Kestävän yhteiskunnan ja hyvinvoinnin tavoittelu edellyttää asukastiedon tunnistamista ja mukaanottoa päätöksenteossa ja suunnittelussa. Tämä puolestaan vaatii ymmärrystä asukkaiden arjen yhteisöistä, osallisuudesta ja toimintamahdollisuuksista.
Kestävän kehityksen tavoitteena on uudistaa yhteiskuntia niin, että ne ovat ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä. Kaupungit ja niiden asukkaat ovat tärkeässä asemassa kestävyyden tavoittelussa, sillä valtaosa maailman väestöstä asuu keskikokoisissa kaupungeissa.
Asukkaiden osallisuuden ajatellaan usein liittyvän hallintolähtöiseen osallistumiseen virallisia kanavia pitkin. Tällöin osallisuus ymmärretään liian kapeasti, sillä osallisuus muodostuu ja saa merkityksensä asukkaiden arjen kokemuksissa. Hallintolähtöinen osallistuminen tuottaa asukkaille ulkopuolisuuden kokemusta yhteiskunnasta ja sen tarjoamista tavoista osallistua.
Yhteisöllisyyden tukemisesta on muodostunut lähes muoti-ilmiö asuinalueiden, erityisesti lähiöiden, kehittämisessä. Paikallisyhteisöt ja -identiteetit syntyvät kuitenkin tehokkaasti arjen rutiinien sivutuotteina, eikä niitä aina tarvitse erikseen kehittää. Tämä vaatii yhteisön ja yhteisöllisyyden uudelleenmäärittelyä ja -tarkastelua.
Suomessa järjestettiin tammikuussa 2022 ensimmäiset aluevaalit, joissa valittiin valtuutetut hyvinvointialueiden valtuustoihin. Lapin ja Kainuun hyvinvointialueiden äänestäjien sote-uudistukseen liittyviä odotuksia kartoittaessa selvisi, että äänestäjille tärkeintä on oma ja lähipiirin terveys.
Juuri käynnistyneessä tutkimusprojektissa tarkastellaan palestiinalaisten arjessa ja todellisuudessa konkretisoituvaa nykyisyyden ja tulevaisuuden suhdetta.
Uusliberalistisen ideologian kiinnostus yhteisöllisyyttä kohtaan näkyy maaseutupoliittisissa ohjelmissa, joissa rakennetaan uutta moraalista kansalaisuutta.
Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta sisältää kansanvaltaisuuden, kansalaisten vaikuttamisen ja demokratian kannalta ongelmallisia kohtia.
Vaalituloksen yksinkertaistaminen kuplapuheeksi on määrittelyn politiikkaa.
Elimme kylmän sodan päättymisen jälkeen hyvin poikkeuksellista aikaa, kun meillä oli kahden vuosikymmenen ajan naapurina heikko Venäjä. Sitä voitiin kohdella kuin velkaantunutta kulakkia. Nyt on jälleen harkittava, miten selviämme eurooppalaisen …
