Politiikasta-lehden toimituskunta tarjoilee tuttuun tapaansa tänäkin kesänä lukuvinkkejä suomenkielisistä tietokirjoista ennen lehden siirtymistä kesälomalle heinäkuun ajaksi.
Vaikkei kaikkien ole mahdollista viettää kesää lomaillen, tästä artikkelista löydät listauksen lehden toimituskunnan kiinnostavina, innostavina tai yhteiskunnallisen pohdinnan kannalta hyödyllisinä tai mielenkiintoisina pidettyjä tietokirjoja ja muita ajatuksia herättäviä teoksia, joita kelpaa lukea muulloinkin kuin kesällä.
Politiikasta-lehti palaa heinäkuun kesätauoltaan elokuun alussa, jolloin vastaamme taas sähköposteihin ja julkaisemme uusia juttuja. Heinäkuun aikana muistutamme kuitenkin sosiaalisen median julkaisuin kevään aikana lehdessä julkaistusta sisällöstä. Kesälomalle voi siis ottaa myös (uuteen) kuunteluun vaikkapa Politiikasta-podcasteja!
Artikkelin kuvituskuvina esiintyvät toimituskuntalaistemme kirjahyllyt.
Autto, Janne (toim.): Talouskuri tuli Suomeen. Vastapaino: 2023.
Teos pureutuu kysymykseen tapahtuiko Suomessa edellisen finanssikriisin jälkeen talouskuria vai ei. Etenkin sosiaalisen median keskusteluissa asiasta on vahvoja erimielisyyksiä. Teos tuo oman perustellun määritelmänsä tähän tärkeään talouspoliittiseen keskusteluun. Se pohjaa poliittisen talouden tutkija Mark Blythin Talouskuri-kirjan teeseihin pyrkiessään taustoittamaan talouskurin politiikan keskeistä ideaa ja ajattelua – ja miksi talouskuri on huono idea. Toimitettu teos nojaa usean kirjoittajan näkemyksiin talouspolitiikasta eri näkökulmista, mutta kuitenkin suomalaisessa kontekstissa. Kansalliset näkökulmat huomioiden, voisikin olla järkevämpää puhua talouskurin moninaisuudesta: monoliittinen määritelmä voi johtaa keskustelua harhaan.
Teoksesta on myös ehditty jo julkaista Politiikasta-lehdessä kirja-arvio.
Hyvönen, Ari-Elmeri ja Niko Pyrhönen (toim.): Salaliittoteorioiden politiikat: yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Vastapaino: 2023.
Ari-Elmeri Hyvösen ja Niko Pyrhösen toimittama teos on yleistajuinen ja ajankohtainen katsaus yhteen aikamme hämmentävimmistä poliittisista ilmiöistä. Kirjan tarkoituksena on avata salaliittoteorioiden suhdetta politiikkaan ja poliittiseen vallankäyttöön. Teos auttaa lukijaa ymmärtämään syitä, joiden takia salaliittoteorioita kehitellään, ja joihin niiden uskottavuus ja vetovoima perustuvat. Suositeltua kesälukemista kaikille kansainvälisestä (ja erityisesti Yhdysvaltain) politiikasta kiinnostuneille, joskin teoksessa perehdytään myös suomalaisiin politiikan salaliittoteorioihin.
Juntti, Pekka & Ruohonen, Anna: Muuttuva metsä. Opas jatkuvaan kasvatukseen. Like: 2023.
Vaikka kirjan nimi antaa ymmärtää, että kyseessä on vain käsikirja, on Muuttuva metsä myös kattava katsaus suomalaisen metsänhoidon historiaan ja kiistoihin, nykyiseen metsäpolitiikkaan ja -talouteen sekä luonnon katoavaan monimuotoisuuteen. Kirjan tutkimukseen perustuva viesti haastaa ajattelemaan uudelleen, miten Suomi elää metsistään ja millaisia yhteiskunnallisia ja metsänomistajan valintoja siihen liittyy. Kirja on myös erinomaisen hyvin kirjoitettu, mikä lisää lukunautintoa.
Mbembe, Achille: Mustan järjen kritiikki. Tutkijaliitto: 2023.
