Kansalaisyhteiskunnan ihanteet ja uhkakuvat
Kansalaisyhteiskunta voi etääntyä omista ihanteistaan, vaikka järjestökentällä olisikin institutionaalista jatkuvuutta.
Kansalaisyhteiskunta voi etääntyä omista ihanteistaan, vaikka järjestökentällä olisikin institutionaalista jatkuvuutta.
Osallistuvan budjetoinnin tavoite on tarjota kunnan asukkaille tasavertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten julkisia varoja käytetään. Tavoitteen toteutumista haastavat tietoon, osallistumisen eriytymiseen ja kuntien osallistumisresursseihin liittyvät kysymykset.
Episteemiset oikeudet tarkoittavat oikeutta muodostaa vapaasti omat näkemykset ja oma maailmankuva. Näitä oikeuksia tarvitaan, koska perinteiset viestinnälliset oikeudet eivät riitä kattamaan digitaalisen eriarvoisuuden kirjoa. Digiaikana vallankahva on tiedon omistajilla.
Niin kutsuttu ”pakolaiskriisi” näyttäytyy monien kansalaisyhteiskuntatoimijoiden silmissä eurooppalaisten valtioiden solidaarisuuden kriisinä ja pakolaisten vastaanottokriisinä. Nämä kriisit puolestaan ovat synnyttäneet solidaarisuutta ruohonjuuritasolla.
Liisa Hyssälä ja Jouni Backman ovat Sitran kutsumina vanhempina neuvonantajina valmistaneet raportin maamme edustuksellisen demokratian rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisesta. Kansanvallan peruskorjaus -nimisen raportin fokus kohdistuu valtiosektorin päätöksentekoon.
Kansalaisten, järjestöjen ja yhteiskunnallisten liikkeiden vapauksien rajoittaminen kiihtyy ympäri maailmaa. Suomenkin suunta on ollut leikata kansalaisjärjestöille jaettavista kehitysyhteistyövaroista.