Kiristynyt lainsäädäntö on vaikeuttanut Venäjän LHBTIQ+-aktivistien elämää entisestään. Tiedot omista oikeuksista ja valtion toimintalogiikasta ovat arvokkaita yhä laajemmalle joukolle. Itärajan sulkeminen vaikuttaa vähemmistöjen mahdollisuuksiin hakea turvapaikkaa Suomesta.
Venäjän yhä tiukentuva konservatiivinen perhepolitiikka on ajanut etenkin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ahdinkoon. Heitä on paennut Venäjältä erityisesti sodan syttymisen ja sitä seuranneen yhteiskunnan militarisoitumisen myötä. Venäjällä asuvien LHBTIQ+-henkilöiden tilanne vaikeutui entisestään marraskuussa 2023, kun Venäjän oikeusministeriö nosti syytteen ekstremistisestä toiminnasta yhteisöä vastaan, jota se kutsuu itse keksimällään nimellä ”kansainvälinen LHBT-liike.” Sateenkaariväki ja heidän liittolaisensa – eli käytännössä kuka tahansa on voinut 30. marraskuuta 2023 alkaen saada jopa 12 vuoden vankeusrangaistuksen.
Duuman muodostama “kansainvälinen LHBT-liike” ja siihen liitetyt syytökset ovat sisällöiltään epäselviä. Venäjällä ei ole yksittäistä tahoa, toisin sanoen oikeussubjektia, jonka nimi olisi kansainvälinen LHBT-liike, eikä se siksi ole voinut olla kanteen asianomistaja.
Kuten muualla, myös Venäjällä sateenkaariliike koostuu erilaisista toimijoista, esimerkiksi ryhmistä, yksittäisistä aktivisteista ja liittolaisista. Toimijat ovat moniäänisiä, eivätkä ne ole aina sidoksissa toisiinsa. Lain seuraukset ovat kuitenkin todellisia.
Pietarilaisen Coming Out -järjestön edustajan mukaan nyt kuka tahansa ei-hetero tai sukupuoleltaan ei-binäärinen henkilö Venäjällä voi joutua jopa vankilaan jo pelkästään perusinhimillisten ominaisuuksiensa vuoksi. LHBTIQ+-henkilöiden oikeuksiin perehtynyt asianajaja Maksim Olenitsev kertoo, että ”aiempien vuosien kokemuksemme perusteella lain vaatimien todisteiden puuttuessa oikeusministeriö turvautuu poliisin raportteihin ja kuvakaappauksiin internetistä. Näin he kykenevät muodostamaan myös tämän niin kutsutun kansainvälisen LHBT-liikkeen”.
Tutkija Jardar Østbøn mukaan Venäjä pyrkii vakauttamaan sisäpoliittisen tilanteensa ja ennaltaehkäisemään pelättyjä värivallankumouksia ruokkimalla pelon ja piirityksen ilmapiiriä. Osana poliittista strategiaansa – ja kun asiat eivät mene sen suunnitelmien mukaan – presidentti Vladimir Putinin hallinto on rajoittanut kansalaistensa oikeuksia, lisännyt valvontaa ja määritellyt kansakunnan ulkoisia uhkia. Tutkija Fernando G. Nuñez-Mietzin mukaan Venäjän valtio on käyttänyt LHBT-liikkeen turvallistamista vastustaessaan kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja. Turvallistamisteoria viittaa prosessiin, jossa valtio luo uhkakuvia poikkeuksellisten toimien oikeuttamiseksi.
Julkisessa keskustelussa geopoliittinen vihollinen ja kansakunnan jatkuvuuden kyseenalaistaminen esitetään uhkina, jotka kohdistuvat lapsiin ja perheisiin. Tämä herättää vahvoja tunteita.
Julkisessa keskustelussa geopoliittinen vihollinen ja kansakunnan jatkuvuuden kyseenalaistaminen esitetään uhkina, jotka kohdistuvat lapsiin ja perheisiin. Tämä herättää vahvoja tunteita. Professori Brian James Baer painottaa tutkimuksessaan, että ainakin 1900-luvun alkupuolelta saakka juuri homoseksuaalisuuteen on Venäjällä liitetty vastakkainasettelu ”perinteisiin kotimaisiin” ja ”tuhoisiin vieraisiin” arvoihin. Ei olekaan yllättävää, että myös viimeisimmässä oikeuksia rajaavassa lakiesityksessä LHBTIQ+-henkilöt ja heidän liittolaistensa on määritelty kansainvälisiksi.
Putinin hallinto on hyödyntänyt sateenkaariväkeen liitettyjä, turvallistettuja uhkakuvia siirtääkseen julkisuuden huomion pois valtaa pitävistä. Putinin palattua presidentiksi historiallisten mielenosoitusten saattelemana vuonna 2013, Venäjällä säädettiin niin kutsuttu homopropagandalaki, joka kielsi “ei-traditionaalisten suhteiden” “propagoinnin” alaikäisten parissa.
