Huutavan ääni sotesta – äänestäjien ajatuksia Lapin ja Kainuun aluevaaleista

Lapin keskussairaala
Suomessa järjestettiin tammikuussa 2022 ensimmäiset aluevaalit, joissa valittiin valtuutetut hyvinvointialueiden valtuustoihin. Lapin ja Kainuun hyvinvointialueiden äänestäjien sote-uudistukseen liittyviä odotuksia kartoittaessa selvisi, että äänestäjille tärkeintä on oma ja lähipiirin terveys.

Lappi ja Kainuu ovat pinta-alaltaan suuria ja harvaan asuttuja hyvinvointialueita, joiden kunnista osassa on merkittäviä huoltosuhteeseen liittyviä haasteita. Sosiaali- ja terveyspalveluita on keskitetty molemmilla seuduilla jo ennen uudistusta, ja sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon saavutettavuus on aluetasolla maan keskiarvoa heikompaa.

Selvitimme keväällä 2022, millaisia käsityksiä Lapin ja Kainuun äänestäjillä oli aluevaaleista ja hyvinvointialueista. Halusimme tietää, millaisin kriteerein äänestyspäätökset tehtiin, keitä äänestettiin ja miten hyvinvointialueiden mahdollisuuksiin suhtauduttiin. Entä odotettiinko ennestään kaukana olevien palveluiden parantuvan – vai etääntyvän entisestään? 

Selvitys toteutettiin verkkopohjaisella kyselyllä, jota jaettiin molempien seutujen alueellisissa medioissa sekä kuntien, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien sekä Kainuun Sote -kuntayhtymän kautta. 

Aineiston piirteitä

Tutkimuskyselyyn vastasi 674 henkilöä, joista Lapissa asui 504 ja Kainuussa 170 vastaajaa. Kyselyn runko oli Lapissa ja Kainuussa sama. Lisäksi Lapissa asuvilta kysyttiin ajankohtaiseen kiistaan eli Länsi-Pohjan ja Lapin keskussairaaloiden työnjakoon liittyviä erillisiä kysymyksiä. 

Vastaajista naisia ilmoitti olevansa 63,6 prosenttia ja miehiä 30,1 prosenttia. Ikäjakauma vastasi hyvin alueiden väestön ikäjakaumaa. Sen sijaan vastaajien koulutustaso oli selvästi Lapin ja Kainuun väestön koulutustasoa korkeampi: 54,9 prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnon, kun koko väestössä tämä osuus on 20,2 prosenttia

Vastaajista peräti 91,5 prosenttia kertoi äänestäneensä aluevaaleissa. Kyselyyn vastanneet olivat toisin sanoen hyvinvointialueiden kehittymisestä ja/tai aluevaaleista kiinnostuneita henkilöitä. Lapissa vastaajista 40,4 prosenttia ilmoitti olevansa töissä sote-alalla, kun Kainuussa vastaava lukema oli vain 16,5 prosenttia. Tämä viittaa siihen, että kysely levisi erityisen tehokkaasti Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien välityksellä. 

Tutkimus osoittaa, että naiset äänestivät aluevaaleissa hieman aktiivisemmin kuin miehet, ja että korkea koulutus sekä hyvä sosioekonominen asema lisää äänestystodennäköisyyttä, kuten muissakin tutkimuksissa on havaittu.

Aineisto ei edusta Lapin tai Kainuun väestöä kokonaisuutena, vaan siinä painottuvat aluevaaleista kiinnostuneiden henkilöiden näkemykset sekä jossain määrin korkeasti koulutettujen naisten ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ajatukset. Tällaisen aineiston pohjalta ei voi tehdä päteviä yleistyksiä. 

Aineisto ei kuitenkaan muodosta irrallista tapausta, sillä monet sen tulokset ovat samansuuntaisia vaaleja koskevien valtakunnallisten tilastojen kanssa. Tutkimus osoittaa, että naiset äänestivät aluevaaleissa hieman aktiivisemmin kuin miehet, ja että korkea koulutus sekä hyvä sosioekonominen asema lisää äänestystodennäköisyyttä, kuten muissakin tutkimuksissa on havaittu.

