Uudet valtakunnan metsien inventointitiedot vahvistavat, että metsien hiilinielujen pieneneminen kumoaa muilla sektoreilla saavutettavat päästövähennykset. Tämä johtaa YK:n ilmastosopimuksen maaraportin mukaan Suomen ilmakehään päätyvien nettopäästöjen kasvuun ainakin 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Maanantaina 8.10. julkaistiin hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti siitä, mitä Pariisin ilmastokokouksessa sovittu 1,5 asteen lämpenemistavoite todella tarkoittaa. Eri yhteiskunnan setoreilla pohditaankin nyt kuumeisesti, miten kiristyviin päästövähennystavoitteisiin pystytään vastaamaan.
Seuraavana päivänä 9.10. julkistettiin Suomen kannalta oleelliset valtakunnan metsien inventointitiedot (VMI12), jotka vahvistavat, että hallituksen ilmastopolitiikka ei ole linjassa YK:n ilmastosopimusten ja IPCC:n raportin kanssa.
Valtakunnan metsien inventointitiedot vahvistavat, että hallituksen ilmastopolitiikka ei ole linjassa YK:n ilmastosopimusten ja IPCC:n raportin kanssa.
IPCC:n mukaan katastrofaalisen lämpenemisen torjuminen edellyttää globaalisti ilmastopäästöjen puolittamista vuoteen 2030 ja nollaantumista vuoteen 2050 mennessä. Kehittyneenä ja vauraana maana Suomen pitäisi pyrkiä päästöjensä vähentämiseen tätäkin nopeammin.
Raporttiin on koostettu neljä skenaariota, joista kolmessa ilmakehään päätyviä nettopäästöjä vähennetään myös teknologisilla hiilen talteenoton menetelmillä (CCS tai BECCS). Näiden teknologioiden laaja käyttöönotto on epävarmalla pohjalla. Raporttia julkistamistilaisuudessa kommentoineet suomalaistutkijat pitivätkin hiilen talteenottoon perustuvia skenaarioita hyvin riskialttiina.
Skenaariossa, jossa ei ole huomioitu hiilen teollista talteenottoa, pitää merkittäviä päästövähennyksiä tehdä hyvin nopeasti. Luonnolliset hiilinielut, kuten metsät, nousevatkin tässä skenaariossa erityisen merkittävään rooliin.
Kasvavat ilmastopäästöt
BIOS-tutkimusyksikkö nosti syyskuun alussa esille YK:lle toimitetusta seitsemännestä Suomen YK:n ilmastosopimuksen maaraportista löytyvät tiedot, joiden mukaan Suomen ilmastopäästöt tulevat jo hyväksytyillä toimenpiteillä nousemaan 50 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2030.
Mikäli hallituksen ilmasto- ja energiastrategian ehdottamat uudet toimenpiteet toteutetaan, kasvavat ilmakehään päätyvät nettopäästöt silti 30 prosenttia.
Mikäli hallituksen ilmasto- ja energiastrategian ehdottamat uudet toimenpiteet toteutetaan, kasvavat ilmakehään päätyvät nettopäästöt silti 30 prosenttia. Päästöjen kasvu johtuu pitkälti lisääntyvien hakkuiden aiheuttamasta hiilinielujen pienenemisestä.
Kun keskustellaan ilmastopolitiikasta, IPCC:n uudesta raportista ja YK:n ilmastosopimusten tavoitteista, olisi oleellista kiinnittää huomiota Suomen maaraportin lukuihin. Taulukot kertovat yksiselitteisesti, että Suomen nykyinen ilmastopolitiikka tulee johtamaan ilmakehään päätyvien päästöjen voimakkaaseen kasvuun juuri silloin, kun ilmastosopimukset ja raportit edellyttävät päästöjen nopeasti pienenevän.
Oleelliset nielut
Suomen ilmastopolitiikasta vastaava ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoi IPCC:n raportin julkaisutilaisuudessa Suomen metsiä käytettävän ”maailman pelastamiseen” ja kuvasi ilmastopolitiikkaa esimerkilliseksi, vaikka hänen ministeriönsä YK:lle toimittama maaraportti kertoo päästöjen kasvavan.
