Ilmastokriisi saa nuoret sekä toimimaan että synnyttää heissä huolta. Poliittisen järjestelmän kyky vastata kriisiin tulee määrittämään nuorten aktivismia. Politiikasta-raadin aiheena koulu, kasvatus, nuoret ja ilmastokriisi.
Tuore ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kuvastaa Suomen naapuruuspolitiikan peruasetelmaa arvaamattoman Venäjän ja ystävällisen Ruotsin välissä.
Erilaisia arvioita jäseneksi liittymisestä tai liittymättömyydestä voidaan tuottaa loputtomasti, mutta lopullinen ratkaisu on kuitenkin hyppy tuntemattomaan.
Antti Blåfieldin toimittama artikkelikokoelma Historian käyttö ja väärinkäyttö valottaa historiapolitiikkaa, historian politisointia ja sillä politikointia kansainvälisen politiikan tapahtumien kautta.
Käsitteenä raja on äärimmäisen monimerkityksellinen ja läpeensä poliittinen. Niin kutsuttu pakolaiskriisi on tuonut rajalle uusia merkityksiä ja vahvistanut vanhoja.
Kahden kansallisen edun politiikka, jossa Venäjä-suhteita varjellaan historiallisena jatkumona YYA-aikakaudelle, sortuu historian opin yksinkertaistamisen ansaan.
Pääviesti viimeisen parinkymmenen vuoden kehityksestä on tiivistetysti se, että EU – ja Suomi sen mukana – uskoi liiaksi Venäjän demokratisoitumiseen.
Mistä ihmissalakuljetus tai laittoman maahantulon järjestäminen pohjoisen perifeerisellä raja-alueella kertoo?
Tietokirjassa pitäisi olla viitteet ja kirjallisuusluettelo. Sehän juuri erottaa tietokirjallisuuden fiktiosta.
Kirja antaa toivottavasti monelle kipinän pohtia hieman (itse)kriittisemmin, mitä länsi oikein on syönyt.
