Ensi viikolla muistetaan satavuotiasta Viroa juttusarjalla, jonka tekstien aiheet käsittelevät Viron ja Suomen, tai virolaisten ja suomalaisten, välistä vuorovaikutusta.
Kun Suomen juhlavuoden vietto on päättynyt, Politiikasta-lehti julkaisee ensi viikolla juttusarjan satavuotiaasta Virosta. Viro 100 -sarjan viisi kirjoitusta käsittelevät työperäistä matkustamista ja virolaisia Suomen vähemmistönä, Viron ulkopolitiikkaa, Viron ja Suomen mietteitä pohjoismaisuudesta sekä tietoyhteiskunnan kehitystä. Sarjan perusteella voi pohtia, miten nyky-Viro eroaa 1990-luvun alun ”villistä” valtiosta.
Suomalaista lukijaa ajatellen sarjan teemat on valittu niin, että ne perustuvat Viron ja Suomen, tai virolaisten ja suomalaisten, väliseen vuorovaikutukseen. Samat aiheet ovat ajankohtaisia myös Suomessa.
Juttusarjan ideana on purkaa jäykähköä erottelua korostamalla rajat ylittävää toimintaa ja päivittäistä yhteistyötä.
Julkisessa keskustelussa Suomen ja Viron suhdetta hahmotetaan toisinaan isoveli-pikkuveli-asetelman kautta. Juttusarjan ideana on purkaa tällaista jäykähköä erottelua korostamalla rajat ylittävää toimintaa ja päivittäistä yhteistyötä.
Vuorovaikutteinen toiminta tekee näkyväksi, miten maiden ”suuruus” tai ”pienuus” ovat suhteellisia käsitteitä, jotka riippuvat siitä, mitä aihealuetta käsitellään. Lisäksi ne ovat prosessinomaisia ja muuttuvat ajassa. Rajat ylittävä toiminta osoittaa myös, että jonkin asian mieltäminen ”suomalaiseksi” tai ”virolaiseksi” ja niiden tarkka erottelu eivät ole yksiselitteisiä.
Kirjoitussarjan on toimittanut toimituskuntamme jäsen Sigrid Kaasik-Krogerus.
VTT Sigrid Kaasik-Krogerus työskentelee tutkijatohtorina Euroopan tiedeneuvoston projektissa ”EUROHERIT – Legitimation of European cultural heritage and the dynamics of identity politics in the EU”, joka toimii Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Hän on mukana myös Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Jean Monnet -moduulissa ”East Within Europe”.
