Politiikantutkimus SoMe-aikaan

Lukuaika: 3 min. 

Politiikasta.fi-sivustojen tarkoitus on hyödyntää sosiaalisen median parhaita ominaisuuksia. Ajatuksena on pyrkiä kehittämään politiikkaa seuraavien keskuudessa asiantunteva, keskusteleva yhteisö sekä kehittää käyttäjäkeskeistä ja yhteisöllistä vuorovaikutusta, jossa ihmiset keskustelevat ja tekevät asioita yhdessä. Perusajatuksena tällaisessa horisontaalissa toiminnassa on luoda toimijoiden välille kommunikatiivinen tila, joka mahdollistaa ajatusten esittämisen ja yhdessä toimimisen, kirjoittaa Jarmo Rinne.

Sosiaalisen median sovelluksena Politiikasta.fi ennen muuta sosiaalinen. Sivuston kävijät voivat itse päättää tarjoavatko kirjoituksiaan sivustolle, kommentoivatko sivustolla olevia kirjoituksia, levittävätkö sivuston linkkiä omissa vertaisverkostoissaan vai tyytyvätkö lukemaan ajankohtaisten politiikan ilmiöiden analyysejä. Näinhän sosiaalinen media toimii muutoinkin. Tätä samaa sosiaalisen median horisontaalisen toiminnan logiikka valotti mm. Markku Lonkila jutussaan sosiaalisen median roolista Venäjän joulukuun mielenosoituksissa mobilisoimisessa ja organisoitumisessa.

Samanlaista horisontaalista verkostomaista mobilisoitumista voi havainnoida muuallakin. Melkoinen määrä palstatilaa on uhrattu vaikkapa sille, kuinka isoa roolia SoMe näytteli arabikevään 2011 tapahtumien leimahtamisessa. Täsmälleen samaa asiaa pohditaan myös maailmalla leviävän Occupy-liikehdinnän kohdalla. Tämä verkostomainen amebamainen toimijakollektiivi sai alkunsa Occupy Wall Street-tapahtumista, jotka kanavoivat kansalaisten pettymystä ja tyytymättömyyttä poliittisen ja taloudellisen eliitin toimintaan sekä läpinäkymättömän symbioottiseen keskinäissuhteeseen.

Poliittisen ja taloudellisen vallan keskinäissuhde on molempia osapuolia hyödyttävä, eikä millään muotoa vaikuttaisi olevan kansalaisten kontrollissa taikka demokraattisesti vastuunalainen (accountable). Occupy-liikettä hieman aiemmin Espanjassa politiikan näyttämälle (kaduille, toreille ja nettiin) oli noussut Indignados-liike.

Molempien liikkeiden nimet kuvastavat hyvin sitä, miksi tällaisille liikkeille on sosiaalista ja ennen kaikkea poliittista tilausta. Indignados-liike otti nimekseen sen tunnetilan, joka parhaiten kuvaa monen espanjalaisen tuntemuksia maan poliittis-taloudellista tilaa kohtaa – raivostuneisuus. Alkuaikoinaan Occupy-liike puolestaan sananmukaisesti valtasi ja kansoitti rahavallan ja poliittisen vallan symboliset pääkallonpaikat, kunnes se häädettiin sivummalle häiritsemästä bisnestä ja ärsyttämästä poliittisen eliitin herkkiä silmiä. Liike kuitenkin jatkaa toimintamalliaan eli julkisten tilojen haltuun ottamista ja enemmän tai vähemmän pysyväisluonteista tilapäismajoittumista kaupunkien keskeisillä paikoilla, kuten Teppo Eskelinen tällä sivustossa olevassa jutussaan kuvailee.

Indignados puolestaan julistaa olevansa “ei oikealla eikä vasemmalla – vaan alhaalla”. Nähdäkseni luonnehdinta sopii kuvaamaan myös Occupy-liikettä, joka kanavoi monien amerikkalaisten kokemaa “amerikkalaisen unelman” romahtamista, pettymystä ja tuohtumusta talouden ja politiikan nykytilaan. Liike puhuttelee vasemmistolaisin teemoin ja äänenpainoin suurta joukkoa parempaan tulevaisuuteen uskonsa menettänyttä tavallista keskiluokkaan lukeutuvaa ihmistä. Occupy-liike tarjoaa mahdollisuuden saada tyytymättömyyden ääni kuulumaan sekä tuo pettymyksen ja muutosvaatimuksen näkyväksi.