Nykyaikaisen poliittisen ajattelun kärkinimiin lukeutuvan Achille Mbemben Mustan järjen kritiikki on kattava, kriittinen ja tarkkanäköinen katsaus tapoihin, joilla rasistinen ajatus ”mustasta” tai ”mustista” on vaikuttanut ajatteluumme atlanttisen orjakaupan ajoista nykyaikaan. Länsimaisessa ajattelussa ”mustuus” on yhdistetty ei-inhimilliseen. Mbembe saa lukijan pohtimaan oman ajattelunsa piilotettuja taustaoletuksia uudessa valossa. Samalla hän nostaa esiin elintärkeitä kysymyksiä ihmisyyden, rasismin ja tasa-arvon tulevaisuudesta maailmassa, jossa Eurooppa on lakannut olemasta maailman napa. Suomennos on tärkeä lisäys vielä joiltain osin lapsenkengissä olevaan suomenkieliseen keskusteluun kolonialismin perinnöstä.
Nykänen, Tapio, Kukko, Johan-Eerik ja Koikkalainen, Petri: Tottelematon kansa. Vastapaino: 2023.
Poliittisen toiminnan monista muodoista kansalaistottelemattomuus on omiaan herättämään poikkeuksellisen vahvoja tuntemuksia. Asiasta käyty tutkimuksellinen keskustelu on keskittynyt valitettavan paljon Yhdysvaltoihin. Lapin yliopiston tutkijoiden toimittama teos tuokin mielenkiintoisella tavalla demokraattisen järjestelmän ja laillisuuden rajoja koettelevan vastarinnan osaksi suomalaista poliittista horisonttia. Kattaen historiallisesti noin sadan vuoden jakson Tottelematon kansa käsittelee joukon tunnettuja ja vähemmän tunnettuja esimerkkejä kansalaistottelemattomuudesta, omankädenoikeudesta ja muista tavalla tai toisella poikkeuksellisista toiminnan muodoista.
Pietikäinen, Petteri: Kipeät sielut – Hulluuden historia Suomessa. Gaudeamus: 2023
Teos käsittelee lukuisten potilaskertomusten ja muiden arkistoaineistojen avulla suomalaisten mielenterveyden ja sen hoidon historiaa 1800-luvun puoliväliltä 1950-luvulle. Sosiaalipolitiikan kehittyminen ja sairauksien hoidon ammattimaistuminen toivat yhä suuremman osan mielenterveyden ongelmista kärsivistä vähitellen laitoshoidon piiriin. Pietikäinen kuvaa erityisen koskettavasti sitä, miten monet mieleltään järkkyneet ihmiset ovat kuitenkin jääneet heitteille sekä omaistensa keskellä että laitoshoidossa. Elävästi ja empaattisesti kirjoitettu teos valottaa tarkkapiirteisesti sairauden määrittelyn muuttumista ja sitä, miten ymmällämme edelleen olemme psykoottisten oireiden edessä.
Salami, Minna: Aistien viisaus (kääntäjä: Sini Linteri). S&S: 2020.
Aistien viisaus on nigerialaissuomalaisen Minna Salamin esikoisteos, jossa peilataan afrikkalaisia myyttejä eurosentriseen, eli eurooppalaisuutta korostavaan maailmankuvaan. Teos yhdistelee Salamin omakohtaisia kokemuksia populaarikulttuuriin ja mustaan feministiseen filosofiseen ajatteluun. Kirja koostuu kymmenestä luvusta tai esseestä, joita voi ”pureskella” myös erikseen. Kirja on mielekästä luettavaa heille, jotka etsivät kritiikkiä kolonialismille, eurosentrisyydelle ja patriarkaaliselle yhteiskunnalle. Salami haastaa kauniilla tavalla tarkastelemaan mitä luovuus, kehollisuus ja yhteys voivat opettaa meille tiedosta ja totuudesta.
