Terveyttä edistävää altistumista mikrobeille voidaan pitää piilotettuna perusihmisoikeutena. Ihmisen puolustusjärjestelmä tarvitsee nykytietämyksen mukaan luonnon monimuotoisia mikrobeja kehittyäkseen normaalisti ja pysyäkseen terveenä, mutta altistuminen ei ole kaikkien väestöryhmien saavutettavissa.
Kehossamme olevat miljardit mikrobit hoitavat elintärkeitä tehtäviä. Ne ylläpitävät aineenvaihduntaa ja immuunipuolustuksen tasapainoa, säätelevät hormonitoimintaa ja suojelevat taudinaiheuttajilta. Siinä missä toiset mikrobit aiheuttavat tauteja, toiset mikrobit ovat tärkeitä terveydellemme. Joillakin mikrobeilla taas ei ole meille erityistä merkitystä.
Myös mikrobitasolla tehdään politiikkaa. Monet politiikan osa-alueet säätelevät sitä, millaisille mikrobeille, kuten bakteereille ja viruksille, eri sosiaaliset väestöryhmät altistuvat. Tähän liittyvät niin ympäristö- ja luonnonvarapolitiikka kuin terveys-, koulutus-, sosiaali- ja talouspolitiikkakin.
Euroopan Unionin biodiversiteettistrategia sekä muut luonnon monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä tukevat strategiat tukevat terveyttä edistävää mikrobialtistusta. Mikrobien monimuotoisuuden turvaamista ja eri väestöryhmien oikeutta terveyttä edistävälle mikrobialtistukselle ei silti ole vielä strategisesti tunnistettu poliittisissa päätöksentekoprosesseissa.
Kansalaisten mahdollisuudesta vaikuttaa omaan lähiluontoonsa on Katulehti Roheessa julkaistu reportaasi, jonka kanssa tämä artikkeli on tuotettu yhteistyössä.
Monimuotoinen mikrobisto tukee terveyttä
Suomalaisessa terveyspolitiikassa korostettiin 1900-luvulla hygieenisyyttä. Nykyisin saatetaankin yhä ajatella, että pysyäksemme terveinä meidän tulee suojautua mikrobeilta niin tehokkaasti kuin mahdollista. Suojautuminen on tärkeää kulkutautien ja esimerkiksi koronaviruksen torjunnassa, mutta liiallinen hygieenisyys voi haitata immuunijärjestelmän normaalia kehittymistä ja toimintaa.
Nykykäsityksen mukaan yksi keskeisiä syitä immuunijärjestelmän häiriöiden lisääntymisessä onkin vähentynyt altistuminen luonnon monimuotoiselle mikrobistolle. Tämä on näkynyt etenkin kaupungistuneissa yhteiskunnissa, joissa immuunijärjestelmän häiriöt, kuten allergiat, astma ja tyypin 1 diabetes ovat lisääntyneet.
Esimerkiksi kodin lähialueen ympäristöä analysoimalla satelliittidatan avulla havaitsimme, että maatalousalueiden lähialueilla varttuvilla lapsilla on kaupunkilaislapsia pienempi riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Tutkimustulokset perustuvat Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -tutkimukseen, jossa on seurattu yli 10 000 suomalaislasta.
Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus leikkiä terveyttä ja hyvinvointia edistävässä ympäristössä.
Toinen esimerkki on päiväkotien vihertämistutkimuksemme, jossa havaittiin muutos lasten mikrobistossa ja immuunipuolustuksessa yhden kuukauden jälkeen päiväkotipihan vihertämisen jälkeen. Kaksivuotisen seurannan tulokset viittasivat siihen, että päiväkotipihan vihertäminen, eli metsämaan pohjan, siirtonurmen ja istutuslaatikoiden lisääminen päiväkotipihaan, voi vähentää mahdollisten taudinaiheuttajabakteerien suhteellista runsautta iholla, kun terveydelle hyödylliset bakteerit monipuolistuvat. Samankaltainen vaikutus näkyi myös lumekontrolloidussa hiekkalaatikkotutkimuksessamme, jossa mikrobiologisen monimuotoisuuden osoitettiin vaikuttavan päiväkoti-ikäisten lasten immuunipuolustukseen.
Lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus tarkoittaa, etteivät lapset, päiväkodin henkilökunta tai tutkijat tienneet kokeen aikana, oliko hiekkalaatikkohiekka luonnonmateriaalein rikastettua vai samannäköistä hiekkaa ilman mikrobiologista monimuotoisuutta. Tässä tapauksessa vaikutus ei voi perustua luonnon vehreyden aistimiseen, vaan altistumiseen luonnon mikrobeille.
Koska yksilön varhaiselämän mikrobikosketuksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia hänen elinikäiseen terveyteensä, jokaisella lapsella tulisi olla oikeus leikkiä terveyttä ja hyvinvointia edistävässä ympäristössä.
Jakautuvatko vaikutukset tasa-arvoisesti?