Aluevaalien tuloksista Lapissa ja Kainuussa

Uudentyyppisissä vaaleissa äänestetään usein tuttuja puolueita tai tuttuja ehdokkaita, ja toisaalta niitä henkilöitä, joilla arvioidaan olevan soveltuvaa kokemusta. 

Nämä kolme ulottuvuutta näkyivät myös aluevaaleissa valtakunnallisesti. Puoluekuuluvuus vaikutti selvästi äänestyskäyttäytymiseen, ja valituista suurella osalla oli kokemusta yhtäältä kunnallispolitiikasta ja toisaalta, vaalien teemaan liittyen, sosiaali- ja terveysalalta. 

Samat ilmiöt näkyivät Lapin ja Kainuun tuloksissa. Molemmilla alueilla piikkipaikan otti vanha valtapuolue keskusta, joka paransi tulostaan sekä vuoden 2021 kunnallisvaaleihin että vuoden 2019 eduskuntavaaleihin verrattuna. Lapissa keskusta haali 34,7 prosentin ja Kainuussa 37,9 prosentin ääniosuuden. 

Myös alueilla perinteisesti vahvat vasemmistopuolueet menestyivät hyvin. Lapissa kakkossijan vei SDP (14,5 prosenttia) ja kolmanneksi suurin puolue oli vasemmistoliitto (13,5 prosenttia). Kainuussa toiseksi suurin puolue oli vasemmistoliitto (16 prosenttia äänistä), kokoomuksen saadessa kolmanneksi suurimman äänipotin (13,8 prosenttia). 

Myös tutut ehdokkaat menestyivät. Lapin seitsemästä kansanedustajasta oli ehdolla kuusi, ja heistä viisi pääsi valtuustoon puolueidensa suurimmilla äänimäärillä. Kainuun kolmesta kansanedustajasta valtuustoon valittiin jokainen. 

Uudentyyppisissä vaaleissa äänestetään usein tuttuja puolueita tai tuttuja ehdokkaita, ja toisaalta niitä henkilöitä, joilla arvioidaan olevan soveltuvaa kokemusta. Nämä kolme ulottuvuutta näkyivät myös aluevaaleissa valtakunnallisesti.

Molemmilla alueilla menestyivät myös kokeneet kuntapoliitikot tai -viranhaltijat sekä sote-alan ammattilaiset. Lapissa huomattavia äänisaaliita keräsivät esimerkiksi ranualainen lääkäri Timo Peisa (kesk., sit., 1374) ja ylihammaslääkäri Timo Alaräisänen Kemijärveltä (KD, 1204), joilla kummallakaan ei ollut aiempaa kokemusta politiikasta, sekä Ylitornion entinen kunnanjohtaja Tapani Melaluoto (kesk., 1054). 

Kainuussa keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja SDP:n ääniharavat olivat kaikki kokeneita paikallispoliitikkoja tai/ja sote-alan ammattilaisia. Keskustan suurimman äänipotin keräsi 599 äänellä kuhmolainen ensihoitaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Huotari.

Kokoomuksen ääniharava oli kokenut kunnallis- ja maakuntapoliitikko, varatuomari Paavo Enroth (243), kun taas perussuomalaisten ykkönen oli kaupunginvaltuutettu ja varakansanedustaja Eila Aavakare (461). SDP:n kärkinimeksi kipusi sairaanhoitaja ja Kainuun Sote-kuntayhtymän pääluottamusmies Marjo Kangasharju (317).  

Esimerkkejä tuloksista: aluevaalit ja hyvinvointialueet instrumentteina

Kyselymme vastaajat suhtautuivat aluevaaleihin myönteisesti, mistä kertoo tietysti jo huomattavan korkea äänestäneiden osuus. Lisäksi 81,3 prosenttia vastaajista piti vaaleja tärkeinä tai erittäin tärkeinä, ja 68,7 prosenttia koki ymmärtävänsä hyvin tai erittäin hyvin, mihin aluevaltuustoja tarvitaan. 

