Suomea koskevat analyysit käsittelevät maan poliittista järjestelmää, kansainvälisiä suhteita, historiaa ja identiteettiä.
Itsenäisyyspäivän julkisessa kuvassa erikoisinta ei ole talvisodan muistojen korostuminen vaan se, kuinka olemattoman harvoin juhlan ”varsinainen” aihe, joulukuun kuudes päivä vuonna 1917, nousee esiin. Siinä missä talvisota kertoo kansakunnan yksimielisyydestä, […]
Muistin politiikkaa Lue lisää »
2000-luvulla kulttuurien välisestä tilasta on tullut taakan sijaan voimavara. Tällä hetkellä kamppaillaan siitä, missä itä ja länsi kohtaavat aidoimmin. Tämä vahvistaa myyttiä eri sivilisaatioiden olemassaolosta. Selkeästi rajattujen poliittisten ja kulttuuristen
Idän ja lännen väliin on nyt tunkua Lue lisää »
Maailma on vähintään neljän maailmanhistoriallisesti merkittävän muutoksen kynnyksellä.
Suomen lähtökohtia maailmanhistoriallisten muutosten kynnyksellä Lue lisää »
Millainen on hyvinvoiva yhteiskunta? Kilpailuyhteiskunnan tukemisen sijasta politiikkojen pitäisi keskittyä perustarpeisiin, joista tärkeimpiä on turvallisuus. Tasainen ja hitaammin kasvava tilinauha on ihmiselle keskimäärin tärkeämpi kuin suhdanteiden mukana heittelehtivä bonuspalkkaus yhdistettynä
Perustavien tarpeiden yhteiskunta on hyvinvoiva Lue lisää »
Naistenlehtien ja viihdeohjelmien tarjoama julkisuus on eräs tärkeimpiä kolmannen aallon populismin väylistä. Se verhoaa viestinsä viihteellisyyteen ja kiiltäviin sivuihin, mutta on kaikkea muuta kuin poliittisesti merkityksetöntä, kirjoittaa Laura Parkkinen. Kun toisen
Äärioikeisto, populismi, viihde ja naistenlehdet Lue lisää »
Häviö YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksessä aiheutti odotetusti aktiivista keskustelua Suomessa. Myös keskustelun sisältö oli odotettavissa. Äänestystappio nosti esiin Suomen heikon kansainvälisen omakuvan, mikä johti heti pohdintoihin siitä, miksi meistä ei pidetä.
YK-tappio nosti esiin Suomen heikon itsetunnon Lue lisää »
Epäonnistuminen YK:n turvallisuusneuvostokampanjassa on herättänyt vireää keskustelua.
Suomen ulkopoliittinen linja YK-epäonnistumisen valossa Lue lisää »
Suomen valtion aluerakenne on vedenjakajalla: joko säilytetään ja vahvistetaan hajautetun aluerakenteen perusinstituutioita tai siirrytään niiden purkamiseen. Mitään väistämätöntä tähän poliittisen valintaan ei kuitenkaan liity. Valtion tilasuhteiden sääntelyyn osallistuvien olisi tärkeää
Suomalaisen aluepolitiikan vuosikymmenet Lue lisää »
Puhutaanko Suomessa demokratiasta? Kuka siitä puhuu? Miten? Ketä demokratian tila huolestuttaa, vai huolestuttaako ketään? pohtii Marja Keränen kolmen esimerkin, kansalaisvaikuttamisen politiikka-ohjelman, OECD:n maaraportin ja Sitran ”uusi demokratia”-hankkeen kautta. Ne nivoutuvat myös mm. Suomen Akatemian Valta Suomessa -projekteihin
Demokratia Suomessa – ketä kiinnostaa? Lue lisää »
Suomen ja Venäjän yhteistyön suunta on selvästi kohti läheisempiä suhteita ja parempaa yhteisymmärrystä. Suomalaisen tutkijan pidättäminen Luga-joella muistuttaa kuitenkin siitä, että maiden väliset suhteet eivät ole erilaisista intressiristiriidoista vapaata vyöhykettä,
Mistä on Suomen ja Venäjän yhteistyö tehty? Lue lisää »
