Venezuelan kansa käänsi somen ”Tiktok-kuningas” Maduroa vastaan

Venezuelan presidentinvaalien jälkeen sosiaalinen media näytti voimansa ja kääntyi “Tiktokin kuninkaaksi” pyrkinyttä Nicolás Maduroa vastaan. Videot kertovat tarinaa kansan kyllästymisestä autoritaariseen hallintoon ja todistavat laajoja toisinajattelijoiden pidätyksiä ja väkivaltaa.

Presidentti Hugo Chávezin mukaan nimetty sosialistinen ja populistinen liike chavismo eli chavinismi on ollut vallassa Venezuelassa 25 vuotta. Chávezin kuoltua vuonna 2013 valtaan astui hänen pitkäaikainen luottomiehensä, silloinen varapresidentti Nicolás Maduro.

Chávezin poliittisella perinnöllä jatkaneen Maduron aikana kovat otteet, kuten mielenosoituksien väkivaltainen tukahduttaminen, laittomat teloitukset sekä poliittiset vangit ja vankien kidutukset, ovat tulleet tutuiksi. Tämän lisäksi tavallisten ihmisten elämää ovat vaikeuttaneet muun muassa romuttunut infrastruktuuri jopa päiväkausia kestäneine sähkökatkoineen, rapautunut terveydenhuolto ja hyperinflaatio. Maasta onkin lähtenyt lähes kahdeksan miljoonaa venezuelalaista paremman elämän toivossa.

Venezuelan oppositiopuolueet ovat haastaneet Maduron autoritaarista otetta muun muassa boikotoimalla vaaleja, perustuslain suomalla mahdollisuudella nimittää parlamentin puhemies väliaikaiseksi presidentiksi sekä asettamalla yhteisen ehdokkaan Maduron vastaehdokkaaksi presidentinvaalien esivaaleissa.

Kansainvälinen yhteisö on pyrkinyt vaikuttamaan Maduron hallintoon asettamalla kohdennettuja pakotteita hallinnon edustajille ja Venezuelan öljyn viennille. Toisaalta pakotteita on ehdollisesti purettu ja Maduron pidätykseen johtavista tiedoista on luvattu jopa 15 miljoonaan dollarin palkkio. Maduro on silti pysynyt tiukasti vallassa.

Tästä syystä osa oppositiota kannattavista venezuelalaisista koki heinäkuun 2024 presidentinvaalit viimeiseksi mahdollisuudeksi muuttaa maan kurssi kohti demokratiaa. Osa puolestaan totesi, että tapahtui mitä tahansa, korruptoitunut Maduron hallinto ei katoa minnekään.

Yhteiskunnan kontrolli kiristyi ennen vaaleja

Syksyllä 2023 oppositiopoliitikko María Corina Machado voitti selvin luvuin opposition esivaalit. Maduron vastaus Machadon presidenttiehdokkuuteen oli virkakielto poliittisin perustein, mikä esti Machadon ehdokkuuden. Opposition vaihtoehtoinen ehdokas Edmundo González Urrutia onnistui kuitenkin saamaan ehdokkuutensa läpi. Tätä sosiaalisessa mediassa hellyttäväksi isoisäksi kuvailtua entistä diplomaattia ei ehkä pidetty todellisena uhkana Madurolle.

Maduro tyytyi siis kansalaisjärjestöjen toiminnan hankaloittamiseen, ulkomailla asuvien äänestämisen rajoittamiseen ja “Tiktok-kuninkuutensa” varmistamiseen niin aamukahvinkeitto- kuin tanssivideoilla 2,8 miljoonalle seuraajalleen. Uuden presidenttikauden kruunaisi vaalivoiton julistaminen vaalipäivän eli entisen presidentin Hugo Chávezin syntymäpäivän iltana.

