Puntaroiva demokratia on kansanvallan kehittämisen tärkeimpiä suuntauksia, joka ulottuu nykyisin myös puolueisiin. Agora-puolue on pieni mutta tärkeä avaus toiminnasta ja uudistamisesta suoran ja edustuksellisen demokratian rajapinnalla.
Vuonna 2018 Brysselistä kuului kummia. Siellä oli syntynyt Agora-puolue, joka lähti Belgian vuoden 2019 alueparlamenttivaaleihin radikaalilla ohjelmalla: lainsäädäntövalta oli annettava satunnaisesti asukkaista valitulle kansalaiskokoukselle. Puolue toisin sanoen vaati, että valta olisi siirrettävä puolueilta ja niiden johtajilta tavallisille kansalaisille.
Agoran lähtökohtana on deliberatiivinen eli puntaroiva demokratia. Puntaroivan demokratian tarkoituksena on tukea laadukkaan kansalaismielipiteen muodostusta esimerkiksi kansalaispaneelien avulla.
Usein puntaroiva demokratia tukee edustuksellisten toimijoiden työtä. Viime vuosien aikana on voitu todistaa deliberatiivisten käytänteiden ilmestymistä myös puolueiden toimintaan, mitä Agorakin edustaa.
Deliberatiivisena puolueena Agora pyrkii parlamenttityöhön osallistuessaan ottamaan harppauksen lähemmäksi varsinaista päätöksentekoa. Agora haastaa edustuksellisen demokratian puoluevaltaa poikkeuksellisella tavalla ja luo Brysselin hallitseman alueen kansalaisille keskusteluille perustuvan suoran demokratian kanavan alueensa ja kaupunkinsa ja asioihin vaikuttamiseksi.
Agora on uusi ilmiö ja kokeilu sekä deliberatiivisen demokratian että puoluetoiminnan kentässä, joka avaa uutta polkua demokratioiden kehittämiseksi kansalaislähtöisempään suoran demokratian suuntaan.
Puoluevastainen ideologia
Agora voitti vuoden 2019 Brysselin alueparlamentin vaaleissa 5,2 prosentin kannatuksen ja yhden parlamenttipaikan. Puolueen itsensä mukaan Agora on ruohonjuuritason kansalaisliike, jonka tarkoituksena on ”rebootata demokratia”.
Politiikka on liberaaleissa demokratioissa perustunut varsinkin toisen maailmansodan jälkeen säännöllisiin parlamenttivaaleihin, joissa kansalaiset valitsevat puolueiden edustajat päättämään asioista kuten lainsäädännöstä. Tätä kutsutaan edustukselliseksi demokratiaksi, jota erilaiset suoran demokratian liikkeet ovat ryhtyneet haastamaan viime vuosikymmenien aikana.
Agora-puolueen ideologia ja toimintamalli on edustuksellisissa demokratioissa erikoinen. Agoralla esimerkiksi ei ole lainkaan perinteistä poliittista ohjelmaa.
Agora-puolueen ideologia ja toimintamalli on edustuksellisissa demokratioissa erikoinen. Agoralla esimerkiksi ei ole lainkaan perinteistä poliittista ohjelmaa. Ainoana tavoitteena oli järjestää pysyvä deliberatiivinen kansalaiskokous, edistää sen institutionalisoitumista sekä puolustaa kansankokouksessa tehtyjä päätöksiä alueparlamentissa.
Agoran parlamenttiedustajan Pepijn Kennisin mukaan liike on hakenut inspiraationsa vaalidemokratiakriittisestä ajattelusta. Esikuvana on ollut historioitsija David Van Reybrouckin kirja Against Elections.
Van Reybroukcin mukaan vaalidemokratia on rappeutunut ja tarvitsee tuekseen deliberatiivista suoraa kansanvaltaa. Kritiikin mukaan vaalit ovat johtaneet kansalle vieraan puolue-eliitin syntymiseen.
Puolueiden kyky välittää kansalaismielipidettä päätöksentekoon on Van Reyrouckin mukaan ohentunut ja kyky tehdä toimivaa politiikkaa heikentynyt. Puoluedemokratia ei ota huomioon kaikkia kansalaisnäkökulmia eikä ole läpinäkyvää. Puoluevaltaisen demokratian haittana on lisäksi lyhytjänteisyys ja ristiriitojen korostuminen.
