Taiteilija Laura Horelli on vierauden tutkija, kysymysten asettaja ja kompleksisuuden esiintuoja. Hänen teoksissaan harkitun vinksautettu näkökulma tuo esiin kansallisten narratiivien sokeat pisteet.
Elämme aikaa, jolloin yhä useammin kyseenalaistaan taiteen merkitys, ikään kuin kyseessä olisi luksustuote ja potentiaalinen säästökohde. Näkökulmassa koetaan olevan jotain raikasta. Samanaikaisesti moni ihailee uskomattoman kalliita hävittäjälentokoneita, pitää politiikan parhaimpina asiantuntijoina sotilaita ja äänestää puoluetta, joka jakaa käytännössä ihmiset suomalaisiin ja ei-suomalaisiin.
Kuitenkin juuri taide voi puhkoa kansalliskiihkoisen kaikukammion seiniä tarkentamalla niihin todellisuuden aspekteihin, jotka jäävät voimakeinojen ja vastakkainasettelun tavoittamattomiin. Tässä Politiikasta taidetta -podcastissa Taneli Viitahuhta keskustelee taiteilija Laura Horellin kanssa taiteen poliittisuudesta ja uusista huonoista ajoista.
Keskustelu käytiin etäyhteyksin keväällä 2023 ennen Suomen eduskuntavaaleja. Käsittelemme podcastissa kolonialismin perintöä muun muassa Saksan siirtomaa-ajan väärinkäytösten näkökulmasta sekä kotimaisesta perspektiivistä, saamelaiskäräjälain uudistamisen epäonnistuttua jälleen kerran, tällä kertaa Marinin hallituksen kaudella.
Ei-eurooppalaiset linssit
Laura Horelli on suomalainen elokuvantekijä ja videotaiteilija, joka on asunut pitkään Berliinissä. Liikkuvan kuvan töissään kuten Jokinen (2016), Namibia Today (2018) ja Uutisten Aika (2019) hän tutkii historiaa, rakenteita ja instituutiota, jotka esimerkiksi määrittelevät yhden ”maahanmuuttajaksi” tai ”pakolaiseksi”, toisen ”alkuperäisasukkaaksi” tai ”vähemmistön edustajaksi”.
Horellin teokset nojaavat usein arkistotyöhön ja haastatteluihin. Hänen viimeisin Suomessa esillä ollut teoskokonaisuutensa oli vuonna 2022 Hippolyte-galleriassa esillä ollut näyttely Philemonin valokuvat tai afrikkalaisen linssin läpi nähtyä. Näyttely perustui yhteistyölle namibialaislähtöisen valokuvaajan Philemon Sheya Kaluwapan kanssa.
Horellin taiteessa katselukulma vinksahtaa harkitun metodisesti, tehden totutusta hämmentävää ja jollain tavalla kokemuksellisesti uutta.
Horellin käsittelemistä, hänen tuotantoaan läpileikkaavista teemoista tässä podcastissa nousee esiin vieraus käsitteenä. Horellin teosten keskiössä ovat usein ”vierasmaalaiset”, ihmiset, jotka tulevat toisaalta ja katsovat ympäristöään vierailijan silmin. Toisaalta hänen taiteensa ”vieraannuttaa” ja tekee oudoksi tuttuja tarinoita ja itsestään selviksi koettuja kansallisia narratiiveja.
Tällaisina tulevat esiin esimerkiksi suomalainen hyvinvointivaltio, itäsaksalainen kansandemokratia tai yhdysvaltalainen kansojen sulatusuuni. Horellin taiteessa katselukulma vinksahtaa harkitun metodisesti, tehden totutusta hämmentävää ja jollain tavalla kokemuksellisesti uutta.
Taiteilija liikkuvan kuvan tutkijana
Horelli kertoo podcastin haastattelussa taiteestaan seuraavasti: ”Luen paljon historiaa ja olen kiinnostunut politiikasta, vaikka se onkin tällä hetkellä masentavaa seurattavaa. En kuitenkaan koskaan ole kokenut olevani joku, joka tarjoaa vastauksia. Koen ennemminkin olevani kysymysten asettaja ja kompleksisuuksien esiintuoja.”
Toisin kuin politiikasta kirjoittava tutkija tai journalisti, taiteilija voi määritellä mediansa melko vapaasti, mikä sisältää myös kielen eri rekisterien hyödyntämisen: ”Taiteilijan työskentelyssä minua miellyttää se, että muodon suhteen voi tehdä hyvinkin radikaaleja päätöksiä. Liikkuvassa kuvassa olen joskus kohdannut ongelman, joka koskee sitä, kuinka paljon tekstiä teokseen voi sisällyttää. Tämän vuoksi päädyin tekemään taiteilijakirjan Changes in Direction, joka on tekstipitoinen.”
”Joskus erot taiteilijoiden, elokuvantekijöiden, tutkijoiden, aktivistien ja kuraattorien välillä ovat häilyviä.”
Taiteen kentällä hatut voivat tunnetusti vaihtua tiuhaan samoissa päissä: ”Taiteellisen tutkimuksen käsite kuvaa mielestäni hyvin toimintatapaani. Joskus erot taiteilijoiden, elokuvantekijöiden, tutkijoiden, aktivistien ja kuraattorien välillä ovat häilyviä, kuten esimerkiksi Doreen Menden, the Otolith Groupin, Tobias Herringin, Grada Kilomban, Achim Lengererin, Ines Schaberin, Elke Marhöferin, Gitte Villesenin, Sandra Schäferin ja Eske Schlütersin tapauksessa.”
Keskustelussa mainittua kirjallisuutta:
Laura Horelli ja Heidi Brunnschweller (toim.), 2021, Changes in Direction. A Journal. Archive Books.
Ellen Ndeshi Namhila, 2001, Vapauden hinta (suom. Maria Forsman ja Eija Poteri). Rauhankasvatusinstituutti ry.
Kathleen Reihardt (toim.), 2021, 1 Million Roses for Angela Davis. Mousse Publishing.
Laura Horelli on suomalainen elokuvantekijä ja videotaiteilija. www.laurahorelli.com
Taneli Viitahuhta on väitöstutkija Jyväskylän yliopiston valtio-opin laitoksella sekä musiikintekijä. Hän on myös Politiikasta-lehden toimituskunnan jäsen ja Politiikasta taidetta -osakokonaisuuden toimittaja.
Tämän Politiikasta-podcastin tekninen toimittaja on Timo Uotinen.
Artikkelikuva: Thorsten Frenzel / pixabay.com
Päivitys 26.4.2023: Juttuun lisätty kuva Horellin teoksesta ja päivitetty kuvan tiedot.
Päivitys 27.4.2023: Kuvatekstiin päivitetty teoksen tekijätiedot.