Maduron mediastrategia

Venezuelassa Maduron hallinto on rajoittanut kansalaisten sananvapautta ja hallinnon vastustajia kontrolloidaan pelolla. Perinteistä mediaa säädellään tarkasti, mutta samalla itsenäiset verkkomediat pystyvät jatkamaan toimintaansa ulkomailta toimivien avustajien avulla.

Chavinismin keskiössä on myös sosiaalisen median hallinta. Tässä ovat auttaneet esimerkiksi botit ja koulutetut trollit, jotka levittävät disinformaatiota.

Kiinalaisomisteinen Tiktok on ollut erityisen sopiva työkalu chavinisteille, koska se ei edusta “amerikkalaista imperialismia”. Chavinistit ovatkin olleet näkyvässä asemassa Venezuelan Tiktokissa, tällä tavalla he ovat pystyneet vetoamaan muun muassa nuoriin eri yhteiskuntaluokista.

Ratkaisevaa Tiktokin suosiossa on ollut alustan käyttäjien mahdollisuus anonymiteettiin eli nimettömyyteen, vaikka Facebook on edelleen selvästi suosituin sosiaalisen median alusta Venezuelassa. Tiktok ei myöskään perustu käyttäjän sosiaaliseen verkostoon, vaan videot leviävät algoritmin mukaan: Mitä enemmän jotain videota katsotaan, sitä laajemmalle se leviää.

Tiktok vavisuttaa Maduron hallintoa

Nicolás Maduro oli varautunut sosiaalisen median vaikutusvallan lisääntymiseen, olihan hänelle kertynyt kokemusta aikaisempien vuosien vastarinnasta. Maduron hallinto ei kuitenkaan ollut ottanut huomioon, miten oppositio ja kansalaiset voivat hyödyntää audiovisuaalista sosiaalista mediaa ja miten sisällöt voivat algoritmien avustuksella kääntyä häntä vastaan.

Vaalipäivän aattona, lauantaina 27. heinäkuuta 2024 opposition María Corína Machado kehotti kaikkia heräämään viideltä ja olemaan valmiina äänestämään jo kuudelta aamulla, kun ensimmäiset äänestyspaikat aukeavat. Tämän jälkeen Machado antoi kaksi vielä tärkeämpää ohjetta: Jokaisen tulisi lähteä äänestämään kännykän akku täyteen ladattuna, jotta kaikki oleellinen pystyttäisiin dokumentoimaan. Machado myös neuvoi äänestäjiä jäämään äänestyspaikalle aina ääntenlaskun loppuun asti.

Tämän pyynnön seurauksena sosiaalinen media, esimerkiksi Facebook, Instagram ja X, mutta erityisesti Tiktok, tulvi jo vaalipäivän aikana videoita pitkistä äänestysjonoista sekä havaintoja äänestyspaikkojen muuttamisesta viime hetkellä, äänestyspaikkojen myöhäisestä avaamisesta ja niiden auki pitämisestä vielä äänestysajan päättymisen jälkeen Maduron kannattajien perinteisillä asuinalueilla. Äänestyspäivän etenemistä pystyi siis seuraamaan sosiaalisen median välityksellä eri puolilta maata reaaliajassa.

Maduron hallinto ei kuitenkaan ollut ottanut huomioon, miten oppositio ja kansalaiset voivat hyödyntää audiovisuaalista sosiaalista mediaa ja miten sisällöt voivat algoritmien avustuksella kääntyä häntä vastaan.

Venezuelassa ääntenlaskenta on julkista, joten monin paikoin opposition kannattajien oli mahdollista seurata toimitusta. Jos sotilaat estivät seuraamisen, tästä raportoitiin heti sosiaaliseen mediaan.

Lisäksi Tiktokissa käyttäjät raportoivat äänestystuloksista äänestyspaikoittain eri puolilta maata. Näiden videoiden viesti oli selvä: Edmundo González Urrutia oli voittanut jopa aikaisemmin Maduron kannattajien dominoimilla alueilla. Tämän on myös vahvistanut asiaan perehtynyt kolumbialainen järjestö Misión de Observación Electoral, jonka tietojen mukaan González Urrutia sai 67 prosenttia äänistä Maduron äänisaaliin jäädessä 30 prosenttiin. Järjestöjen, kuten yhdysvaltalaisen Carter Centerin, ja YK:n mukaan vaaleja ei voi pitää demokraattisina.

