Turkin vallankaappausyrityksestä syytetään Fethullah Gülenia ja hänen ympärilleen muodostunutta gülenistien joukkoa. Millaisesta hahmosta ja liikkeestä on kyse?
Turkin vallankaappausyrityksen viralliseksi syntipukiksi on nimetty valtapuolue AKP:n ja presidentti Recep Tayyip Erdoğanin sisäpoliittinen vastustaja Muhammed Fethullah Gülen. Gülen on asunut vuodesta 1999 lähtien vapaaehtoisessa maanpaossa Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa.
AKP:n entinen liittolainen ajautui välirikkoon Erdoğanin kanssa vuoden 2013 korruptioskandaalin myötä. Nyt Turkki vaatii Gülenin luovuttamista vallankaappausyrityksestä epäiltynä terroristina.
Gülenin ympärille on vuosikymmenten aikana rakentunut yhdistysten ja ihmisten löyhä verkosto. Aiemmin presidentti Erdoğan on puhunut liikkeestä rinnakkaisvaltiona, joka pyrkii syrjäyttämään laillisen vallan. Nykyään Turkin hallinto pitää sitä terroristiorganisaationa.
Onko Gülen-liike todella terroristiorganisaatio ja Gülen itse terroristijohtaja?
Gülen-liikkeeseen kuuluvia tai siitä epäiltyjä on nyt otettu viralta ja pidätetty tuhatmäärin. Onko Gülen-liike – tai hizmet (turk. ’palvelus’), kuten siihen kuuluvat haluavat sitä kutsuttavan – todella terroristiorganisaatio ja Gülen itse terroristijohtaja? Ei todellakaan ole.
Turkki suureksi sivistyksen avulla
Gülen-liike syntyi hiljalleen imaami Fethullah Gülenin innokkaista seuraajista. Miljoonien ihmisten sosiaalisella liikkeellä ei ole keskusjohtoa tai muutakaan keskitettyä organisaatiota.
Liike on löyhä verkosto, jonka keskipisteestä löytyy Fethullah Gülen uskottujensa ympäröimänä. Se on lähinnä kokoelma yhdistyksiä, joissa ihmiset toimivat useimmiten vapaaehtoispohjalta. Liikkeen piirissä toimii muun muassa kouluja, asuntoloita, kulttuuriyhdistyksiä ja medialaitoksia.
Koulutus on Gülenin patenttiratkaisu köyhyyden, epätasa-arvon ja välinpitämättömyyden poistamiseen.
Gülen-liike on tarjonnut ihmisille mahdollisuuden henkiseen kasvuun ja vapaaehtoistoimintaan. Lisäksi Gülen on liikkeen puhemiehen Alp Y. Aslandoğanin mukaan onnistunut yhdistämään uskonnon, tieteen, patriotismin, demokratian, modernin maailman, taiteen ja maallisuuden.
Avainasemassa ovat myös liikkeen avarakatseisuus ja kulttuuri, joka kannustaa ottamaan ihmisiä mukaan toimintaan. Yhteisötasolta tullaan liikkeeseen, kansainväliseen liikkeeseen ja lopulta koko ihmiskunnan tasolle.
Erityisen vaikuttava on kuitenkin Gülenin panos koulutukseen. Koulutus on Gülenin patenttiratkaisu köyhyyden, epätasa-arvon ja välinpitämättömyyden poistamiseen.
Hänen innoittamanaan koululaitoksia on perustettu yli sataan maahan ja liikkeellä on ollut näihin päiviin asti satojen koulujen verkosto myös Turkissa. Gülen-liikkeen kouluja kehutaan usein korkeatasoisiksi ja sen opettajia työlleen omistautuneiksi.
Lisäksi kouluissa noudatetaan tarkoin sijaintimaan opetussuunnitelmaa ja lukukausimaksut ovat usein vastaavia kouluja pienemmät. Lahjakkaille mutta vähävaraisille oppilaille jaetaan stipendejä.
Gülenin kuningasajatus on ollut palauttaa Turkin suuruuden ajat koulutuksen avulla.
Gülenin kuningasajatus on ollut palauttaa Turkin suuruuden ajat koulutuksen avulla. Koulutuksella on ollut tarkoitus luoda ”kultainen sukupolvi”, joka vie Turkin uuteen kukoistuksen aikaan.
Kultaisen sukupolven ideaaliedustaja on sisäistänyt paitsi islamilaisen moraalin myös länsimaisen sivistyksen. Gülenille tämä on pitkän aikavälin projekti. Hän näkee toimintansa varsin laajalla aikaspektrillä.
Gülenistit yhteiskunnassa
Fethullah Gülen on useita kertoja joutunut kahnauksiin Turkin valtion maallisen luonteen takia ja häntä on aiemminkin syytetty vehkeilystä valtiota vastaan. Aikaisemmin syytökset ovat tulleet maallista tasavaltalaisuutta edustavilta hallinnoilta – eivät toisen uskonnollisen ryhmittymän suunnalta.
Fethullah Gülen on pyrkinyt toiminnassaan pysymään päivänpolitiikan ulkopuolella. Vaikkei hän olekaan osallistunut poliittiseen toimintaan puoluejärjestelmän kautta, hän pitää demokratiaa ensiarvoisen tärkeänä ja kannustaa kannattajiaan äänestämään.