Kiinnostavaa on, että vastaajien enemmistö suhtautui kuitenkin hyvinvointialueiden perustamisella saavutettaviin hyötyihin pessimistisesti. Kaikista vastanneista 63,3 prosenttia uskoi, että alueellisen hallinnon perustamisella ei saavuteta tavoiteltuja säästöjä. 64,4 prosenttia puolestaan koki, että alueellisen hallintotason perustaminen ei johda sosiaali- ja terveyspalveluiden parantumiseen omassa kotikunnassa. Näyttää siltä, että sote-palveluiden ja pelastustoimen tulevaisuuteen oli vastaajien mielestä tärkeää yrittää vaikuttaa, vaikka uudistuksen hyödyt olivatkin epävarmoja. 

Kiinnostavaa on, että vastaajien enemmistö suhtautui kuitenkin hyvinvointialueiden perustamisella saavutettaviin hyötyihin pessimistisesti.

Vaikka enemmistö vastaajista epäili hyötyjä, muodostivat optimistisesti hyvinvointialueisiin suhtautuvat merkittävän vähemmistön. Tämä merkitsee, että huomattavalla osalla vastaajista oli uudistukseen liittyviä odotuksia. Koska vaaleja piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä niin moni vastaaja, on mahdollista ajatella, että myös pessimistisemmin hyötyihin suhtautuvien joukossa oli vähintään varauksellista toiveikkuutta.

Kokonaisuudessaan voidaan arvioida, että valtaosa vastaajista ei ylläty, jos uudistus johtaa esimerkiksi palveluverkon karsimiseen. Sen sijaan vastaajat lienevät laajasti pettyneitä, mikäli säästötarpeet huonontavat lähipalveluita olennaisesti.

Äänestyskriteerit ja monet luottamustehtävät

Kuntavaalien tärkein yksittäinen äänestyskriteeri on tutkimuksissa ollut henkilö, kun taas eduskuntavaaleissa puoluetta on pidetty henkilöä tärkeämpänä äänestyskriteerinä vuodesta 2011 lähtien. Kyselymme perusteella aluevaalit muistuttivat tässä suhteessa hieman enemmän kuntavaaleja kuin eduskuntavaaleja, joskaan tulokset eivät ole aivan yksiselitteisiä. 

Selvitimme henkilön ja puolueen merkitystä äänestyspäätöksiin useampien hieman toisistaan poikkeavien kysymysten avulla. Tärkeintä äänestyskriteeriä kysyttäessä vastaajista noin joka kymmenes valitsi henkilön, 5,5 prosenttia puolueen ja 8,1 prosenttia henkilön ja puolueen yhdistelmän. 

Henkilö vaikutti päätökseen puolestaan paljon tai erittäin paljon 34,9 prosentilla ja puolue 33 prosentilla vastaajista. Kysyimme myös, äänestivätkö vastaajat itselleen tuttuja henkilöitä. 43,2 prosenttia vastaajista ilmoitti äänestäneensä ehdokasta, jonka tunsi henkilökohtaisesti ja 8,1 prosenttia puolestaan ehdokasta, jonka oma läheinen tunsi henkilökohtaisesti. 22,0 prosenttia äänestäjistä ilmoitti äänestäneensä henkilöä, joka oli tuttu tiedotusvälineistä.

Sekä henkilöä että puoluetta merkittävämmäksi äänestyskriteeriksi hahmottui huoli sosiaali- ja terveydenhuollon kehittymisestä sekä halu vaikuttaa siihen. Sitä piti tärkeimpänä kriteerinä 55,2 prosenttia vastaajista. Lisäksi 77,8 prosenttia vastaajista ilmoitti, että huoli sote-palveluista vaikutti äänestyspäätökseen paljon tai erittäin paljon. 

Tulokset viittaavat siihen, että aluevaalit olivat Lapissa ja Kainuussa eräänlaiset asiavaalit, joissa sisällölliset erityiskysymykset näyttäytyivät puoluepolitiikkaa tärkeämpänä.

Myös kyselymme avovastaukset viittasivat siihen, että vastaajien enemmistö oli kiinnostuneempi sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta kuin henkilöiden tai puolueiden menestyksestä. Pelastustoimesta ei kannettu vastaavaa huolta: sitä piti tärkeimpänä äänestyskriteerinä vain 2,9 prosenttia vastaajista.