Occupy-liike samoin kuin sen espanjalainen serkku indignados-liike ovat aktiivisia myös muualla kuin kaduilla, toreilla, puistoissa tai toisenlaista maailmaa luovissa seminaareissa. Ne ovat myös kouluesimerkki siitä, miten hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia niin viestinsä levittämisessä kuin joukkojen mobilisoimisessa. Kutsut tapahtumatempauksiin ja tiedot tapahtumapaikoista leviävät kulovalkean tavoin Facebookissa ja Twitterissä, ja kakki tämä horisontaalisesti itse- ja yhdessä organisoituen hierarkiattomassa vertaisverkostoissa.

Parhaillaan on meneillään globaali mobilisointikampanja joukkovoiman osoittamiseksi vapun päivänä. Vapun jälkeen Youtube, blogit yms. pursuavat elävää kuvaa, kokemusten jakamista ja ensi käden tilannearvioita vapun tempauksen vaikuttavuudesta ja merkityksestä. Tämän lisäksi SoMe-kanavat toimivat myös aktiivien uutistoimistona, ilmoitustauluna ja historia-arkistona.

Occupy- tai indignados-liikettä mietittäessä ei välty huomiolta, että ne vaikuttavat olevan 2.0-versio liikkeiden liikkeestä eli maailman sosiaalifoorumista, joka reilut kymmenen vuotta sitten tuli ryminällä tunnetuksi ja jonka nähtiin edustavan uudenlaista organisoitumisen, osallistumisen ja mobilisoitumisen paradigmaa. Tätä taustaa vasten ei lie ihme, että nettipolitiikkaa tutkivat tai liiketutkimusta harjoittavat tutkijat nykyään tiiviisti seuraavat Occupy-liikettä ja indignadosia sekä laativat analyyttisia arvioita arabikevään 2011 tapahtumista.

Tähän liittyen kaikille niille, jotka haluavat aloittaa vaihtoehtoisen vapunvieton jo aattona, suosittelen lämpimästi sukeltamista bittien kiehtovaan taikamaailmaan, tällä kertaa se todellakin kannattaa, sillä Euroopan yliopistoinstituuttiin (EUI) avattavan The Consortium on Social Movement Studies (COSMOS) avajaisista lähetetään suorana netti-podcastina maailmankuulun liike- ja järjestötutkijan Sidney Tarrowin 
luento “Occupying America: Lessons for Social Movement Theory”. Tämä luento kannattaa kuunnella. Lähetys alkaa siis 30. huhtikuuta klo 15 paikallista aikaa (Suomen aikaa klo 14) ja sitä voi seurata osoitteessa. Luennon kesto on noin kaksi tuntia.

Lopuksi kiitoksen sanat:

Politiikasta.fi-sivuston julkaisukuntoon saattaminen muistutti joissakin vaiheissaan Augeiaan tallien siivoamista. Tehtävää oli paljon ja pitkin matkaa eteen kasautui uusia, joskus jopa ennakoimattomia, lisätehtäviä. Ongelmien ratkaisut vaativat lähes yhtä tarunomaista luovuutta kuin Herakleen uroteko. Itse tulin mukaan hankkeen ollessa jo hyvässä vauhdissa ja osaavissa käsissä, joten hieman sivusta seuranneena en voi muuta kuin hämmästyneen ihaillen antaa tunnustusta Politiikasta.fi-sivuston puuhakkaille pystyyn laittajille. Erityinen ansio sivuston toimintakuntoon saattamisesta lankeaa vastaavalle päätoimittaja Emilia Paloselle, toimitussihteeri Leea Lamminpäälle, webmaster Mikael Björkmanille ja Valtiotieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtajalle Petri Koikkalaiselle sekä lehtori Janne Turuselle ja campusIT-opiskelijoille Mikkelin ammattikorkeakoulussa.

Rauhaisaa vappua kaikille politiikasta.fi-toimituksen puolesta!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*