Politiikasta selkokielellä -sarja: Miksi Suomen valtio ottaa velkaa?
Tässä tekstissä kerromme, mikä on valtionvelka. Kerromme myös, miksi Suomen valtio ottaa velkaa.
Tässä tekstissä kerromme, mikä on valtionvelka. Kerromme myös, miksi Suomen valtio ottaa velkaa.
Kansalaisyhteiskunta voi etääntyä omista ihanteistaan, vaikka järjestökentällä olisikin institutionaalista jatkuvuutta.
Kymmenen suomalaista kirjailijaa visioi demokratian tulevaisuutta. Miltä novellikokoelman demokratiakuvat näyttävät yhteiskuntatieteilijän silmin?
Elokapinan vaatimus kansalaisfoorumien perustamisesta osoittaa, ettei hätätilan tunteen ja demokratian kehittämisen tarvitse olla ristiriidassa.
Yhteiskunnallisten ilmiöiden ja ongelmien selittämiseen liittyy aina valintoja. Selitysmallien asema vaihtelee eri aikoina, mutta emme vielä tarpeeksi ymmärrä, miten nämä selittämisen kamppailut etenevät.
Tiedolla oikeuttaminen ja demokratia käyvät jatkuvaa kamppailua. Miten asetelma näkyi koronaviruskriisissä?
Ilmastoliike pitää yhteiskunnallista muutosta välttämättömänä, mutta ei ole aivan selvää, millaisen tulevaisuuden se haluaa.
Solidaarisuus ei ole talouden vastakohta, vaan monessa mielessä myös taloudellisen toiminnan edellytys. Kuitenkin juuri talouteen liittyvät ajatustavat ja politiikkaideat usein joko sivuuttavat solidaarisuuden merkityksen tai tuottavat sitä heikentäviä sivuvaikutuksia.
Demokraattisen politiikan mielekkyys edellyttää näkymiä paremmista tulevaisuuden yhteiskunnista. Viime kädessä vain utopiat antavat mielen politiikalle.
Juuri kauppa- ja veropolitiikan liitoskohtiin tulisi kiinnittää huomioita, kun tutkitaan veroparatiisien vastaisen politiikan mahdollisuuksia.