Vähän samaan tapaan kuin pikkusanat kun ja kuin myös vaan ja vain menevät toisinaan sekaisin. Sille on pitkälti syynä se, että puhekielessä käytämme yleensä vain vaania, vaikka tarkoittaisimme vainia.
Onneksi vaan ja vain on helpompaa erottaa merkitykseltään toisistaan kuin kun ja kuin.
Moneen eri käyttöön taipuva vain merkitsee tyypillisesti rajoitusta, suurin piirtein samaa kuin ’ainoastaan’. Saamenpuku eli gákti ei ole vain vaate. Entinen pääministeri Manuel Valls säilytti paikkansa vain rimaa hipoen. Muitakin merkityksiä on, siksi kirjoitin vainin olevan moneen käyttöön taipuva – käyttötapoja voi kurkistaa sanakirjasta.
Vaan on käytössä vertailussa. Kulttuurisesta omimisesta puhuminen ei ole saamelaisten keksintöä, vaan keskustelua käydään globaalisti alkuperäiskansojen ja muiden rodullistettujen keskuudessa. Vallan henkilöityminen ei hänen mukaansa ilmennä demokratiaa, vaan ideaalisen demokratian tulisi olla henkilöitymätön.
(Ylläolevissa esimerkeissä vaan-lauseiden kanssa on käytetty pilkkua, koska ne aloittavat kokonaisen päälauseen. Jos kyseessä ei ole kokonainen päälause, pilkun voi nykyisten sääntöjen mukaan jättää poiskin. Lue pilkutusohjeesta lisää Kielitoimiston ohjepankista.)