Kun Madurolle myötämielinen vaalilautakunta CNE (Consejo Nacional Electoral) lopulta julkaisi koko maan tulokset, pettymys oli valtava. Ihmisten omasta elinpiiristään saamat vaikutelmat, sosiaalisen median sisällöt sekä juuri julkistettu vaalitulos olivat jyrkässä ristiriidassa keskenään. Kansalaisten reaktio vaalitulokseen näyttäytyi sosiaalisessa mediassa videoilla, joissa venezuelalaiset itkivät. Osa taas totesi lakonisesti, että eivät diktatuurit kaadu äänestämällä.

Virallisesti vaalilautakunta CNE:llä oli 48 tuntia aikaa julkistaa yksityiskohtaiset vaalitulokset, mutta Maduro kertoi CNE:n joutuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi. Tarkempia vaalituloksia ei ole vielä elokuun puoleen väliin 2024 mennessä julkaistu.  

Kattiloiden pauke kiirii Tiktokissa

Aiemman presidentin Hugo Chávezin kannatus perustui vahvasti alempien sosioekonomisten luokkien, erityisesti barrioiden eli köyhien asuinalueiden asukkaiden kannatukseen. Venezuelan historiasta löytyy varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos köyhien kansanosien mielenilmaisu tukahdutetaan väkivaltaisesti.

Vuonna 1989 Caracazoksi nimetyn tapahtuman aikana oikeistolainen presidentti Carlos Andrés Pérez tukahdutti hintojen nousua ja neoliberalistisia toimia vastustavat mellakat väkivaltaisesti. Kuolonuhrien arvioitu määrä liikkuu lähemmäs tuhannesta aina pariin tuhanteen. Chávez piti tätä väkivaltaista tekoa varoittavana esimerkkinä oikeistolaisesta politiikasta. Pelko Caracazon kaltaisten tapahtumien toistumisesta on motivoinut Nicolás Maduron hallintoa vaalimaan suhdetta köyhiin asuinalueisiin muun muassa ruoka-avustuksilla.

Vaalilautakunta CNE:n julistettua Nicolás Maduron vaalien voittajaksi alkoivat cacerolazot eli Latinalaiselle Amerikalle tyypilliset kattilamielenosoitukset ympäri Venezuelaa. Kattiloiden paukutus kuuluu kauas, mutta vielä kauemmas viesti kaikuu Tiktokin välityksellä. Tiktokin kommenttiosioissa alkoivat pyynnöt Petaren, Venezuelan pääkaupungin Caracasin alueella sijaitsevan Latinalaisen Amerikan suurimman barrion, asukkaiden aktivoitumiseksi: “Auttakaa meitä Petare!”

Kattiloiden paukutus kuuluu kauas, mutta vielä kauemmas viesti kaikuu Tiktokin välityksellä.

Professori Omar Zambrano on arvioinut, että opposition julkaiseman äänestystuloksen perusteella Venezuelassa ei ole enää Maduroa kannattavia suuria väestötieteellisiä tai maantieteellisesti rajautuvia ryhmiä. Maduro menetti maanjaajuisesti näiden laskelmien mukaan laajan alempien sosioekonomisten luokkien tuen.

Vaalien jälkeisenä maanantaina 29. heinäkuuta 2024 Petaren ja muiden barrioiden asukkaat vastasivat sosiaalisen median kommenttien pyyntöön ja alkoivat spontaanisti protestoida Caracasin kaduilla. Sana kiiri sosiaalisen median, erityisesti Tiktokkiin striimatun videon välityksellä.

