri keinoista, vaalikampanjoista ja äänestämisestä. Infolaatikoiden tuhdit tietopaketit saattavat tuntua vielä alakoulun ensimmäistä tai toista vuosiluokkaa käyvistä monimutkaisilta asiakokonaisuuksilta, eikä ihme, sillä ovathan niissä opetettavat kokonaisuudet ja käsitteet monimutkaisia.
Kirjaa voisi kritisoida sen lievästä pääkaupunkikeskeisyydestä, sillä se huomioi paikallisina vaaleina ainoastaan kuntavaalit, jotka toimitetaan koko maassa Helsinkiä lukuun ottamatta yhtä aikaa aluevaalien kanssa. Ymmärrettävästi tuplavaaliasetelman kuvaaminen olisi voinut osoittautua kirjan kohderyhmä huomioiden liian haastavaksi.
Nuorten eriytyvä sekä kasaantuva osallistumishalukkuus ja sen taustatekijät
Poliittisen osallistumisen eriytyminen ja sen kasautuminen suhteellisen pienelle joukolle aktiivisia kansalaisia on huolettanut tutkijoita jo pitkään. Trendistä erityisen huolestuttavan tekee se, että erot ovat tutkitusti havaittavissa jo nuorissa. Verrattain tuoreet tutkimustulokset peruskouluaan päättävistä 9.-luokkalaisista suomalaisnuorista osoittavat, että yhteiskunnallinen osallistumishalukkuus on 15-vuotiailla nuorilla vasta heräämässä.
Merkittäviä eroja on kuitenkin havaittu etenkin sukupuolen mukaan: tytöt osallistuvat poikia aktiivisemmin. Tutkimukset myös osoittavat, että vanhempien omalla yhteiskunnallisella aktiivisuudella sekä lapsuudenkodin keskusteluaktiivisuudella yhteiskunnallisista asioista on merkittävä vahvistava vaikutus nuorten poliittiselle kiinnittymiselle ja siten myös osallistumiselle myöhemminkin elämässä.
Kansalaispätevyys voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen, joista ensimmäisellä tarkoitetaan sitä, missä määrin kansalainen kokee sekä ymmärtävänsä politiikkaa että voivansa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Ulkoisella kansalaispätevyydellä vastaavasti tarkoitetaan kansalaisen arviota siitä, missä määrin hän kokee tulleensa kuulluksi poliittisessa päätöksenteossa.
Poliittisen osallistumisen eriytyminen ja sen kasautuminen suhteellisen pienelle joukolle aktiivisia kansalaisia on huolettanut tutkijoita jo pitkään. Trendistä erityisen huolestuttavan tekee se, että erot ovat tutkitusti havaittavissa jo nuorissa.
Erityisesti vahvan sisäisen kansalaispätevyyden on ajateltu olevan perusta tiiviille poliittisen kiinnittymiselle, riittävän ja oikeanlaisen tiedon hankkimiselle yhteiskunnasta sekä poliittisen järjestelmän kriittiselle arvioinnille, jotka kaikki edesauttavat aktiivista osallistumista yhteiskunnassa. Sisäisellä kansalaispätevyydellä voidaankin nähdä olevan heijastevaikutuksia poliittiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Kansainvälisissä vertailuissa sisäisen kansalaispätevyyden taso on Suomessa koko Euroopan keskivertoa matalampaa ja väestöryhmien väliset erot sisäisessä kansalaispätevyydessä ovat silmiinpistävän suuria. Merkittävin ero piirtyy yleiseurooppalaista trendiä mukaillen aikuisväestössä miesten ja naisten välille miesten sisäisen kansalaispätevyyden tason ollessa huomattavasti naisten tasoa korkeampi kaikissa ikäryhmissä. Sama löydös on tehty 2020-luvulla myös 15-vuotiaista nuorista.
Sisäinen kansalaispätevyys kehittyy jo varhaisessa lapsuudessa ja nuoruudessa poliittiseksi sosialisaatioksi kutsutuissa prosesseissa, joilla viitataan yksilön vuorovaikutukseen yhteiskunnan jäsenten sekä toimijoiden kanssa. Tällaisia toimijoita, eli sosialisaatioagentteja, ovat esimerkiksi perhe, ystävät, koulu ja vapaa-ajan harrastukset sekä media.
Tutkitusti merkittävimpiä sosialisaatioagentteja sisäisen kansalaispätevyyden vahvistamiseksi ovat nuorille osallistuminen demokratiakasvatukseen ja avoin luokkahuoneilmipiiri sekä varttuminen lapsuudenkodissa, jossa vanhemmat keskustelevat aktiivisesti yhteiskunnallisista asioista ja ovat kiinnostuneita politiikasta.
Voiko yksi kirja kaventaa kansalaispätevyydessä havaittua sukupuolikuilua?
Tutkitusti tytöt lukevat kirjoja poikia aktiivisemmin. Sisäisessä kansalaispätevyydessä havaitun sukupuolikuilun näkökulmasta tarkasteltuna trendi voi olla Vallan jäljillä -tietokirjateoksen näkökulmasta optimistinenkin. Mikäli tytöt tarttuvat juuri tähän kirjaan poikia useammin, voisiko se vahvistaa heidän sisäistä kansalaispätevyyttänsä ja kaventaa näin sisäisen kansalaispätevyyden sukupuolikuilua? Tutkimusten valossa tämä on mahdollista, mutta vaikutusmekanismia on kaivettava pelkän kirjan lukemista syvemmältä.