Terveyttä edistävän mikrobialtistuksen voidaan sanoa olevan piilotettu perusihmisoikeus, jonka saavuttaminen voi olla vaikeaa tietyissä väestöryhmissä. Terveyden ja ympäristöllisen oikeudenmukaisuuden yhteyttä käsittelevässä tutkimuksessa on havaittu, että pienituloiset asuivat usein paikoissa missä lähiluonto ei ole helposti saavutettavissa ja ilman haitta-ainepitoisuudet ovat korkeammat. Nämä molemmat voivat muuntaa terveyteen liittyvää mikrobistoa huonompaan suuntaan. Myös Euroopan kattavassa tutkimuksessa todettiin, että saastuneilla alueilla asuu usein etnisiä vähemmistöjä tai ihmisiä, joiden sosioekonominen asema on huono.
Nina Hiltunen on arvioinut vuonna 2020 julkaistussa taloustieteen pro gradu -tutkielmassaan ilmanlaatua ja taloudellista eriarvoisuutta Suomessa. Hiltusen mukaan pienituloiset altistuvat korkeampia tuloluokkia enemmän haitallisille ilman partikkeleille. Huolestuttavaa oli, että pienituloiset kuuluivat usein myös ikääntyvään väestöryhmään, joka on erityisen herkkä ilmansaasteille ja joiden immuunipuolustus saattaa olla heikentynyt.
Suomen historiasta löytyy myös todisteita siitä, miten poliittiset päätöksentekoprosessit ovat johtaneet eriarvoisuuteen ja haitallisen ympäristökuormituksen kasautumiseen tietylle alueelle. Esimerkiksi voimalaitoksia ja jätehuoltoa on sijoitettu Helsingissä lähes vuosisadan ajan Sörnäisten asuinalueelle. Alueella on asunut aivan viime vuosikymmeniin saakka työväenluokkaa, joilla on ollut muita kaupunkilaisia pienemmät tulot, keskivertoa pienemmät asuintilat ja keskivertoa enemmän terveysongelmia.
Terveyttä edistävän mikrobialtistuksen voidaan sanoa olevan piilotettu perusihmisoikeus, jonka saavuttaminen voi olla vaikeaa tietyissä väestöryhmissä.
Yksi väestöryhmä, joka voi olla altis terveyttä edistävän mikrobialtistuksen puuttumiselle, on maahanmuuttajat. Tutkimuksissa on todettu, että maahanmuuttajien immuunisäätely voi heiketä suhteellisen nopeasti 10 vuoden aikavälillä, kun he muuttavat kehittyvistä maista kehittyneisiin maihin, joissa mikrobialtistus on huomattavasti yksipuolisempaa. Tästä voi koitua lisäkustannuksia myös kansantaloudelle.
Maahanmuuttajat eivät välttämättä osaa tai halua hakeutua monimuotoiseen luontoon, kuten metsään. Eri maista ja kulttuureista tulevat ihmiset ymmärtävät ja arvostavat luontoa eri tavoin. Suomalainen metsä saattaa vaikuttaa maahanmuuttajista pelottavalta paikalta, jos aiemmassa kotimaassa villi luonto on oikeasti vaarallinen paikka myrkkykäärmeineen.
Hyödyllisen mikrobialtistuksen lisäksi luonto voi auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan. Se vaatisi kuitenkin luontosuhteen edistämistä maahanmuuttajien keskuudessa.
Astmaa ja allergiaa voidaan torjua vahvistamalla lasten yhteyttä luontoon
Luontokato ja ympäristön haitta-aineet vaikuttavat erityisesti lapsiin, joiden immuunijärjestelmä on vasta kehittymässä. Silti lasten terveyden ja immuunipuolustuksen kehittämisen mahdollisuudet on jätetty usein huomiotta, vaikka muuten leikkialueen suunnittelussa turvallisuusvaatimukset on otettu huomioon. Asfaltti, sora, turvahiekka sekä muoviset turvamatot ja tekonurmet ovat vallanneet leikkialueet.
Tällöin kuitenkin lasten riski sairastua immuunijärjestelmän häiriöihin kasvaa. Syitä ilmiöön löytyy leikkialueiden suunnittelun turvamääräyksistä ja ohjeistuksista sekä kaupunkien budjeteista.
Kansanterveydellisiä kustannuksia on vaikea arvioida tai käsittää siinä vaiheessa, kun rakennuskustannuksia lasketaan. Kansallisen allergiaohjelman (2008–2018) tulokset viittaavat siihen, että astmaa ja allergioita voidaan torjua vahvistamalla yhteyttä luontoon. Ohjelman myötä allergiasta ja astmasta aiheutuvat vuosittaiset kustannukset vähenivät 200 miljoonaa euroa (30 %) verrattaessa vuosia 2007 ja 2018.
Kansallisen allergiaohjelman tulokset viittaavat siihen, että astmaa ja allergioita voidaan torjua vahvistamalla yhteyttä luontoon.
