Ranskan presidentti Macron on saanut kehuja ennen kaikkea ulkopoliittisesta osaamisestaan. Sisäpolitiikassa riittää mittavia haasteita, joista yksi on huhtikuussa hyväksyttävä maahanmuuttolaki.
Emmanuel Macronia on syytetty Ranskan tasavallan humanististen arvojen pettämisestä. Huhtikuussa hyväksyttävän maahanmuuttolain tarkoituksena on muuttaa esimerkiksi oleskeluluvan käsittelyaikoja, lisätä kontrollia ja tiukentaa turvapaikan saamista.
Macronin puolueen La république en marchen (LREM) jäsenet kirjoittivat äskettäin presidentille avoimen kirjeen yhdessä katolisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa, jossa he kritisoivat tämän politiikkaa. Macronia on syytetty opportunismista ja halusta miellyttää maahanmuuttoon väsynyttä yleistä mielipidettä.
Macronia on syytetty opportunismista ja halusta miellyttää maahanmuuttoon väsynyttä yleistä mielipidettä.
Jälleen kerran Ranskassa keskustellaan tasavallan arvoista ja pohditaan sitä, mikä on äärioikeiston ja populismin vaikutus. Minne jäi humanistipresidentti, joka vielä kuusi kuukautta sitten ylisti Merkelin avointa pakolaispolitiikkaa, miettivät kommentaattorit.
Ranskan maahanmuutto, Calais ja yliopistonvaltaus
Pohjois-Pariisissa Porte de la Chapellen metron viereen on rakennettu parakkeja. Pakolaiskeskus tunnetaan nimellä La Boule, ja se tarjoaa akuuttia majoitusta.
La Boule on rakennettu korvaamaan pakolaisten teltat, joita paikalla oli vielä vuonna 2015. Veden ja kosteuden takia teltoissa kaduilla asuminen tuli sietämättömäksi, ja Pariisin pormestari Anne Hidalgo avasi keskuksen. Telttoja näkee yhä esimerkiksi Canal Saint-Martinin rannoilla.
Telttaleiri löytyy yhä Pohjois-Ranskan Calais’sta. Presidentti Macron vieraili Calais’ssa tammikuussa. Teko henki symboliikkaa, ja sen oli tarkoitus viestittää – kaksi päivää ennen Theresa Mayn tapaamista – että ”raja on kiinni ja Calais ei tule enää olemamaan maahanmuuttajien päämäärä”.
Tunnin kestävässä puheessaan Macron kertoi uudet maahanmuuttopolitiikkansa päälinjat. Laittomaan maahanmuuttoon hän suhtautuu erityisen kielteisesti, mutta haluaa helpottaa maassa laillisesti olevien integraatiota. Vuonna 2017 Ranskaan tuli 100 000 uutta oleskelulupahakemusta, noin 87 000 henkilöä pysäytettiin rajalla laittoman maahantulon takia.
Maahanmuuttajaryhmä on viimeksi tammikuun lopussa vallannut näkyvästi Pariisi 8 -yliopiston A-rakennuksen. Tiedotteessaan he kritisoivat poliisin toimintaa Calais’ssa, vaativat asuntoja ja mahdollisuuksia jatkaa opintojaan ja vetoavat Ranskan vallankumouksen perinteeseen.
Sisäministeri Gérard Collombin mukaan uuden lain tarkoitus on nopeuttaa ja tehostaa turvapaikan saantiprosessia. Samalla Collomb huomauttaa, että esimerkiksi Saksassa hylättiin viime vuonna 300 000 hakemusta. Collombin mukaan Ranskalla ei ole varaa ottaa kaikkia Saksan hylkäämiä turvapaikanhakijoita. Uusi laki tiukentaa oleskeluluvan kriteereitä: minkäänlaista ”taloudellista pakolaisuutta” paremman elintason perässä ei suvaita.
Ranskassa maahanmuuttoon on alettu suhtautua yhä kielteisemmin viime vuosien terrori-iskujen jälkeen. Esimerkiksi huono työtilanne on vaikeuttanut toisen polven maahanmuuttajien sopeutumista. Ongelmat ovat kasautuneet tietyille alueille.
Macronin kaksoisdiskurssi
Vihreiden David Cormandin mukaan Macron pelaa kyynistä peliä. Hänen mukaansa Macronin uusi lakiesitys asettaa kansallisen koheesion ja tasavallan arvot – liberté, egalité, fraternité! – vaaraan. Presidentinvaaleissa Front Nationalin Marine Le Peniä vastaan debatoi toisenlainen Macron, joka puhui Angela Merkelin tyyliin rajojen aukaisemisesta.
Ranskalaislehti L’Obs laittoi 11.1.2018 kanteensa provosoivasti mustavalkoisen kuvan Macronista, jonka kasvojen edessä oli piikkilankakuvio. Kansikuvaa koristi teksti ”Tervetuloa ihmisoikeuksien maahan”.
Lehden sisäsivuilla oli analyysi Macronin kaksoisdiskurssista. Vielä heinäkuussa 2017 presidentti halusi lisää maahanmuuttajia, koska hän tunsi ylpeyttä Ranskasta.
