Tällä kertaa kielenhuoltovinkeissä lainataan ihan puhtaasti muita. Seuraavia ohjeita kannattaa parhaansa mukaan toteuttaa, kun kirjoittaa tutkimuksesta ja tieteestä. Uskon niiden olevan hyviä neuvoja myös muuhun viestintään ja kirjoittamiseen.
Ja ymmärrän, että tällaiset yksinkertaistavat ohjelistat ärsyttävät. Kirjoittaja ja tutkija minussa kiukuttelee, ettei yleispäteviä ohjeita voi kirjoittaa. Kieltä voi käyttää monella tavalla! Tällaiset ohjeet rajoittavat ilmaisua! Ne pakottavat yksinkertaistamaan monimutkaisia asioita!
Tekstin toimittaja minussa sanoo silti, että usko pois: näitä neuvoja kannattaa kuunnella. Kieltä voi todellakin käyttää monella tavalla. Selkeästi ja ymmärrettävästi kirjoittaminen on opeteltavissa oleva taito. Ja sitä voi tehdä monella tavalla ja omalla äänellä, mutta sitä taitoa on harjoiteltava.
Usein tekstin yleistajuistaminen ja selkeyttäminen ovat kyllä päämääriä, joihin jokainen kirjoittaja pyrkii, mutta on vaikea tietää, miten tekstiään voisi konkreettisesti työstää siihen suuntaan. Siihen nämä ohjeet antavat hyviä vinkkejä. Alleviivaa tekstistäsi jokainen erikoistermi, ympyröi lauseenvastikkeet, katkaise liian monta sanaa sisältävät lauseet. Ja niin edelleen.
Ensimmäinen satsi ohjeita on Twitterin mukaan toimittaja Timo Paukulta.
Toisesta ohjenipusta löytyy paljon samoja ohjeita mutta niitä on höystetty vielä syillä ja korjausehdotuksilla:
Kielenhuoltovinkkien arkistossa on monta kirjoitusta, joilla ylläolevia ohjeita voi täydentää. Ainakin sieltä kannattaa kerrata ohjeet substantiivitaudista ja tilastokielestä.