Lisäksi hän ottaa ahkerasti kantaa laajasti luetuissa kolumneissaan ja on vahva mielipidevaikuttaja. Güleniläiset medialaitokset levittävät Gülenin ajatuksia, minkä lisäksi hän on julkaissut useita teoksia.
Gülen on toistuvasti ja johdonmukaisesti tuominnut terrorismin, puolustanut demokratiaa ja kehottanut rakentamaan ennemmin kouluja kuin moskeijoita. Nyttemmin Gülen on kritisoinut voimakkaasti presidentti Erdoğanin omavaltaisia toimia muun muassa Gezi-puiston mielenosoitusten aikana.
Gülen näkee politiikan hallinnon taitona.
Toimivaan demokratiaan kuuluu Gülenin mielestä laillisuusperiaate ja yksilön vapauksien kunnoittaminen. Gülenin politiikkakäsitys on mielestäni hyvin pragmaattinen: hän näkee politiikan hallinnon taitona.
Liikkeensä jäsenten kautta hänellä onkin ollut mahdollisuus vaikuttaa Turkin politiikan suuntaan osallistumatta lainkaan vaaleihin. Toinen hallinnan keino Gülenille on hänen vuosikymmenten saatossa saavuttamansa vahva mielipidejohtajan asema. Kolmas güleniläisen hallinnantaidon menetelmä on sijoittaa oikeat henkilöt oikeille paikoille.
Turkin hallitus väittääkin liikkeen jäsenten soluttautuneen hallintoon. Gülen-liikkeen jäseniä on toiminut ilmeisesti etenkin poliisivoimissa ja oikeuslaitoksessa, mutta jopa kansanedustajina. Vuoden 2013 korruptioskandaalin sanotaan olleen oikeuslaitoksen gülenistien aikaansaama.
Gülenin seuraajia on päätynyt avainpaikoille turkkilaisessa yhteiskunnassa liikkeen vahvojen keskinäisten verkostojen avulla. Heitä on suuri joukko myös kouluissa, mistä syystä tuhansia opettajia on erotettu vallankaappausyrityksen jälkeen.
Liikkeen jäseniä on luonnollisesti noussut merkittäviin asemiin Turkissa.
Sivistystä arvostavan liikkeen jäsenet ovat usein korkeastikoulutettuja, joten koulutuksen ja oikeiden kontaktien avulla hyvä työpaikka on järjestynyt helposti. Liikkeen jäseniä on luonnollisesti noussut merkittäviin asemiin Turkissa.
Gülenille kultaisen sukupolven ideaalit ihmiset, hänen liikkeensä jäsenet, ovat keino Turkin nostamiseksi uuteen kukoistukseen. Heiltä Gülen vaatii äärimmäistä altruismia, sitoutumista Gülenin pyhään päämäärään ylitse kaiken muun.
Gülen vaatii hyvän tekemistä ja kannustaa seuraajiaan etsimään siihen tilaisuuksia lakkaamatta. Toimiessaan uskomansa hyvän puolella Gülenin kannattajat ovat nyt joutuneet suoranaisen noitavainon kohteeksi Turkissa.
Vallankaappausyrityksen takana aivan muut toimijat
Gülen on pelannut niin sanottua pitkää peliä Turkin hallinnasta. Hän pyrkii tekemään sen kansalaisyhteiskunnan, ei valtiokoneiston kautta.
Vallankaappausyritys ei nähdäkseni ollenkaan kuulu Gülen-liikkeen keinovalikoimaan. Gülen opettaa välttämään turhia riskejä kaikessa toiminnassa.
Vallankaappausyritys oli todella korkean riskin operaatio, joka meni odotetusti pieleen. Vaikka mukana saattoi olla hizmet-liikkeen jäseniä, käsky ei voinut tulla Güleniltä.
Vaikka kaappausyrityksessä saattoi olla mukana hizmet-liikkeen jäseniä, käsky ei voinut tulla Güleniltä.
Toisekseen Erdoğan ei tarvinnut tätä vallankaappausyritystä, koska puhdistukset olisi toteutettu jossain vaiheessa siitä huolimatta. Kaikki oli jo valmiina nimilistoja myöten. Nyt nuorten tasavaltalaisten upseerien vallankaappausyritys vain käynnisti prosessin nopeammin ja lujitti presidentti Erdoğanin asemaa.
Ajatus vallankaappauksesta tuntui useimmista mahdottomalta enää tänä päivänä, koska asevoimat pyrittiin aikaisemmin puhdistamaan kemalistisista voimista näyttävissä Ergenekon-oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäyntien laillisuus on kyseenalaistettu laajasti jo pelkästään sen takia, että niiden aikana esitettiin sivutolkulla väärennettyjä todisteita kemalistien salaliitosta.
Turkki on valitettavasti menossa yhä autoritaarisempaan suuntaan. Autoritaarisessa yhteiskunnassa koulutus ja sivistys ovat uhka vallanpitäjille.
Kaikki gülenistien toiminta pyritään nyt kitkemään poikkeustilan turvin. Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet kaventuvat. Voidaan sanoa, että Erdoğanin kannalta vallankaappausyritys onnistui.
Gülen on häviämässä pelin. Turkin kansakunta jakautuu entisestään, ja vain Erdoğanin totuus ratkaisee. Turkin kansalaisille se tietää vaikeita aikoja.
YTM Eetu Heiskan pro gradu -tutkielma (Jyväskylän yliopisto, 2015) käsittelee Fethullah Gülenin poliittista ajattelua ja Gülen-liikettä.