Tämä Petarazoksi nimetty tapahtuma on historiallinen, koska barriot eivät ole jalkautuneet Caracasin kaduille kertaakaan tässä mittakaavassa chavinistien vallassaolon aikana. Tapahtumia pystyi jälleen seuraamaan reaaliajassa – myös sitä, miten armeija ja poliisi tukahduttivat protestia kyynelkaasuin ja kumiluodein. Lisäksi videomateriaalit todistivat, miten siviiliasuiset paramilitaariset joukot ampuivat oikeilla luodeilla.

Tiktokin sisällöt olivat kääntyneet “Tiktokin kuningasta” vastaan. Entinen presidentti Chávez kaatui myös kirjaimellisesti, kun hänen patsaitaan tuhottiin ja kuviaan töhrittiin ympäri Venezuelaa lukuisissa videoissa.

Pelon ilmapiiri leviää sosiaalisessa mediassa

Maduron spekuloidaan yllättyneen barrioiden reaktiosta. Ensimmäisellä viikolla vaalien jälkeen hän jatkoi ahkerasti tiktokkaamista ja livestriimaamista. Samalla alkoivat pidätykset, joiden syyksi riitti oppositiopolitiikka, protesteihin osallistuminen tai oppositiota tukevat sisällöt puhelimessa ja sosiaalisessa mediassa. Tällä hetkellä noin kaksi viikkoa vaalien jälkeen pidätettyjä oli yli 1300, mukaan lukien yli sata alaikäistä. Kuolleita on yli 20.

Pari päivää vaalien jälkeen Tiktokiin alkoikin ilmestyä videoita kadonneista, pidätetyistä ja kuolleista. Lisäksi osa Tiktokin käyttäjistä raportoi menettäneensä julkisen sektorin työpaikkansa. Pelon ilmapiiri alkoi levitä uudelleen.

Video protestoijasta istumassa Chávezin patsaan hartioilla ja rikkomassa patsaan päätä vasaralla on jo tullut chavinismin vastustamisen ikoniseksi symboliksi sosiaalisessa mediassa.

Kun tiedot vaalien jälkeisestä vastarinnasta ja sen tukahduttamisesta alkoivat levitä sosiaalisen median kanavissa, Maduro kohdisti huomionsa ensin X:ään ja sen omistajaan Elon Muskiin, jota hän syytti Venezuelan opposition rahoittamisesta. X onkin nyt suljettu Venezuelassa määräajaksi. Seuraavaksi Maduro arvosteli Tiktokia ja Instagramia. Viimeisimpänä listalla oli Whatsapp, sovellus, jonka Maduro poisti itse omasta puhelimestaan suorassa televisiolähetyksessä ja ehdotti venezuelalaisille kiinalaisen WeChatin lataamista. Maduron mukaan Whatsappissa, Instagramissa ja Tiktokissa leviävät “fasistiset viestit ja vihapuhe”.

Maduron hallinto on pyrkinyt kontrolloimaan Venezuelaa monella eri rintamalla. Tästä huolimatta yhteiskuntaan jää Tiktokin kokoisia taskuja, joiden haltuun saaminen on haastavaa. Vankilatuomiot ja niiden uhka ovat taas vaimentamassa Venezuelan Tiktokin, mutta video protestoijasta istumassa Chávezin patsaan hartioilla ja rikkomassa patsaan päätä vasaralla on jo tullut chavinismin vastustamisen ikoniseksi symboliksi sosiaalisessa mediassa.

Virpi Salojärvi on viestinnän tutkijatohtori Vaasan yliopistossa ja yliopistotutkija Helsingin yliopistossa. Salojärvi on erikoistunut Venezuelan poliittiseen ja mediatilanteeseen. Tämän lisäksi Salojärvi tutkii sosiaalista ja journalistista mediaa erilaisissa konflikteissa ja populismissa, mm. ENDURE-hankkeessa.

Artikkelikuva: Pete Linforth / Pixabay