Shklar, Judith: Tavanomaisia paheita (kääntäjä: Tapani Kilpeläinen). niin&näin: 2023
Edesmenneen filosofin ja politiikan teoreetikon Judith Shklarin vuonna 1984 julkaistu Ordinary Vices on käännetty suomeksi. Viime vuosina suurelle yleisölle yhdysvaltalaisesta TV-sarjasta (jolle muuten myös suositus, toim. huom.) The Good Place tutuksi tullut teos on yhä ajankohtainen: Shklar pohtii teoksessa ihmisten arkisia paheita ja pikkumaisuuksia ja niiden yhteyttä poliittisiin järjestelmiin, erityisesti liberaaliin demokratiaan. Hyvän yhteiskunnan muodostavat aivan tavalliset, paheellisetkin yksilöt. Keskeiseksi paheeksi teos nostaa julmuuden, jonka estäminen yhteiskunnassa on tärkeää, muttei kuitenkaan keinolla millä hyvänsä. Teosta voi pitää myös yleistajuisena siksi, että sen keskiössä eivät ole tutkijat, vaan tunnistettavat fiktiiviset hahmot.
Sihto, Tiina & Vasara, Paula (toim.): Hoivan pimeä puoli. Gaudeamus: 2023.
Hoiva ja sen järjestelyt koskettavat meitä kaikkia, eikä vain elämän alussa ja sen lopussa. Hoivatyön merkityksellisyys onkin muuttumassa jatkuvassa kroonisessa resurssipulassa kuluttavaksi velvoitteeksi, joka haastaa hyvinvointivaltion keskeisen instituution tulevaisuuden. Mitä pahemmaksi hoiva-alan kriisi Suomessa on käynyt, sitä enemmän sitä tarkasti kuvavia tietokirjoja on julkaistu. Hoiva-alan sisällä oleviin katveisiin, vinoumiin ja suoranaisiin ongelmiin ei vaikuta löytyvän kestäviä tai riittävän rakenteellisia ratkaisuja – ei ainakaan lisää tehostamalla. Harmillista onkin, että näiden kirjojen, kuten esimerkiksi jo pari vuotta vanha Vaiva-kollektiivin Hoivan arvoiset, eivät ole onnistuneet herättämään poliitikkoja toimiin. Kyse ei kuitenkaan ole tutkijoiden yrityksen puutteesta.
Vihma, Antto: Nostalgia: teoria ja käytäntö. Teos: 2021.
Antto Vihman teos on ensimmäinen suomenkielinen nostalgiaa, sen merkitystä ja käyttöä tarkasteleva teos. Nostalgia: teoria ja käytäntö tarjoaa mielenkiintoisen katsauksen käsitteen vivahteikkaasta historiasta sekä nostalgiasta yhtäältä yksilöllisenä ja kollektiivisena tunteena ja toisaalta antiliberaalissa, konservatiivisessa politiikassa hyödynnettynä välineenä. Vihman teos ei sorru yleistajuisuudestaan huolimatta aliarvioimaan lukijaa, vaan nostalgiaa käsitellään ilahduttavan monitahoisesti ja pohdiskelevasti. Erityisen viehättävän ja koskettavan lukukokemuksesta tekee se, että teos herättää lukijan väkisinkin pohtimaan myös omaa suhdettaan ajan kulumiseen, elämän rajallisuuteen ja jatkuvan muutoksen synnyttämään kaihoon.
Ylönen, Matti, Mannevuo, Mona & Kari, Niina: Viestintätoimistojen valta – Politiikan uudet pelurit. Vastapaino: 2023.
Viestintätoimistojen valta politiikassa on kasvanut samaa tahtia, kun viestintä ja viestintävalta ovat tulleet entistä tärkeämmiksi poliitikoille. Osaavakin poliitikko joutuu turvautumaan viestinnän ammattilaisten apuun – onnistunut viestinhallinta edesauttaa poliittisia tavoitteita ja välttää kohuja. Yhteistyötä edistävät myös viestintätoimistoihin rekrytointien avulla kertyvä sisäpiiritieto politiikan arjesta: liiketoiminta nojaa viestinnällisen vallan verkostoihin. Teos pureutuu viestintätoimistojen usein varjoihin jäävään kykyyn – jopa valtaan – ohjata julkista keskustelua ja vaikuttaa politiikan sisältöön. Mitä tapahtuu politiikan sisällölle, jos kaikki yhteiskunnalliset toimijat lähtevät mukaan viestinnälliseen asevarustelukilpaan?
Artikkelin pääkuva: Katrina_S / Pixabay