Laki kannusti kansalaisia ottamaan lain omiin käsiinsä ja kohdistamaan väkivaltaa LHBTIQ+-ihmisiin. Pauliina Lukinmaan väitöskirjatutkimuksessa LHBTIQ+-aktivistit kertoivat huolistaan ja muiden LHBTIQ+-henkilöiden kokemuksista, joissa tavalliset ihmiset olivat ilmiantaneet heidät viranomaisille. Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa ”homopropagandalakia” laajennettiin joulukuussa 2022. Sen seurauksena kaikki neutraalissävyinen LHBTIQ+-asioista keskusteleminen on laitonta Venäjällä. Lisäksi transsukupuolisten korjaushoidot kiellettiin kesällä 2023.
LHBTIQ+-aktivistit tuntevat Putinin hallinnon toimintalogiikan
Venäjän valtio on Putinin johdolla luokitellut äärijärjestöiksi muun muassa Facebookin ja Instagramin emoyhtiö Metan, Jehovan todistajat ja oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin oppositioliikkeen. Myös feminismi on pyritty määrittelemään ääriliikkeeksi kuluvana vuonna. Navalnyi istuu parhaillaan 19 vuoden vankeustuomiotaan Venäjällä. Ankara vankeusrangaistus ja ilmeisimmin valtion toteuttama, Navalnyin terveyttä vakavasti uhannut myrkytys paljastivat irvokkaalla tavalla sen, että Navalnyi on vakavasti otettava poliittinen vastus Putinille.
Myös LHBTIQ+-aktivistit uhkaavat Venäjän diktatuuria. He ovat hankkineet tietoa perusoikeuksistaan ja soveltaneet tietoa käytäntöön sekä laajentaneet verkostojaan kohdattuaan väkivaltaa ja sen uhkaa Venäjällä. Venäjän käydessä hyökkäyssotaansa Ukrainassa, LHBTIQ+-aktivistien tiedot, taidot ja verkostot ovat tulleet entistä arvokkaammiksi aiempaa laajemmalle joukolle. He ovat pieni mutta äänekäs Putinin hallinnon kritisoija.
Mielenilmauksiin, kuten sodan vastustamiseen osallistuminen on Venäjällä tänä päivänä käytännössä mahdotonta. Maaliskuussa 2022 voimaan astui laki “Venäjän federaation asevoimien käyttöä koskevien, tietoisesti väärien tietojen julkisesta levittämisestä”, jonka rikkomisesta voi saada jopa 15 vuoden vankeustuomion.
Jatkuvasti kiristyneen lainsäädännön ja sen mielivaltaisia poliittisia tarkoitusperiä soveltavien syytteiden ja tuomioiden takia kuka tahansa voi joutua vankilaan.
LHBTIQ+-aktivistit ovat muun muassa auttaneet ja tukeneet sodanvastaiseen aktivismiin osallistuneita. “Useat joutuivat poliisin kuulusteltaviksi ja tutkintavankeuteen ensimmäistä kertaa elämässään. He olivat paniikissa. Koitimme rauhoitella heitä ja annoimme heille luotettavien asianajajien yhteystietoja,” kertoi pietarilainen aktivisti keväällä 2022 haastattelussaan Lukinmaalle. Emme paljasta aktivistin nimeä, sillä tietojemme mukaan hän asuu edelleen Venäjällä.
Jatkuvasti kiristyneen lainsäädännön ja sen mielivaltaisia poliittisia tarkoitusperiä soveltavien syytteiden ja tuomioiden takia kuka tahansa voi joutua vankilaan. Venäjä pyrkii näin muovaamaan kuuliaisia ja valtion muuttuviin tarpeisiin mukautuvia kansalaisia. Sodan myötä Venäjällä on myös raportoitu keskinäisistä ilmiantamisista, jotka ovat lisänneet viranomaisten silmätikuiksi joutuneiden sateenkaari-ihmisten ahdinkoa entisestään.
Sodanvastainen LHBTIQ+-aktivisti Aleksandra Skotšilenko on yksi Venäjän diktatuurin sorron viimeaikaisimmista kohteista. Skotšilenko pidätettiin väärien tietojen levittämisestä epäiltynä, kun hän oli vaihtanut päivittäistavarakaupan tuotteiden hyllymerkintöjä sodanvastaisiin teksteihin keväällä 2022. Skotšilenko tuomittiin marraskuussa 2023 pitkän ja hänen terveyttään vakavasti uhanneen tutkintavankeuden jälkeen seitsemän vuoden vankeusrangaistukseen. Skotšilenkon tapaus sai laajaa kansainvälistä julkisuutta ihmisoikeusliikkeeltä. Monet ihmisoikeusaktivistit Venäjällä kävivät myös tukemassa häntä oikeuden kuulemisissa.