Tiilikainen ja hänen avustajansa ovat vihjailleet, että syksyn aikana julkaistavat valtakunnan metsien inventointitiedot osoittaisivat maaraportin arviot päästöjen kasvusta paikkansapitämättömiksi.
Myös valtionvarainministeri Petteri Orpo (kok.) viittasi Ylen A-studion haastattelussa 8.9. siihen, että uudet valtakunnan metsien inventointitiedot ratkaisevat sen, mikä on ilmaston kannalta kestävä hakkuutaso. Mikäli metsien kasvu todettaisiin maaraportin arviota suuremmaksi, voisi myös hakkuumäärää kasvattaa ilman, että hiilinielut pienenisivät.
Luken julkistaman inventointiaineiston mukaan metsien vuosikasvu on 107 miljoonaa kuutiota, eli 3 miljoonaa kuutiota alhaisempi kuin vuonna 2017 on arvioitu. Inventointitiedot vahvistavat, ettei metsien kasvu ole oleellisesti suurempi kuin kolme miljoona kuutiota alhaisempi kasvutaso, johon maaraportti ja vaikkapa valtioneuvoston tilaamat energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviot perustuvat.
Jos Suomi pienentää nielunsa maaraportin kuvaamalle tasolle 13,5 MT CO2-ekv, hiilineutraalius eli päästöjen ja nielujen tasapaino voidaan saavuttaa vain äärimmäisen rajuilla ja nopeilla päästövähennyksillä.
Ilmakehään päätyvät nettohiilipäästöt lasketaan päästöjen ja nielujen summana. Suomen metsien hiilinielut olivat vuonna 2015 tasolla 37 MT CO2-ekv eli 37 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Metsien hiilinielut kompensoivat noin yhden kolmasosan Suomen kasvihuonepäästöistä.
Jos Suomi pienentää nielunsa maaraportin kuvaamalle tasolle 13,5 MT CO2-ekv, hiilineutraalius eli päästöjen ja nielujen tasapaino voidaan saavuttaa vain äärimmäisen rajuilla ja nopeilla päästövähennyksillä.
Jos hakkuutason nostoa vaativien toimijoiden intressit priorisoituvat poliittisessa päätöksenteossa, se voi johtaa muiden teollisuudenalojen päästövähennysvaatimusten tiukentumiseen tasolle, joka vaikeuttaa keskeisesti yritysten toimintaa.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on todennut IPCC:n raporttiin liittyvissä haastatteluissa, että biopolttoaineiden valmistaminen ja käyttö tuottavat fossiilisiin verrattuna nelinkertaiset päästöt. Polttoaineiden tuottajat ja jakelijat varoittavat, että liikenteen biopolttoaineiden tuotanto tulee hyvin kalliiksi veronmaksajille.
Biopolttoaineiden ja hakkuiden ilmastopolitiikka
Ristiriita IPCC:n viestin ja Suomen ilmastopolitiikan välillä ei voisi olla ilmeisempi. Ministeri Tiilikainen väittää edelleen, että hakkuutasoa ei tarvitse laskea ja että biopolttoaineet ovat hyvä keino torjua ilmastonmuutosta, mutta ei kerro mihin hänen näkemyksensä perustuu.
Myös metsäteollisuus on huolissaan raaka-aineen riittävyydestä, eikä tue ainespuun energiakäyttöä. Puun käytössä kannattaa heidän mukaansa priorisoida korkeamman lisäarvon ja pitemmän hiilikierron tuotteita. Tuotannon sivuvirrat hyödynnetään jo nykyisellään metsäteollisuuden prosessien omiin energiantarpeisiin.
Puupohjaisen bioenergian lisäämiseen pohjaavalle energia- ja ilmastostrategialle ei siis löydy tukea tutkijoilta eikä metsäteollisuudesta. Puun käytön lisäämiselle on erittäin hyviä vaihtoehtoja, joilla päästään aitoihin ilmastopäästövähennyksiin.