Yksi merkittävä äänestyskriteeri Lapissa ja Kainuussa näyttää liittyneen ehdokkaiden ammatilliseen taustaan ja siihen liittyvään osaamiseen. Kuten sanottua, valtuustoihin valittiin melko paljon sote-alan ammattilaisia tai asiantuntijoita. Myös kyselyssämme erityisosaaminen näyttäytyi tärkeänä: vastaajista 69,4 prosenttia oli sitä mieltä, että valtuustoihin valittavilla tulisi olla erityistä sosiaali- ja terveysalan tai pelastusalan asiantuntemusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla työskentelevistä vastaajista tätä mieltä oli peräti 84,4 prosenttia. 

Tulokset viittaavat siihen, että aluevaalit olivat Lapissa ja Kainuussa eräänlaiset asiavaalit, joissa sisällölliset erityiskysymykset näyttäytyivät puoluepolitiikkaa tärkeämpänä. Tämä on sikäli luontevaa, että aluevaltuustojen tehtävät on rajattu sisällöllisesti tarkoin. 

Silti on huomattava, että tutut puolueet ja tunnetut urapoliitikot menestyivät vaaleissa hyvin. Puoluekuuluvuus tarjosi toisin sanoen monelle äänestäjälle riittävän rationaaliselta näyttävän lähestymistavan sisältökysymyksiin. 

Ehdokkaan asuinpaikka ja usean luottamustoimen hoitaminen

Yksi aluevaalien näkyviä teemoja oli vallan mahdollinen keskittyminen suuriin asutuskeskuksiin. Varsinkin pinta-alaltaan suurilla hyvinvointialueilla pelättiin, että pienten kuntien äänet eivät kuulu aluevaltuustossa, minkä uskottiin johtavan niiden lähipalveluiden huonontumiseen. 

Kyselyssämme tähän pelkoon viittasi selvimmin, että 70,7 prosenttia ilmoitti äänestäneensä omassa kotikunnassa asuvaa ehdokasta. 48,9 prosenttia puolestaan ilmoitti, että ehdokkaan kotikunta vaikutti äänestyspäätökseen paljon tai erittäin paljon. Vaikka lähialueiden ehdokkaita on saatettu äänestää myös muista syistä, on kotikunnan merkitystä selkeästi pohdittu ja pidetty usein merkittävänä. 

Hyväksi koetun ja usein tutun ehdokkaan vetovoima painoi toisin sanoen enemmän kuin esimerkiksi epäilykset ajan riittävyydestä tai vallan keskittymisestä. 

Kuten sanottua, kansanedustajat ja kokeneet paikallispoliitikot menestyivät Lapin ja Kainuun aluevaaleissa hyvin. Tässä valossa vaikuttaa ristiriitaiselta, että peräti 78,2 prosenttia kyselymme vastaajista katsoi, että saman henkilön toimiminen useammassa luottamustehtävässä ei ole hyvä asia. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n kyselyssä, jonka vastaajista 68 prosenttia rajoittaisi luottamustehtävät kahteen tai yhteen kerrallaan. 

Näyttää todennäköiseltä, että monet päällekkäisiin rooleihin kriittisesti suhtautuneista vastaajistamme kuitenkin äänestivät ehdokkaita, jotka toimivat jo valmiiksi yhdessä tai kahdessa luottamustoimessa. Hyväksi koetun ja usein tutun ehdokkaan vetovoima painoi toisin sanoen enemmän kuin esimerkiksi epäilykset ajan riittävyydestä tai vallan keskittymisestä

On mielenkiintoista nähdä, millaista keskustelua asiasta käydään tulevien vaalien yhteydessä. Asiaan vaikuttaa todennäköisesti se, miten hyvin useassa eri luottamustehtävässä toimineet ovat ehtineet osallistua tehtäviensä hoitoon, ja miten tärkeäksi ja/tai työlääksi aluevaltuustojen rooli demokraattisessa järjestelmässä hahmottuu

Kahden keskussairaalan tapaus hyvinvointialueiden haasteiden symbolina

Yksi vaalien näkyvistä teemoista Lapissa liittyi siihen, pitäisikö erikoissairaanhoitoa tarjoavia sairaalapalveluita jatkossa järjestää nykyiseen tapaan sekä Kemissä että Rovaniemellä, vai tulisiko sairaalapalvelut keskittää kokonaan Rovaniemelle. Länsi-Pohjan keskussairaala oli ollut lakkautusuhan alla jo pidempään, mikä on herättänyt alueella jatkuvaa huoltaAluevaalien alla ja niiden jälkeen on lisäksi epäilty, että jos säästöjä ei haeta esimerkiksi keskittämällä sairaalapalveluita, ei hyvinvointialueen budjetti riitä takaamaan riittäviä lähipalveluita koko alueelle. 