Kun Venäjän valtio nosti marraskuussa kanteen kansainvälisen LHBTIQ+-liikkeen määrittelemiseksi äärijärjestöksi, käsittelyn yhteydessä ei järjestetty lainmukaista julkista kuulemistilaisuutta. Kaksi aktivistia ilmoitti itsensä oikeussubjekteina kanteen asianosaisiksi. Näin he olisivat saaneet selville, mitä väitteitä kanteen perusteeksi oli esitetty. Viranomaiset eivät kuitenkaan sallineet aktivistien läsnäoloa oikeudessa. Aktivistit eivät tästä kuitenkaan lannistuneet, vaan tekivät kollegoineen kansalaisaloitteen, jonka he nimesivät “kansainväliseksi LHBT-liikkeeksi”. ”Koska [Venäjän] oikeusministeriön ääriliikkeeksi kuvattua ‘kansainvälistä LHBT-liikettä’ ei ollut olemassa, oli [meidän] se perustettava”, LHBT-teemainen Parni Pljus -nettijulkaisu lohkaisi sarkastisesti.
Valitettavasti tämäkään keino ei auttanut. Lakialoitteeksi edenneen kanteen perustelut ja sen oikeussubjekti jäivät epäselviksi. Vaikka aktivistit ja toimittajat suljettiin ulos oikeusistunnosta, kekseliäs tempaus sai laajaa näkyvyyttä ihmisoikeuksia polkevalle lakiesitykselle. Myös suositut itsenäiset venäjänkieliset verkkomediat kuten Dozhd ja Meduza vaihtoivat tuomioistuimen käsittelyn ajaksi logonsa sateenkaaren väreihin ilmaistakseen tukensa LHBTIQ+-ihmisille. Myös Venäjän ainoa oppositiopuolue Jablaka ilmaisi tukensa LHBTIQ+-ihmisille ja vastusti lakiesitystä.
Suljettu raja on lahja Venäjän valtion propagandalle
Venäjällä asuvien LHBTIQ+-ihmisten on entistä vaikeampi hakea turvapaikkaa Suomesta, vaikka heidän oikeuksiaan on rajoitettu erittäin ankaralla kädellä. Kiristyneessä tilanteessa Saksassa harkitaan Venäjältä pakeneville transihmisille mahdollisuutta hakea humanitääristä viisumia. Käsittelyä varten LHBT-järjestö Kvarteera pyrkii keräämään 50 000 allekirjoitusta aloitteen kannattajilta. Lisäksi LHBT+-ryhmä Sfera kerää nimiä aloitteeseensa, jolla haluaa osoittaa kansainvälistä solidaarisuutta Venäjällä asuvia LHBTIQ+-ihmisiä kohtaan sekä tuomitsemaan Venäjän valtion ihmisoikeusrikkomukset.
Aiemmin Suomi on erottautunut ihmisoikeusperustaisella politiikallaan Venäjän sortavasta ja poliittisia päämääriä palvelevasta oikeusjärjestelmästä. Eduskunnan päätös sulkea Suomen itäraja lähensi vaivaannuttavalla tavalla Suomen ja Venäjän valtion ilmentämiä arvomaailmoja toisiinsa. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Margarita Zavadskaya totesi Aftonbladetin haastattelussa, että Suomen hallituksen päätös sulkea itäraja voi myös kasvattaa Putinin kannatusta Venäjällä kevään presidentinvaalien alla.
Venäjällä asuvien LHBTIQ+-ihmisten on entistä vaikeampi hakea turvapaikkaa Suomesta, vaikka heidän oikeuksiaan on rajoitettu erittäin ankaralla kädellä.
Venäjänkieliset LHBTIO+-liikkeet ja ryhmittymät ohjeistivat sosiaalisen median julkaisuissaan välttämään paniikkia. Coming Out -järjestön edustajan mukaan “valtioiden, jotka arvostavat ihmisoikeuksia, on avattava ovensa [LHBT-] yhteisön jäsenille eikä hylättävä niitä, jotka ovat vaarassa”.
Saman ohjeen voisi antaa myös Suomen raja- ja maahanmuuttopolitiikkaan Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aikana. Myös kiristyneen geopoliittisen tilanteen aikana on pidettävä entistä tiukemmin kiinni ihmisoikeusperustaisesta politiikasta.
Vain siten voidaan aidosti irtisanoutua Venäjän diktatuurista ja pitää etäisyyttä sen vaikutuspiiriin.
FT Pauliina Lukinmaa on tutkijatohtori Itä-Suomen yliopistossa.
FM John Kaye on Venäjän-tutkimuksen opiskelija Helsingin yliopistossa.
Artikkelikuva: fotografierende / Pixabay