Puupohjaisen bioenergian lisäämiseen pohjaavalle energia- ja ilmastostrategialle ei löydy tukea tutkijoilta eikä metsäteollisuudesta.
Ministeri Tiilikaisenkin kommentteja voi tulkita siten, että hän ei poliittisista syistä voi irrottautua puolueelleen tärkeistä linjauksista silloinkaan, kun niille ei ole enää löydettävissä rationaalisia perusteita. Tällöin ainoaksi politiikan teon keinoksi jää faktojen hämärtäminen ja keskustelun ohjaaminen epäolennaisuuksiin.
Lauantaina 13.10 Tiilikainen esitteli viisikohtaisen suunnitelman hiilinielujen vahvistamiseksi. Tiilikaisen ehdottamilla toimilla ei kuitenkaan ole edellytyksiä pysäyttää hiilinielujen pienenemistä, mikäli suunnitelma metsien hakkuutason nostosta säilyy entisellään.
Suomen hallitus on yhdessä metsäteollisuuden kanssa lobannut EU:ssa ankarasti korkeamman hakkuutason puolesta. Hakkuutason nostoa ja siitä riippuvaista teollisuutta ärhäkästi puolustavien on syytä valmistautua siihen, että he eivät tule saamaan näkemyksilleen vastakaikua sen enempää YK:n kuin Suomen ilmastopaneelilta ja tuskin pidemmällä aikajänteellä myöskään EU:lta.
Myös muut teollisuudenalat saattavat havahtua kustannuksiin ja toimintaympäristön kehittymiseen liittyviin riskeihin, joita nielujen pieneneminen tuo mukanaan.
IPCC:n mukaan metsäpinta-alaa pitäisi lisätä yhden Euroopan mantereen verran samaan aikaan, kun meillä puhutaan vasta hakkuutason säilyttämisestä nykyisellään.
IPCC:n mukaan metsäpinta-alaa pitäisi lisätä yhden Euroopan mantereen verran samaan aikaan, kun meillä puhutaan vasta hakkuutason säilyttämisestä nykyisellään. Suomalaisten tutkijoiden vaatimuksia hakkuutason kohtuullistamisesta voikin pitää globaalin ilmastopolitiikan näkökulmasta hyvin maltillisina.
Uusi energia- ja ilmastostrategia valmisteluun
On olemassa kysymyksiä, jotka ohittavat päivänpolitiikan intressiristiriidat ja kapeakatseisen edunvalvonnan. Suomessa sellaisia ovat olleet muun muassa sodat ja sotien jälkeinen jälleenrakennus, joihin vaadittavia ilmastotoimia on verrattu.
Yksi IPCC:n puheenjohtajista, Debra Roberts, kommentoi uutta raporttia toteamalla, että lähivuodet ovat todennäköisesti tärkeimmät koko ihmiskunnan historiassa.
YK samoin kuin IPCC on perustettu maailman maiden ja kansojen yhteisten etujen, yleisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Suomen nykyinen ilmastopolitiikka on hyvin kaukana YK:n vaalimasta solidaarisuudesta ja luottamuksesta.
Teollisuuden, poliittisten päättäjien ja tutkijoiden olisi syytä pikaisesti päästä dialogiin ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita tukevan hakkuutason löytämiseksi. Nyt on pelissä suomalaisen metsä- ja biotaloussektorin maine ”maailman pelastajana” tai ilmastoapokalypsin kiihdyttäjänä. Vain ympäristökuormituksen vähentäminen voi taata valtioiden menestymisen, teollisuuden vakaan toimintaympäristön ja tuotteiden kysynnän säilymisen.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kertonut kutsuvansa kaikki eduskuntapuolueet koolle yhteisen ilmastolinjauksen löytämiseksi. Kokoontumisen lähtökohdaksi on otettava se fakta, että nykyinen ilmastopolitiikkamme ei tuota päästövähennyksiä. Uudelta hallitukselta tullaan vaatimaan ilmastostrategia, jolla on aidot edellytykset vastata ilmastohaasteeseen.
Antti Majava on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja itsenäisessä BIOS-tutkimusyksikössä.