Samaan aikaan kun Suomessa perustellaan muovimaton ja tekonurmen käyttöä kustannussyillä, Suomea köyhemmissä maissa lapset saavat erinomaisen luontoaltistuksen leikkialueilla. Tämä johtuu siitä, että heillä ei ole varaa laittaa muovimaton kaltaisia leikkialustoja tai hoitaa yksipuolista nurmikkoa.
Viherpihojen saamisesta päiväkoteihin on tehtykin aikoinaan eduskuntaan toimenpidealoitus päiväkotien vihertämistutkimuksen myötä. Aloitteen jättänyt kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) kertoo sähköpostitse, että ympäristövaliokunta ei ehtinyt käsittelemään aloitetta menneellä kaudella (2019–2023). Vikman kertoo kuitenkin palaavansa aiheen pariin alkavalla kansanedustajakaudellaan.
Tarvitaan siis uudenlaista suunnittelua, kaupunkialueiden villiinnyttämistä, mutta ennen kaikkea ajattelutapojen muutosta turvaamaan terveyttä edistävä mikrobialtistus. Monimuotoiselle luonnolle – myös mikrobien monimuotoisuudelle – on nimittäin usein hyödyksi hoitaa ja raivata vähemmän, ja se on monesti myös halvempi vaihtoehto.
Ratkaisuja tasa-arvoiseen mikrobialtistukseen
Jotta altistuminen terveyttä edistävälle mikrobiomille olisi tasa-arvoista, tarvitaan päätöksentekoprosesseihin ja yhdyskuntasuunnitteluun uudenlaisia menetelmiä, tietoa ja tapoja. Tutkimuksen piirissä tähän tarpeeseen on jo reagoitu. Suomen Akatemian rahoittaman strategisen tutkimuksen Elonkirjon köyhtymisen ympäristölliset ja yhteiskunnalliset yhteydet (BIOD) -ohjelma keskittyy luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen ja elvyttämiseen sekä tarvittavien toimenpiteiden tunnistamiseen ja niiden yhteiskunnalliseen toimeenpanoon.
BIOD-ohjelma sisältää kolme hanketta. Hyvinvointia biodiversiteetti-interventioilla (BIWE) -hanke kehittää tapoja ja luo tietoa kestävän viheralue- ja kaupunkisuunnittelun sekä kaupunkiympäristön kunnostuksen tarpeisiin ottaen huomioon mikrobialtistuksen. Terveyttä edistävää mikrobialtistusta lisätään muun muassa sellaisten henkilöiden asumisympäristössä, jotka eivät kykene kulkemaan pitkiä matkoja saavuttaakseen monimuotoista luontoa. Tällaisia väestöryhmiä ovat näkövammaiset, vanhukset, autismin kirjon henkilöt ja lapset.
Politiikan uudistaminen ja kaikkia kansalaisia hyödyttävän mikrobialtistuksen varmistaminen ei ole helppoa.
Toisessa BIOD-ohjelman hankkeessa Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (BOOST) valtavirtaistetaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja mahdollistetaan oikeudenmukainen siirtymä kohti luontohaittojen hyvittämistä. Tällä tarkoitetaan ympäristölle haitallisen toiminnan ”korvaamista” ympäristöä hyödyttävin toimin esimerkiksi osana kaupunkisuunnittelua. Tasa-arvoisen ja hyvän kaupunkisuunnittelun myötä voidaan vaikuttaa myös positiivisesti kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen.
Kolmannen BIOD-ohjelman hankkeen Luonnon monimuotoisuutta kunnioittava johtajuus (BIODIFUL)-tutkimushankkeen tavoite on tukea ja mahdollistaa muutosta kohti luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtajuutta sekä yksilö-, organisaatio- että yhteiskuntatasoilla.
Politiikan uudistaminen ja kaikkia kansalaisia hyödyttävän mikrobialtistuksen varmistaminen ei ole helppoa, vaikka uudistuksella voitaisiin vähentää kansalaisten epätasa-arvoa. Tavoite tukisi samoja politiikan osa-alueita kuin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, kansalaisten hyvinvoinnin, perustarpeiden ja tasa-arvon, kestävien kulutus- ja tuotantotapojen ja ilmastopolitiikan osalta.
Marja Roslund on Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori, joka tutkii elinympäristön muutosten, kuten luontokadon ja haitta-aineiden, vaikutuksia ihmisen elimistön mikrobistoon ja terveyteen. Roslund työskentelee BIWE-tutkimushankkeessa.
Artikkelin taustoittamisessa auttoi vapaa toimittaja Sandra Järvenpää.
Artikkeli on toteutettu C.V. Åkerlundin säätiön tuella. Artikkeli on osa Politiikasta-verkkolehden, Katulehti Roheen ja Vastapainon blogin yhteistä juttusarjaa. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudesta lähiluontoon on julkaistu reportaasi Roheen 4. numerossa 1/2023.
Artikkelikuva: jplenio / Pixabay
Päivitys 9.6.2023: Artikkeliin lisätty linkki äänitiedostoon