Humanitaarisen organisaation La France de Terre d’Asilen johtaja Pierre Henrykin muistuttaa, että kuusi kuukautta sitten Macron puhui aivan toista. Henry pitää uutta lakia ”kalliina ja rankaisevana”. Samoilla linjoilla ovat esimerkiksi katolisten ja protestanttien edustajat.
Le Monde -lehti julkaisi intellektuellien kritiikin Macronin maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan. Kirjoittajana on esimerkiksi Macronin lähipiiriin lukeutunut Science Po -yliopiston professori, ekonomisti Jean Pisani-Ferry. Kirjoittajat kysyvät, miten käy heidän, joilla on legitiimi oikeus turvapaikkaan, ja vetoavat siihen, että presidentin politiikka on ristiriitaista hänen edustamansa humanismin kanssa.
Onko filosofiaa opiskellut Paul Riceourin oppilas etääntynyt älymystöstä, pohditaan. Ei ole, hän pelaa vain kahdella lautasella, toteaa lähipiiri.
Macronin on myös vaikea suvaita kritiikkiä. Presidentti on saanut myönteistä huomiota ennen kaikkea ulkopolitiikastaan. Kotimaassa kannatus on mittausten mukaan noin 38 prosenttia, sama luku kuin presidentti François Hollandella oli samassa vaiheessa.
L’Obs-lehden provosoiva kansi on herättänyt keskustelua, sillä piikkilanka tuo mieleen erityisesti toisen maailmansodan ja keskitysleirit. ”Ranska ei ole suljettu”, sanoo ministeri Collomb. Talouslehti Echos siteeraa LREM-puolueen jäsentä, joka toteaa, että ”Macron ei ole Orban”.
L’Obsin kansi ja yleinen keskustelu tuovat esiin sen, miten vaikea tehtävä Macronilla on. Vasemmisto tulee syyttämään häntä epähumanismista, oikeisto taas laxismista. Oman puolueen rivit rakoilevat. Macronin puolueella ei ollut alun alkaen selvää ohjelmaa.
Sarkozy vs. Macron
Monet poliitikot, intellektuellit ja tutkijat ovat verranneet Macronia entiseen presidentti Nicolas Sarkozyyn. Hän ehdotti sisäministeriaikoinaan dna-testejä siirtolaisille ja siirsi diskurssiinsa aineksia Front Nationalin Jean-Marie Le Peniltä. Sarkozy nostatti vuonna 2009 keskustelun kansallisesta identiteetistä, joka osoittautui sittemmin fiaskoksi. Macron haluaa nyt keskustelua myös islamin asemasta ja sen rakenteellisesta organisaatiosta.
Monet poliitikot, intellektuellit ja tutkijat ovat verranneet Macronia entiseen presidentti Nicolas Sarkozyyn.
Sosialistien entinen presidenttiehdokas Benôit Hamon kysyi, meneekö Macron ulkomaalaispolitiikassaan pitemmälle kuin Sarkozy. Hamonin mukaan Macron on epärehellinen, ensin hän ylisti Merkelin avointa maahanmuuttopolitiikkaa ja sittemmin käänsi suhtautumisensa kielteiseksi.
Presidentin kannan muutokseksi arvioidaan yleisen mielialan painetta ja autoritaarisuutta. Macron haluaa näyttää olevansa dynaaminen presidentti, joka saa läpi suuria muutoksia.
Ranskassa keskusteluun maahanmuutosta on vaikuttanut populismin valtavirtaistuminen. Macronin perusteet ovat ennen kaikkea taloudelliset. Maahanmuuton tuntijan, arvostetun historioitsijan ja Harvardin yliopiston vierailevan professorin Patrick Weilin mukaan Macron on käänteinen Sarkozy. Hänen mukaansa Macron on puheissaan pehmeä, mutta kentällä kuin tikari. Maahanmuuttokeskustelun ja lakiuudistuksen yhteydessä keskustellaan jälleen kerran tasavallan arvoista ja siitä, kenellä on oikeus olla ranskalainen.
VTM, FM Laura Parkkinen on vapaa toimittaja ja tutkija, joka on erikoistunut Ranskaan ja populismiin.
Maahanmuutossa tärkeintä on integrointi, jos maahanmuuttaja ei pysty operoimaan uudessa ympäristössään sujuvasti tämä tietenkin aiheuttaa ongelmia. Tämä vaatii resursseja ja aikaa, ja tästä syystä laiton maahanmuutto ja liiallinen maahanmuutto ilman sopivaa integrointistradegiaa ei ole hyvä ajatus.
Laiton maahanmuutto muutenkin aiheuttaa paljon sukannusta ja ylimääräistä työtä systeemissä koska heillä ei ole työkaluja selvityä uudessa maassaan, tämä on huono juttu sekä kyseessä olevalle henkilölle sekä yhteiskunnalle.
Itse olen sitä mieltä että maahanmuutto on hyvä asia ja sitä voi lisätä, kunhan tarvittavat resurssit ja systeemit ovat tarjolla. Jotta sitä vastaisuudessa pystyy tarjoamaan ihmisille hyvän elämän ja turvapaikan, ei voi olla lyhytnäköinen asiassa.
Maahanmuuttaja joka on saanut työkalut selvitytyä uudessä ympäritössään ja on töissä, on valtiolle hyvä asia ja mahdollistaa yksilön auttaa läheisiään ilman että se aihuttaa ongelmia.