Deliberaatio osana puoluedemokratiaa
Deliberaatiota ja muita suoran demokratian mekanismeja käytetään nykyisin paljon esimerkiksi kaupunkidemokratiassa sekä monissa puolueorganisaatioissa.
Moni puolue hyödyntää jäsentensä vaikutusta kohentaakseen luottamusta ja legitimiteettiä, jotka nykyisin ovat laskusuhdanteessa. Jäsenistön osallisuutta on käytetty muun muassa ehdokasvalinnoissa ja politiikkavalintojen tukemisessa.
Monet puolueet soveltavat myös lähidemokratiaa kuten asukaskeskustelutilaisuuksia. Tutkimusten mukaan puolueiden perinteiset organisointitavat eivät kuitenkaan ole muuttuneet suoran keskustelevamman demokratian käyttöönoton myötä.
Deliberaatiota ja muita suoran demokratian mekanismeja käytetään nykyisin paljon esimerkiksi kaupunkidemokratiassa sekä monissa puolueorganisaatioissa.
Agora ja eräät muut vastaavat puolueet ajavat poliittiseen päätöksentekoon deliberatiivista mallia. Deliberaatiossa politiikka ei kumpua poliittisesta ideologiasta tai jostakin yhdestä asiasta, vaan politiikka tehdään yhdessä puntaroivasti keskustellen.
Tavassaan kytkeä deliberaatio parlamenttipolitiikkaan Agora lienee ainutlaatuinen. Yleensä deliberatiiviset puolueet toimivat irrallaan edustuksellisista rakenteista. Toisaalta suoran demokratian digitaaliset populistipuolueet kuten Viiden tähden liike (Movimento 5 Stelle, M5S) Italiassa sekä Podemos Espanjassa hyödyntävät suoraan vaikutusta lähinnä puoluejohdon tukena.
Ytimessä kansalaiskokous
Vuoden aluevaalien alla vuonna 2018 vastaperustettu Agora lähestyi muita Brysselin alueen parlamentin puolueita tiedustellen niiden tahtotilaa kansankokouksen perustamiseen. Muut puolueet eivät olleet vastaanottavaisia Agoran aktivismille, joten puolue ryhtyi toimimaan omin päin.
Agora perusti oman kansalaiskokouksen päättämään puolueen parlamentissa käsiteltävistä asioista. Parlamenttiedustajan tehtäväksi jäi tehtyjen ratkaisujen edistäminen. Vaikka Agora tuskin on parlamentissa kovin merkittävä valtatekijä, on puolue nyt edustajansa kautta osa Brysselin alueen parlamentin politiikkaa. Myös muut puolueet ovat Agoran edustajan kautta yhteydessä puolueen suoraan demokratiaan.
Agora-puolueen organisatorisena perustuksena on jäsenien muodostama ”liike”. Liikkeen tärkein tehtävä on organisoida kansalaiskokous sekä edistää suoran demokratian menetelmiä Brysselissä.
Puolueen parlamenttiedustaja käyttää kansalaiskokouksen ääntä alueparlamentissa ja edistää deliberaatiossa syntyneitä suosituksia. Kansanedustaja tekee myös demokratiaa uudistavia avauksia sekä ”valistaa” muita parlamentaarikkoja demokratiainnovaatioiden tärkeydestä.
Arvontaa sovellettiin jo antiikin Ateenassa virkojen täyttämisessä ja sieltä puolueen Agora-nimikin on peräisin. Vaikka arpomista poliittisena valintamenettelynä voi tuntua oudolta ja absurdiltakin, on sillä selvä demokraattinen perustelunsa.
Keskeisin Agoran toimija on luonnollisesti kansalaiskokous. Omintakeisena – mutta kansalaisdeliberaatiolle tyypillisenä – menettelynä voidaan pitää kokouksen jäsenten arpomista tehtäväänsä. Satunnaisessa valinnassa kaikilla Brysselin edustaman alueen kansalaisilla mahdollisuus tulla valituksi kansankokoukseen.
