Suomen demokratiapolitiikassa on kehitetty uusia vaikuttamiskanavia parantamaan hallinnon, kansalaisten ja järjestöjen vuorovaikutusta. Päätösvalmistelun siirtyminen kaikille yhteisille alustoille tuo läpinäkyvyyttä ja parantaa sekä luottamuksen että hallinnon responsiivisuuden edellytyksiä.
Turun yliopiston tutkijoiden mukaan jopa kolmannes äänioikeutetuista on allekirjoittanut vähintään yhden kansalaisaloitteen. Kansalaisaloitteiden kannatusilmoitusten yhteenlaskettu määrä nousi tänä vuonna yli kahden ja puolen miljoonan.
Kansalaisaloite ei ole ainoa huomattavan osallistujajoukon tavoittanut uusi vaikuttamiskanava. Oikeusministeriö on viime vuosien aikana kehittänyt melko kattavan demokratiapalveluiden työkalupakin hallinnon, kansalaisten ja muiden osallisten, kuten järjestöjen, vuorovaikutusta parantamaan.
Vanhin oikeusministeriön verkko-osallistumisalusta Otakantaa.fi on uudistunut keväällä 2016. Nyt uuden osallistumishankkeen voi käynnistää kuka tahansa asemasta riippumatta. Valtionhallinnon organisaatiot ovat ehtineet viedä läpi kahdeksan hanketta, jotka ovat kerryttäneet yhteensä 5 979 erilaista kommenttia, kuten vastauksia kyselyihin tai keskusteluihin.
Oikeusministeriö on viime vuosien aikana kehittänyt melko kattavan demokratiapalveluiden työkalupakin.
Suosituimpia hankkeita ovat olleet nimilain uudistamista ja kielellisten oikeuksien toteutumista koskevat kyselyt 3 123 ja 1 836 vastauksella. Vilkkainta keskustelua on herättänyt liikenne- ja viestintäministeriön liikenneverkon kehittämistä koskenut hanke 803 puheenvuorolla.
Tällä hetkellä syyskuun alussa Otakantaa.fi-sivustolla on avoinna 18 valtiollisten organisaatioiden hanketta. Ahkerin osallistaja on oikeusministeriö, ja sen lisäksi seitsemän muuta ministeriötä ja neljä muuta valtionhallintoon liittyvää organisaatiota käyttää parhaillaan palvelua.
Omien työkalujen lisäksi oikeusministeriö on tavoittanut suuren yleisön hyödyntämällä valmista kaupallista IdeaScale-verkkopalvelua omalla Vaikuta-lakiin.fi-sivustollaan. Laajimman yleisön tavoittaneita aiheita ovat olleet osakeyhtiölaki ja taloyhtiöiden hallinto- ja viestintätapojen kehittäminen.
Laajimman yleisön tavoittaneita aiheita ovat olleet osakeyhtiölaki ja taloyhtiöiden hallinto- ja viestintätapojen kehittäminen.
Vuonna 2014 reilun parin vuoden ikäisen asunto-osakeyhtiölain toimivuutta arvioi yli 6 300 vastaajaa. Palaute osoitti erityisesti, missä kohdin laki ei toiminut kaikkia tyydyttävällä tavalla. Yhdessä isännöinnin ja kiinteistöalan asiantuntijoiden kanssa lainvalmistelijat tunnistivat sellaisia ongelmia, joita voi ratkoa viestinnän keinoja parantamalla, ilman tarvetta muuttaa lakia.
Asiantuntijat luonnostelivat ehdotuksia viestintäsuosituksiksi, jotka julkaistiin käsiteltäväksi avoimeen verkkokeskusteluun. 566 keskustelijaa kirjoittivat 1 255 kommenttia, antoivat 3 664 ääntä ja toivat esiin vielä 45 uutta ideaa.
Vähäisemmänkin suosion saavuttaviin oikeusministeriön joukkoistamishankkeisiin on annettu satoja kommentteja, jopa sadoilta eri käyttäjiltä. Myös työ- ja elinkeinoministeriö on hyödyntänyt IdeaScale-alustaa viime vuonna kaupparekisterin kehittämisessä, joskin aktiivisten osallistujien määrä jäi vain joihinkin kymmeniin.
Ensimmäisenä samaa alustaa lainsäädännön valmisteluun kokeiltiin Suomessa tulevaisuusvaliokunnan järjestämässä maastoliikennelain joukkoistamispilotissa jo vuonna 2013. Tuolloin keskustelu houkutti noin 700 rekisteröitynyttä käyttäjää, 500 ideaa, 4 000 kommenttia ja 25 000 kannatuksenilmausta – siis ”peukkua” ylös tai alas.
