Järjestysluvuista

Kuva: Flickr / Steve [CC BY-NC 2.0]
Lukuaika: 2 min. 

Lupasin numeroiden jälkeen vinkkejä järjestysluvuista, vaan nyt en oikein tiedä, mitä niistä olisi sanottavaa: ne merkitään pisteellä luvun perään tai nimien kohdalla käytetään roomalaisia numeroita. Samoin kuin muidenkin numeroiden kohdalla, kaunokirjallisessa sujuvassa tekstissä ne ovat kivempia kirjaimin kuin numeroin kirjoitettuna, ja toisiin teksteihin ne sopivat paremmin ja ovat selkeämpiä taas numeroina.

Yhtä virhettä välttämällä on helppo parantaa omaa kirjoitustaan: nykyään tyypillisesti päivämäärää ja kuukautta numeroilla ilmoitettaessa järjestysnumeroa merkitsevä piste unohtuu kuukauden perästä. 20.1. on siis kahdeskymmenes ensimmäistä, 20.1 kahdeskymmenes yksi.

Jos mahdollista, älä jätä pisteellä merkittyä päivämäärää lauseen viimeiseksi. ”Oikea päivämäärä on 20.1. Sen sijaan…” on hankala hahmottaa ja näyttää rumalta.

Sekaannuksia tulee myös joskus termien kymmenennes ja sadannes kohdalla, jotka tarkoittavat kymmenesosaa ja sadasosaa. Järjestyslukuina ne taas ne taas ovat kymmenes (10.) ja sadas (100.).

Laki ei ole kaikille sama: pykälät ja artiklat

Syystä, jota en tiedä (kuulisin mielelläni!) lakitekstissä järjestyslukuja ei merkitä pisteellä, kun puhutaan artikloista ja pykälistä. Ne toki luetaan järjestyslukuina: yhdestoista pykälä ja kuudes artikla, mutta kirjoitetaan 11 pykälä ja 6 artikla ja toisinaan merkitään jopa pykälämerkillä §.

Nykyajan kielenopas kirjoittaa asiasta näin:

“Lakikielessä on vanha perinne kirjoittaa jättää pisteet pois järjestysluvuista, esimerkiksi ”3 syyskuuta”, ”lain 3 luvun 5 §:n 2 momentissa”. Tällainen kirjoitusasu saatetaan jopa lukea peruslukuja käyttäen ”lain kolme luvun viisi pykälän kaksi momentissa” eikä yleiskielen mu­kaan ”lain kolmannen luvun viidennen pykälän toisessa momentissa”. Tämä ei ole yleis­kie­len sääntöjen mukaista eikä fiksuakaan.

Jos järjestyslukua seuraa pykälämerkki §, on tavallista olla käyttämättä pistettä, esi­mer­kik­si ”5 §”. Tämä on hyväksyttävää paitsi vakiintuneisuutensa takia myös siksi, että §-merkkiä ei käytetä muissa yhteyksissä, joten se jo itsessään osoittaa edeltävän numeron järjestys­luvuksi. Virallisissa kielenkäytön ohjeissa kuitenkin yhä vaaditaan pisteen käyttöä pykälä­merkin­nöis­sä (esim. ”5. §”) lakikielen ulkopuolella.”

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa todetaan seuraavasti:

”Lakitekstissä ei ole tapana merkitä pykälien ja momenttien perään järjestystä osoittavaa pistettä, esim. 15 §. Kuitenkin kun lakiin viitataan yleiskielisessä tekstissä, on selvempää käyttää pisteellistä merkintätapaa 15. §.”

Jos siis kirjoittaa yleiskieltä eikä lakikieltä, olisi hyvä pitää pisteet mukana – silloin paikalle kyllä varmasti ilmestyy joku, joka pitää tätä virheenä ja kirjoittajaa taitamattomana, jos tämä ei kerran tiedä, ettei pistettä käytetä. Linkkaa silloin vaikka tähän artikkeliin.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*