Arvontaa sovellettiin jo antiikin Ateenassa virkojen täyttämisessä ja sieltä puolueen Agora-nimikin on peräisin. Vaikka arpomista poliittisena valintamenettelynä voi tuntua oudolta ja absurdiltakin, on sillä selvä demokraattinen perustelunsa. Kun kaikilla alueen kansalaisilla on sama mahdollisuus pääsyyn kansalaiskokoukseen, tätä voi pitää puolue-edustusta tasa-arvoisempana tavallisen kansan osallistumistapana.
Agoran arvontamalli luo kansalle mahdollisuuden vaikuttaa laajemmin ja suoremmin alhaalta ylöspäin.
Belgian Agoran kansalaiskokous koostuu 89:stä satunnaisesti valitusta Brysselin edustaman alueen kansalaisesta, jotka ovat tehtävässään aina vuoden mittaisen ajan. Toimintavuotensa päättyessä jokainen kansalaiskokous laatii omat ehdotuksensa parlamenttityötä varten, joita alueparlamentin jäsen toteuttaa.
Kansalaiskokous päättää liikkeen politiikkalinjauksista ja aloitteista hyvin vapaasti. Poikkeuksena ovat demokraattista uudistumista koskevat asiat, joissa kansanedustaja voi vapaasti edistää demokraattisia innovaatioita.
Puoluevallan haastaja
Mihin tahansa muuhun puolueeseen verrattuna Agora ei määritä eikä anna tilaa juuri millekään puoluejohtajuudelle. Sen sijaan se panostaa ideologiansa pohjalta vallan hajautukseen ja keskustelevaan päätöksentekoon. Sitä voi pitää johtajattomana liikepuolueena.
Agoran puolueaktiivin sanojen mukaan: ”Me emme halua äänekästä kansanedustajaa. Haluamme, että edustaja kantaa liikkeen arvoja sekä edustaa liikkeen kokonaisuutta deliberatiivisella tavalla.” Poliittinen johtaminen on annettu kansalaiskokouksen hoidettavaksi, vaikka ruohonjuuritason liikevoi keskusteluilla vaikuttaa kokouksen politiikkaan. Liikkeen vaikutus tasapainottaa kansalaiskokouksen valtaa erityisesti silloin, jos kansalaiskokous on tekemässä perustuslain, laillisuusperiaatteen tai ihmisoikeuksien vastaista politiikkaa.
Kansalaiskokousvetoisella suoran demokratian toimintatavalla Agora haastaa paitsi edustuksellisuuden myös perinteisen puoluejohtajuuden.
Kansalaiskokousvetoisella suoran demokratian toimintatavalla Agora haastaa paitsi edustuksellisuuden myös perinteisen puoluejohtajuuden. Puolueet ovat tyypillisesti puoluejohtajan ympärille rakentuvan eliitin ja hierarkian käsissä. Kun tavallinen puolue on ylhäältä-alas-periaatteella rakennettu, Agora edustaa sille vastakkaista alhaalta-ylöspäin tapahtuvaa kansalaisvaikuttamista.
Agorassa esiintyy myös vahvana idea, että kansanedustaja on välttämätön paha, jonka avulla liike voi olla mukana parlamenttityössä. Näin ollen edustaja on kansalaiskokouksen ja liikkeen delegaatti, jolla ei juuri ole omaa valtaa.
Edustajan rooli on siten edustuksellisen demokratian keskeisen periaatteen imperatiivisen mandaatin kiellon vastakohta.
Tämä tarkoitaa, että kansanedustaja ei käytä päätöksissään omaa vapaata harkintaa – kuten edstuksellisessa mallissa toimitaan – vaan toteuttaa edustamansa kansalaiskokoksen kantoja sellaisenaan ja on kokoukselle välittömästi tilivelvollinen.
Stratarginen toimintamalli
Tutkijat nimittävät Agoran järjestelmää stratargiaksi. Se on organisaatiomalli, jonka osaset toimivat rinnakkain hoitaen suhteellisen itsenäisesti omia tehtäviään.
