Toisin kuin yleinen kielitaju voi sanoa, suomessa on tehty päätös kirjoittaa pienellä puolueiden kutsuma- eli käyttönimet – kokoomus, vasemmistoliitto, vihreät, perussuomalaiset.
Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan puolueiden viralliset nimet eli ne nimet, jotka ovat puoluerekisterissä – Kansallinen Kokoomus, Vasemmistoliitto, Vihreä liitto, Perussuomalaiset – kuitenkin niin, että perässä olevaa lyhennettä ”rekisteröity puolue”, rp., ei tarvitse mainita tekstissä.
Joku saattoi jo hoksata, että perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ovat sekä kutsuma- että viralliselta nimeltään samoja. Silloin noudatetaan pienen alkukirjaimen kirjoitusasua aina sellaisissa yhteyksissä, joissa nimellä ei tarkoiteta virallista koko nimeä.
Näitä yhteyksiä ovatkin melkein kaikki yhteydet. Normaalissa arkitekstissä on harvinaista, että käytettäisiin puolueen virallista nimeä. Politiikantutkijalle se on toki todennäköisempää kuin monelle muulle, eli kirjoitusasua voi joutua miettimään. Helppo muistisääntö sovellettavaksi on kuitenkin, ettei koskaan Vihreät, vaan joko vihreät tai Vihreä liitto.
Siis: ”kokoomuksen ministerit”, ”perussuomalaisten puoluekokous”, ”vihreiden vaalivoitto”, ”muutama vasemmistoliiton kansanedustaja”.
Lisäksi poliittisten järjestöjen nimet ovat toki erisnimiä, liittyivät ne sitten puolueisiin tai eivät: Vasemmistonuoret, Perussuomalaiset Naiset, Espoon Sitoutumattomat, Nuoret Kotkat.
Lyhenteet ja jäsenyydet
Puolueiden nimien lyhenteet ovat erisnimiä: Kok., Vas., Vihr., PS.
Silloin kuitenkin, jos lyhennetään puolueen jäsenyys, kyseessä on yleisnimi: kokoomuslainen eli (kok.), tai (vas.), (vihr.), (ps.).
Huomatkaa näissä jäsenyyksissä muutama puolueen nimilyhenteestä poikkeava jäsenyyslyhenne: SDP mutta (sd.) ja RKP mutta (r.)
Ulkomaalaisten puolueiden nimet
Käsittääkseni ulkomaalaisten puolueiden nimistä ei ole tehty vastaavaa periaatepäätöstä. Nimet voi kirjoittaa kuten ne on alkuperäiskielellä ilmaistu tai sitten niistä käytetään vakiintuneempia käännöksiä. Toisista kirjainjärjestelmistä litteroidessa joudutaan aina tekemään kompromisseja. Itse tarkastan kirjoitusasuja esimerkiksi Hesarin tai Ylen sivuilta ja pyrin noudattamaan niitä yhtenäisyyden nimissä. Tutkijalla voi toki olla hyvät perusteet, miksi hän haluaa lanseerata puolueen nimen kirjoitusasun tietynlaiseksi.
On helppo ajatella puolueiden nimet yleensä erisnimiksi: Laki ja oikeus, Likud, ANC, mutta selkeästi taas republikaanit, koska puolueen nimi ei millään muotoa ole ”Republikaanit”, vaan kyseessä on samanlainen käyttönimi kuin vaikkapa ”vihreät”.
Hieman pidemmin, mutta selvemmin ja havainnollisella taulukolla varustettuna (laita kirjanmerkkeihin!), asiasta lisää Kielitoimiston sivuilla.
Lisää asiasta, muun muassa päätöksen taustasta sekä yhdyssanoista, joiden osana on puolueen nimi:
www.kotus.fi/…/s…/puolueiden_nimet_iso_vai_pieni_alkukirjain
www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2367