Tiedustelimme kyselyssä, mitä aluevaltuuston tulisi tehdä, jos se joutuisi valitsemaan kahden keskussairaalan mallin ja kaikkien lappilaisten lähipalveluiden säilyttämisen väliltä. Teeman ympärille hahmottui kahtiajako, jossa toiselle puolen asettuivat Kemi-Tornio -seudun asukkaat ja toiselle hyvinvointialueen muiden seutujen asukkaat. 

Kemissä, Torniossa, Simossa, Tervolassa ja Keminmaassa asuvista vastaajista 37,1 prosenttia oli sitä mieltä, että valtuuston tulisi valintatilanteessa säilyttää kaksi keskussairaalaa. Vain 5,0 prosenttia Kemi-Tornio-alueen vastaajista oli sitä mieltä, että valtuuston tulisi ensisijaisesti turvata kaikkien lappilaisten lähipalvelut. Hyvinvointialueen muissa osissa asuvista vastaajista kahden keskussairaalan säilyttämistä priorisoisi puolestaan 11,9 prosenttia ja kaikkien lappilaisten lähipalveluiden turvaamista 39,7 prosenttia.

Vastaajat pitivät kaikkialla ensisijaisena siis oman välittömän lähipiirinsä palveluiden säilyttämistä, vaikka se merkitsisi palvelutason heikentymistä muualla.

Aluevaltuustot tuskin voivat välttää keskusteluja, joissa pohditaan myös kalliina pidettyjen toimintojen lopettamista tai korvaamista esimerkiksi digitaalisilla palveluilla. Valtuustojen vaikein tehtävä liittynee siihen, miten kustannuksia hillitään niin, ettei muutosta koeta missään kohtuuttomaksi.

Samaan hengenvetoon on todettava, että kaikista kysymykseen vastanneista 51,6 prosenttia oli sitä mieltä, että vastakkainasettelua kahden keskussairaalan säilyttämisen ja kaikkien lappilaisten lähipalveluiden välillä on vältettävä viimeiseen asti. Kemi-Tornio -alueella näin ajatteli 57,9 prosenttia vastaajista ja muulla hyvinvointialueella 48,3 prosenttia. 

Näiden vastaajien voi tulkita ajattelevan, että Lapin hyvinvointialuetta on toivottavaa ja/tai mahdollista kehittää ilman vahvoja sisäisiä vastakkainasetteluita. Kysymyksemme alleviivasi vaihtoehtojen vastakkaisuutta, ja on mahdollista, että sopumieliala on todellisuudessa tätäkin laajempaa.

Lapin sairaalakeskustelun voi nähdä ennakoivan tulevien vuosien kiistoja eri puolilla maata. Hyvinvointialueiden talous on liki kaikkialla alijäämäinen, alueilla on taloudellisen huoltosuhteen kehitykseen liittyviä haasteita ja koko sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on hidastaa kustannusten kasvua suhteessa palvelutarpeen kasvuun. Aluevaltuustot tuskin voivat välttää keskusteluja, joissa pohditaan myös kalliina pidettyjen toimintojen lopettamista tai korvaamista esimerkiksi digitaalisilla palveluilla. 

Valtuustojen vaikein tehtävä liittynee siihen, miten kustannuksia hillitään niin, ettei muutosta koeta missään kohtuuttomaksi.

Tapio Nykänen on dosentti ja valtio-opin yliopistonlehtori Lapin yliopistossa.

Marianne Silén on kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien yliopistonlehtori Lapin yliopistossa.

Artikkelin pääkuva: Tapio Nykänen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vieritä ylös