Nämä tehtävät liittyvät liikkeen keskiössä toimivaan kansalaiskokoukseen, joka ei toimi ylhäältä alaspäin käskyttäjänä vaan työstää poliittisia päätöksiä keskustelussa ja punninnassa – ei vain keskenään vaan myös ulospäin.
Toiminnan johtotähtinä ovat yhteistyö, vuorovaikutus, vallan tasapaino, keskustelu ja tiedon jakaminen – kohtuullisen hallituissa puitteissa kuitenkin. Yhteistyö, keskustelu, vallanjako ja vuorovaikutus tuottavat muihin puolueisiin nähden sangen tasa-arvoisen toiminta- ja päätöksentekomallin.
Päätöksenteossa tavoitellaan yksimielisyyttä ja konsensusta, mikä näkyy koko liikkeessä työryhmineen. Kaikilla organisaatiotasoilla keskustelua pyritään käymään niin kauan, kunnes merkittäviä vastalauseita ei enää esiinny.
Puolueessa asioiden käsittelystä näyttää puuttuvan perinteinen valmistelu ja päätösratkaisuista äänestäminen. Liikkeen työryhmät eivät valmistele kokouksen asioita, vaan kokous päättää itse asialistoista ja asioista.
Päätöksenteossa tavoitellaan yksimielisyyttä ja konsensusta, mikä näkyy koko liikkeessä työryhmineen. Kaikilla organisaatiotasoilla keskustelua pyritään käymään niin kauan, kunnes merkittäviä vastalauseita ei enää esiinny. Jokaisella puntaroivaan keskusteluun osallistuvalla on veto-oikeus – tämä tekee päätöksenteosta toisinaan hyvin hidasta.
Vetoja kuitenkin esiintyy harvoin, sillä periaatteeksi Agorassa on juurtunut, ettei vetoa käytetä omien kapeiden etujen korostamiseen. Liikkeen deliberaatiomallissa korostetaan, että ainoastaan kokonaisedun mukainen argumentointi – saksalaista filosofia Jürgen Habermasia seuraten – on hyväksyttävää.
Onnistunut suoran demokratian hanke
Toistaiseksi Agora on tutkijoiden mukaan toiminut progressiiviseksi demokratiahankkeeksi hyvin. Näyttää siltä, että Agora on alueparlamenttikaudellaan pystynyt elämään korkean ideologiansa ja tavoitteidensa mukaisesti, vaikka se ei ole ollut aina helppoa. Esimerkiksi nopea päätöksenteko voi olla puntaroivassa demokratiassa vaikeaa.
Kansalaiskokouksen jäsenille puntaroiva päätöksenteon malli on vaativa ja jopa raskas. Työläiden prosessien ansiosta Agorassa toimimisella on kuitenkin vahva kouluttava vaikutus, mikä on klassinen demokratian teoriaan ja ideologiaan sisältyä näkökulma.
Erilaisista taustoista tulevien ja erilaisia poliittisia mielipiteitä omaavien tavallisten ihmisten vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen auttavat myös ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä sekä yhteiskunnallisten kysymysten monimutkaisuutta sekä ratkaisujen vaikeutta.
Yhteistyöhön oppiminen on myös arvo sinänsä. Toisaalta jos erimielisyydet ovat kansalaiskokouksessa jyrkkiä, voi Agoran kaltainen puolue ajautua päättämättömyyden tilaan.
Agora ei ole osoittautunut epäonnistumiseksi, mikä usein on suoran demokratian ja deliberaation hankkeiden kohtalona. Moni menestynyt suoran demokratian hanke on pitkään toimittuaan kaatunut väsymykseen, aktiivisuuden vähenemiseen, sisäiseen eripuraan, blokkiutumiseen (tai puolueellistumiseen) ja vallan keskittymiseen.
Nähtäväksi jää, onko puolueella tulevaisuutta ja pystyykö se esimerkiksi juurruttamaan puntaroivan demokratian mallia parlamentissa ja Brysselissä laajemmin.
VTT Markku Harrinvirta työskentelee asiantuntijana Sitrassa demokratia ja osallisuus -teemassa.
Artikkelikuva: 3345557 / Pixabay