Yksi asia, monta kanavaa
Yksittäisten työkalujen hyödyntämisen lisäksi valtionhallinnosta löytyy esimerkkejä monikanavaisuudesta ja verkon sekä reaalimaailman yhdistävästä avoimesta valmistelusta. Valtioneuvoston Tulevaisuusselonteko 2030:n laatiminen vuosina 2012–2013 on ollut ehkä valtionhallinnon tyylikkäin ja perusteellisin osallistamisprosessi.
Yleisötilaisuuksien ja kokeilujen rinnalla materiaalit ja vuorovaikutus keskitettiin verkkoon yhdelle visuaalisesti hyvin toteutetulle sivustolle, joka sisälsi varta vasten räätälöityjä alasivustoja omia osallistumistapojaan varten. Tavanomaisen sosiaalisen median ja sähköpostikyselyjen hyödyntämisen lisänä käytettiin kutsuvieraspäätoimittaja verkkokeskustelua herättelemään, bloginostoja, yksityiskohtiin pureutuvaa verkkokyselyä sekä selonteon luonnoksen kommentointialustaa. Osallistujat antoivat kyselyyn ja kommentointialustalle yhteensä noin 560 vastausta.
Valtiovarainministeriö on myös panostanut osallistamisen monikanavaisuuteen Avoimen hallinnon kumppanuusohjelman valmistelussa. Jo kahden ensimmäisen toimintaohjelman valmistelussa hyödynnettiin avoimia yhteiskehittelytilaisuuksia, verkon yhteiskirjoitusalustoja ja Otakantaa.fi-palvelua.
Tänä ja viime vuonna kolmannen avoimen hallinnon toimintaohjelman valmisteluun on ollut mahdollista vaikuttaa yleisötilaisuuksien, Otakantaa.fi-keskustelun, Kansalaisyhteiskunnan neuvottelukunnan, Facebook-keskustelun, ZEF-kyselyn ja Lausuntopalvelu.fi:n kautta. Avoimen hallinnon periaatteiden mukaisesti valtiovarainministeriö on huolehtinut valmisteluprosessin dokumentoinnista, joka tuo läpinäkyvyyttä toimintaohjelman sisällöstä päättämiseen.
Demokratiapolitiikka vakiinnuttaa vaalien välisen osallistumisoikeuden
Edellytykset avoimen valmistelun vakiinnuttamiselle paranivat kesällä 2014, kun oikeusministeriön demokratiatyökalujen valikoima täydentyi edellä mainitulla Lausuntopalvelu.fi:llä. Nimensä mukaisesti se vie lausuntojen pyytämisen ja antamisen verkkoon. Lausuntopyynnöt ovat kaikille avoimia ja annetut lausunnot julkisia.
Lausuntopalvelu on luonteeltaan toisenlainen kuin kevyt klikkausdemokratia tai edes verkkokeskustelut.
Lausuntopalvelu on luonteeltaan toisenlainen kuin kevyt klikkausdemokratia tai edes verkkokeskustelut. Lausuntopyyntöjen ohella on tarjolla kattavasti syvällistä asiatietoa, ja vastauksilta odotetaan perehtyneisyyttä. Kolmen vuoden aikana palvelussa on julkaistu 107 lausuntopyyntöä.
Tähän mennessä päättyneisiin pyyntöihin on vastattu 3 441 lausunnolla. Annettujen lausuntojen mediaaniluku on 25. Suosituin lausuntopyyntö on maakuntauudistusta koskenut laajempi kokonaisuus, johon annettiin 228 lausuntoa.
Suoran demokratian ja uusien kansalaisosallistumisen tapojen asema on noussut valtion demokratiapolitiikassa edustuksellisen demokratian rinnalle. Se antaa poliittis-hallinnollisesti merkittävän pohjan avoimelle päätöksenteolle.
Demokratiapolitiikka lähti liikkeelle alhaisen vaaliosallistumisasteen korjaamisesta. Matkalla kohti osallistumistapojen muutoksen huomioimista ja katseen kääntämistä tulevaisuuteen ehkä oleellisin käännekohta oli valtioneuvoston vuoden 2014 demokratiapoliittinen selonteko ”Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen”.
Sen pohjalta valtioneuvosto on tehnyt tänä vuonna periaatepäätöksen demokratiapoliittisesta toimintaohjelmasta. Se pyrkii säilyttämään ja palauttamaan vaaliosallistumisen merkityksen, mutta kehittämään rinnalle monipuolisia suoran osallistumisen välineitä.
