Apua rektio-ongelmiin
Lakata tekemästä mutta lopettaa tekeminen.
Apua rektio-ongelmiin Lue lisää »
Helsingin yliopisto, Lähi-itä, Euroopan unioni ja arabikevät.
Yhteiskuntatieteilijän yleis- ja erisnimet Lue lisää »
Lupasin numeroiden jälkeen vinkkejä järjestysluvuista, vaan nyt en oikein tiedä, mitä niistä olisi sanottavaa: ne merkitään pisteellä luvun perään tai nimien kohdalla käytetään roomalaisia numeroita. Samoin kuin muidenkin numeroiden kohdalla,
Selkeä huolitellun kielen merkki on kirjoittaa asiatekstissä lyhenteet aina auki. Siis muun muassa, esimerkiksi, ja niin edelleen, ynnä muuta sellaista, eikä mm., esim., jne., yms. Samoin huoliteltua on kirjoittaa mittayksiköt
Lyhenteet ja mittayksiköt auki Lue lisää »
Eli miksi suomeksi puolueiden nimet kirjoitetaan lähes aina pienellä.
Suomalaisten puolueiden nimet Lue lisää »
1) Merkitse lainaus joko lainausmerkeillä, kursiivilla tai sisennyksellä – siis vain yksi näistä riittää. 2) Suomessa lainausmerkit ovat symmetriset, pilkku on ylhäällä ja häntä on oikealle kaarellaan, siis ”näin”. Jos
Kolme vinkkiä lainausmerkkeihin Lue lisää »
Typografiassa on käytössä monenlaisia viivoja, joista kaksi on arkikäytössä suomen kielessä olennaista tunnistaa: lyhyempi yhdysmerkki (engl. hyphen) ‐ ja pidempi ajatusviiva (engl. en dash) –. (Vielä leveämpi ajatusviiva eli niin
Minkä pituinen viiva? Lue lisää »
Nyrkkisääntö on, että kahtakymmentä (tai ainakin kymmentä) pienemmät numerot sekä tasaluvut, kuten sata ja tuhat, kirjoitetaan kirjaimin. Siis kolme, neljätoista ja kuusi tuhatta. Sen sijaan 41; 3,6; 8 605. (Kirjaimin
Numeroiden kirjoittamisesta Lue lisää »