Politiikan tutkimuksessa narratiivien avulla hahmotetaan tapahtumien erilaisia tulkintatapoja.
Jalkautuminen eduskuntaan nauhurin kanssa avaa uusia horisontteja politiikan käytäntöihin, perinteisiin, uskomuksiin ja dilemmoihin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että muut laadulliset tai määrälliset menetelmät pitäisi jättää vähemmälle huomiolle.
Politiikasta kysyi tutkijoilta Suomen nationalistis-poliittisista historianarratiiveista: mitä kerromme ja korostamme, mitä puolestaan jätämme kertomatta?
Väkivalta on teko, jonka merkitys rakentuu kielen avulla. Merkityksien tarkastelu avaa laajempia horisontteja aikamme poliittisiin jakolinjoihin.
Yhteiskuntasopimuksesta esiintyi mediassa erilaisia kertomuksia, joiden ongelmat ja rankaisut, sankarit ja konnat vaihtelivat. Kertomusten osapuolet pyrkivät vakuuttamaan ja vaikuttamaan erilaisilla mediassa esitetyillä performansseilla.
Politiikasta.fi kysyi tutkijoilta, mitä infosota tarkoittaa ja onko kansallinen narratiivi sopiva ase sitä vastaan.
Muutamassa vuodessa tarinat Suomen ja muun Euroopan suhteesta ovat muuttuneet merkittävästi.
Kenties yllättäen ”maahanmuuttokriitikot” ovat jo vuosikausia olleet oikeassa eräässä pääväittämistään: ”Maahanmuuttopolitiikasta ei Suomessa käydä keskustelua.”
Tarinankertojat kilpailevat keskenään siitä, kuka saa määritellä Euroopan oikein ja mikä on EU:n rooli määritelmässä.
Kansainvälisen politiikan tutkimuksessa on koettu monenlaisia käänteitä, muun muassa narratiivinen käänne.
“Minä olin itsekäs, paha, mutta minä muutuin”, julisti Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy vuonna 2007. Tuolloin hänen puheeseensa tulivat sanat ”kärsimys” ja ”armo”. Kyse oli satujen pahasta pojasta, kovasuisesta sisäministeristä, joka …
Torkki: Tarinoiden valta ja persoonapronominien paluu Lue lisää »
