Politiikan tutkimuksessa narratiivien avulla hahmotetaan tapahtumien erilaisia tulkintatapoja.
Jalkautuminen eduskuntaan nauhurin kanssa avaa uusia horisontteja politiikan käytäntöihin, perinteisiin, uskomuksiin ja dilemmoihin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että muut laadulliset tai määrälliset menetelmät pitäisi jättää vähemmälle huomiolle.
Politiikan tutkijoiden nauhurit ja laskimet Lue lisää »
Politiikasta kysyi tutkijoilta Suomen nationalistis-poliittisista historianarratiiveista: mitä kerromme ja korostamme, mitä puolestaan jätämme kertomatta?
Politiikasta-raati: 100-vuotiaan Suomen muistin politiikkaa Lue lisää »
Väkivalta on teko, jonka merkitys rakentuu kielen avulla. Merkityksien tarkastelu avaa laajempia horisontteja aikamme poliittisiin jakolinjoihin.
Puhe väkivallasta on politiikan ydintä Lue lisää »
Yhteiskuntasopimuksesta esiintyi mediassa erilaisia kertomuksia, joiden ongelmat ja rankaisut, sankarit ja konnat vaihtelivat. Kertomusten osapuolet pyrkivät vakuuttamaan ja vaikuttamaan erilaisilla mediassa esitetyillä performansseilla.
Kiristystä vai kilpailukykyä? Lue lisää »
Politiikasta.fi kysyi tutkijoilta, mitä infosota tarkoittaa ja onko kansallinen narratiivi sopiva ase sitä vastaan.
Politiikasta.fi-raati: Infosota ja kansallinen narratiivi Lue lisää »
Muutamassa vuodessa tarinat Suomen ja muun Euroopan suhteesta ovat muuttuneet merkittävästi.
”Kreikan tie” kielii murroksesta suomalaisessa Eurooppa-keskustelussa Lue lisää »
Kenties yllättäen ”maahanmuuttokriitikot” ovat jo vuosikausia olleet oikeassa eräässä pääväittämistään: ”Maahanmuuttopolitiikasta ei Suomessa käydä keskustelua.”
Kriitikot ilman ratkaisuja? Lue lisää »
Tarinankertojat kilpailevat keskenään siitä, kuka saa määritellä Euroopan oikein ja mikä on EU:n rooli määritelmässä.
Eurooppa-tarinan pohja on murenemassa Lue lisää »
Kansainvälisen politiikan tutkimuksessa on koettu monenlaisia käänteitä, muun muassa narratiivinen käänne.
Narratiivinen käännekin on narratiivi Lue lisää »
“Minä olin itsekäs, paha, mutta minä muutuin”, julisti Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy vuonna 2007. Tuolloin hänen puheeseensa tulivat sanat ”kärsimys” ja ”armo”. Kyse oli satujen pahasta pojasta, kovasuisesta sisäministeristä, joka
Torkki: Tarinoiden valta ja persoonapronominien paluu Lue lisää »