Psykologi Albert Banduran (1977) kehittämän sosiaalisen oppimisen teoriaan nojaten lapsi kiinnittää enemmän huomiota samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa, johon hän oman sukupuolensa perusteella samastuu voimakkaammin ja omaksuu siksi tämän vanhemman toimintamallit herkemmin. Myöhäisempi tutkimus on osoittanut, että yhteiskunnallisesti ja poliittisesti aktiivisilla äideillä onkin juuri tärkeä rooli heidän tyttäriensä poliittisessa sosialisaatiossa ja siten myös poliittisen kiinnittymisen vahvistamisessa.
Tarinan päähenkilöksi nouseva Mariam onkin vielä 2020-luvulla virkistävä hahmokuvaus jopa Suomen kaltaisessa modernissa ja tasa-arvoisessa edustuksellisessa demokratiassa, jossa valtaosassa poliittisia luottamustehtäviä on vielä miesten yliedustus.
Vallan jäljillä -kirjassa tälle mekanismille luodaan mahdollisuus, kun päähenkilö Kokon äiti Mariam osoittaa yhteiskunnallista aktiivisuutta asettumalla ehdolle kuntavaaleissa pyrkien näin vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Vaikka kyseessä on fiktiivinen hahmo, voi hänkin esimerkillään osoittaa, että politiikka kuuluu yhtä lailla naisille ja naiset voivat miesten tapaan menestyä politiikassa, mikä voi osaltaan vahvistaa juuri tyttöjen sisäistä kansalaispätevyyttä.
Tarinan päähenkilöksi nouseva Mariam onkin vielä 2020-luvulla virkistävä hahmokuvaus jopa Suomen kaltaisessa modernissa ja tasa-arvoisessa edustuksellisessa demokratiassa, jossa valtaosassa poliittisia luottamustehtäviä on vielä miesten yliedustus. Esimerkiksi kevään 2025 kuntavaaleissa enemmistö valituista valtuutetuista oli miehiä (55 %), vaikkakin naisten osuus kunnanvaltuutetuista on kasvanut jatkuvasti.
Osallistumiskuilujen kaventaminen on mahdollista, jos kirja löytää tiensä kouluihin ja kirjastoihin
Vallan jäljillä -teos voi parhaimmillaan onnistua vahvistamaan lasten ja nuorten sisäistä kansalaispätevyyttä ja sitä kautta onnistua kaventamaan jo olemassa olevia osallistumiskuiluja poliittisessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Sisäisen kansalaispätevyyden ohella kirja voi sytyttää poliittisen kiinnostuksen kipinän, joka voi kantaa pitkällekin nuoruus- ja aikuisvuosiin.
Tämä edellyttää sitä, että teos löytää tiensä laaja-alaisesti hyvinvointiyhteiskunnan demokraattisiin instituutioihin kuten kirjastoihin ja peruskouluihin, joissa siihen mahdollisimman moni lapsi ja nuori voi tarttua. Kirja voisi sopia hyvin osaksi vuosiluokilla 4–6 tapahtuvaa yhteiskuntaopin opetusta, jossa se onnistuisi tehokkaasti tavoittamaan erilaisista taustoista tulevat lapset.
Teos voi toimia yleisempänä keskustelunavaajana nuorten ja aikuisten välillä, vahvistaen sukupolvien välistä ymmärrystä demokratian toiminnasta, vallan rakenteista ja politiikasta.
Kirjasta löytyy myös äänikirjaversio, mikä lisää sen saavutettavuutta erityisesti niille lapsille ja nuorille, joille perinteinen lukeminen voi olla haastavaa.
Vallan jäljillä -teoksen potentiaali ei rajoitu pelkästään opetuskäyttöön. Se voi toimia yleisempänä keskustelunavaajana nuorten ja aikuisten välillä, vahvistaen sukupolvien välistä ymmärrystä demokratian toiminnasta, vallan rakenteista ja politiikasta yleensä. Kun kirja integroidaan osaksi laajempaa mediakasvatusta ja yhteiskunnallista lukutaitoa, se voi tukea lasten kriittisen ajattelun kehittymistä tarjoten konkreettisia esimerkkejä siitä, miten jokainen voi vaikuttaa yhteiskunnassa.
Olisi tärkeää, että kirjan sisältö huomioitaisiin myös opettajankoulutuksessa ja oppimateriaalien suunnittelussa. Selvitykset osoittavat, että opettajien kokemukset saamastaan valmiudesta demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toteuttamiseen vaihtelevat edelleen merkittävästi. Näin Vallan jäljillä -teos voi aidosti toimia välineenä yhteiskunnallisten osallistumiskuilujen kaventamisessa ja demokratian vahvistamisessa.
YTT Aino Tiihonen työskentelee valtio-opin tutkijatohtorina Koneen Säätiön ja Suomen kulttuurirahaston rahoittamassa hankkeessa ”Poliittisten arvojen ylisukupolvisuuden repeämät Suomessa”, jossa tutkitaan poliittisten arvojen ja asenteiden yhtenevyyttä aikuisten lasten ja heidän vanhempiensa välillä sekä väestössä yleisesti että maahanmuuttotaustaisissa perheissä.
Kuvituskuva: Debby Hudson / Unsplash
