Kuulumisen politiikka: Pohjoismaat Viron presidenttien puheissa
Viron poliittinen johto on viimeisen parinkymmenen vuoden ajan puheissaan edistänyt kuulumisen politiikkaa. Sen tarkoituksena on ”kuvitella” Viro osaksi Pohjoismaita.
Viron poliittinen johto on viimeisen parinkymmenen vuoden ajan puheissaan edistänyt kuulumisen politiikkaa. Sen tarkoituksena on ”kuvitella” Viro osaksi Pohjoismaita.
Luokkakonfliktin ytimessä ovat arvot. Virossa konservatiivisen kansanpuolue EKREn ja sosiaalidemokraattisen SDE:n välinessä konfliktissa kansaa jaetaan herroihin ja häviäjiin.
Jotta Viro pysyisi riippumattomana elossa puskurivyöhykkeellä kahden suuren valtion välissä, sen täytyy välttää samaistumista sekä Venäjään että Saksaan.
Hyväntekeväisyyden sanotaan olevan merkki vahvasta yhteiskunnasta. mutta voiko sellaista yhteiskuntaa kutsua vahvaksi, jossa sairaaloille hankitaan laitteistoa keräysten avulla, kalliita lääkkeitä tarvitsevien pitää kääntyä hyväntekeväisyysjärjestöjen puoleen ja veteraanien auttamiseksi myydään sinivuokkoja?
100 vuotta täyttävän Viron kansainvälisen aseman peruspilareita koettelee moni kehityssuunta.
Mikä on virolaisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja millaiset ovat heidän suhteensa kantaväestöön ja muihin maahanmuuttajiin?
Pohjoismaiden käsite on venyvä. Virolaiset asemoivat maansa usein pohjoismaiseksi – mutta mitä sillä silloin tarkoitetaan?
Virolaiset pendelöijät, kausityöntekijät ja edestakaisin liikkuvat perheet haastavat ajattelutavan, jossa liikkuvuus ymmärretään vain maahanmuuton ja kotoutumisen kautta.
Sekä Suomi että Viro ovat viime vuosikymmeninä rakentaneet omaa tarinaansa tietoyhteiskuntina ja tietoteknologian edelläkävijämaina. Kilvoittelu on sparrannut kilpakumppaneita ja luonut synergiaetuja.
Ensi viikolla muistetaan satavuotiasta Viroa juttusarjalla, jonka tekstien aiheet käsittelevät Viron ja Suomen, tai virolaisten ja suomalaisten, välistä vuorovaikutusta.