Virkamieskunnan tietotekniikkaosaaminen on parantunut, hallinnon suhde sosiaaliseen mediaan on kypsynyt ja työkaluja on kehitetty riittävän käytettävyyden tasolle.
Suomen valtionhallinnon päätöksenteko on alkanut avautumaan kuluvalla vuosikymmenellä. Virkamieskunnan tietotekniikkaosaaminen on parantunut, hallinnon suhde sosiaaliseen mediaan on kypsynyt ja työkaluja on kehitetty riittävän käytettävyyden tasolle. Julkisella mielipiteellä ja keskustelulla on nyt väylä kanavoitua päätöksentekoon, kuten saksalainen yhteiskuntafilosofi Jürgen Habermas kuvasi.
Avoimuus parantaa luottamuksen edellytyksiä
Vaikkei päätöksenteko avaudukaan ensin vallankäytön kovan ytimen, raha-, talous- ja turvallisuuspolitiikan osalta, tilanne on demokratian kannalta toiveikas. Paljon riippuu kansalaisten halusta käyttää aikaa ja nähdä vaivaa osallistumiseen.
Samalla kun päätöksenteko on avautunut, myös suuria mielenosoituksia on nähty esimerkiksi Helsingissä useammin kuin vuosikymmeniin. Kehityskulkujen voidaan nähdä kielivän siitä, että kun osallistuminen lähtee kansalaisista itsestään, he ovat valmiita näkemään vaivaa itselleen tärkeisiin asioihin vaikuttaakseen.
Kun osallistuminen lähtee kansalaisista itsestään, he ovat valmiita näkemään vaivaa itselleen tärkeisiin asioihin vaikuttaakseen.
Sen sijaan ylhäältä hallinnosta lähtevä osallistuminen ei välttämättä tavoita suurta yleisöä, mikä ei toisaalta aina ole itsearvoistakaan. Kunhan asiantuntijoidenkin välinen vuorovaikutus lausuntopalvelun tapaan tapahtuu läpinäkyvästi, voivat kansalaiset häivedemokratiaksi kutsutun demokratiaihanteen mukaisesti jättäytyä luottavaisin mielin käyttämästä aikaa kaikkeen mahdolliseen.
Asiantuntijoiden lausuntojen julkisuus ja vuorovaikutuksen siirtyminen kaikille yhteiselle alustalle nimittäin mahdollistaa kansalaisille ja erilaisille intressiryhmille tietynlaisen ajankäytön tehokkuusajattelun: ”juuri minun” ei tarvitse puuttua johonkin tiettyyn asiaan, koska avoimuuden ansiosta riittävän monta silmäparia valvoo tyydyttävällä tasolla etuja puolestani. Saman päätöksenteon avoimuuden ansiosta ”juuri minun” on mahdollista reagoida, jos jokin itselle tärkeä asia sitä vaatii.
Erityisen potentiaaliselta päätöksenteon avoimuus näyttää tarkasteltaessa valtioneuvoston suunnitelmia uudesta yhteisestä asianhallintajärjestelmästä. Eri ministeriöiden päätöksenteon kirjaamiseen on käytetty noin kolmeakymmentä tietojärjestelmää, jotka valtioneuvosto aikoo korvata Vahva-hankkeen tuotoksena yhdellä tietojärjestelmällä.
Se tarkoittaisi tiedonkulun sujuvoitumista valtionhallinnon sisäisten rajojen ylitse ennennäkemättömällä tavalla. Demokratialle uudistus tarjoaa kuitenkin jotakin vielä lupaavampaa. Uudesta asianhallintajärjestelmästä suunnitellaan modulaarista ja rajapintojen ylitse toimivaa.
Suunnitelmassa on jo nyt liitynnät oikeusministeriön demokratiatyökaluihin, kansalaisaloite-, otakantaa- ja lausuntopalveluihin. Järjestelmillä on mahdollisuus kehittyä kokonaisuudeksi, joka kanavoi julkisen mielipiteen suoraan kansalaisilta vallankäytön tiedolliseen ytimeen.
Lyhyempi versio tekstistä on julkaistu Avoimen ministeriön sivuilla. Avoin ministeriö ry ja Deliberatiivisen demokratian instituutti järjestävät Open Democracy in Practice -seminaarin 11.10. Helsingissä.
YTM Raimo Muurinen on avoimen demokratian kehittäjä, joka on suunnitellut ja toteuttanut joukkoistamisen, avoimen päätöksenteon ja osallistuvan budjetoinnin kokeiluja ja uusia toimintamalleja. Muurinen on toiminut Open Knowledge Finlandissa asiantuntijana muiden muassa tietojohtamisen ja avoimen datan projekteissa.
