Kun julkinen ja yksityinen sekoittuvat politiikassa

Lukuaika: 2 min. 

Millaisia seurauksia sillä on, että valtio tyhjenee yksityiselle sektorille ja yhteiskuntaa koskevaa päätöksentekoa siirtyy politiikan ulkopuolelle?

Joidenkin mukaan julkisia tavoitteita ja yksityistä yritystoimintaa yhdistävät hallinnan tavat tuottavat hirviömäisiä sekasikiöitä, jotka uhkaavat sekä yhteiskunnallisia tavoitteita että yritystoiminnan periaatteita. Yhdysvalloissa yksityiset vankilat, jotka tavoittelevat kovempia rangaistuksia uusien asiakkaiden toivossa, ovat hirviön malliesimerkki.

Voi olla myös niin, että julkisen ja yksityisen sekamuodot ovat kuin labradoodle, labradorinnoutajan ja villakoiran risteytys. Koko ajan suositumpi risteytys on seurallinen ja kiltti koira, ja se aiheuttaa vähemmän allergioita kuin moni koirarotu.

Taloutta ja politiikkaa

Samaan tapaan Kiinan valtionyhtiöt yhdistävät politiikan ja yritystoiminnan periaatteita yhdessä kokonaisuudessa. Yrityksen perusrakenteet ja puolueen edustus ovat osa valtionyhtiöitä ja myös kannustimet vaihtelevat työntekijäryhmien mukaan. Johtajat saavat ideologisen puhtauden koulutusta lahjonnan vähentämiseksi ja vastaavasti työntekijöille tarjotaan tulospalkkioita tehokkuuden lisäämiseksi.

Hybridisyys merkitsee politiikan ja talouden uudenlaista kytkeytymistä.

Hybridisyys merkitsee politiikan ja talouden uudenlaista kytkeytymistä. Näitä kytkeytymisen muotoja voi tulkita yhtä hyvin kielteisinä kuin myönteisinäkin ilmiöinä. Molemmissa tapauksissa voi silti välttyä ymmärtämästä, mistä hybridisyydestä on lopulta kyse.

Viime vuosikymmeninä julkiseen sektoriin on kohdistunut markkinoistamisen aalto, jossa monia julkisia palveluita on yksityistetty, liikelaitostettu, kilpailutettu ja ostettu markkinoilta. Erityisen dramaattisesti tämä on näkynyt valtion keskushallinnon ohentumisena. Kun vuonna 1970 Suomen valtion keskushallinnossa työskenteli noin 200 000 viranhaltijaa, niin vuonna 2017 heitä oli jäljellä reilut 50 000.

Onttoa politiikkaa, huonoa liiketoimintaa

Demokratian kannalta kyseessä voi olla menetetty taistelu, jossa poliittisesti ohjatusta toiminnasta siirrytään markkinaehtoiseen voitontavoitteluun ja liiketoiminnallisiin etuihin perustuvaan toimintaan. Se ei ole enää mielenkiintoista politiikan kannalta, koska päätökset tehdään yritysten hallituksissa eikä demokraattisilla areenoilla.

Valtion tyhjentymisen seurauksena syntyy onttoa politiikkaa, jossa suurin osa valinnoista tehdään tosiasiallisesti politiikan ulkopuolella.

Yritystoiminnan lähtökohdista markkinoistamiskehitys ei ole välttämättä sen myönteisempää.  Samalla kun kehittyneet teollisuusmaat ovat antaneet yritystoiminnalle enemmän sijaa esimerkiksi telekommunikaation ja energiantuotannon alueilla, julkisten sääntelyviranomaisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti kaikkialla kehittyneissä teollisuusmaissa.

Julkiselta sektorilta ulkoistetusta toiminnasta tuleekin helposti huonoa liiketoimintaa, jossa säätely vaikeuttaa markkinakilpailua ja heikentää tervettä voitontavoittelua.

Harhanäkyjä

Syvään juurtuneet näkemykset julkisen ja yksityisen välisestä perustavanlaatuisesta eroavuudesta vaikeuttavat hybridien ymmärtämistä. Olemassa olevat luokitusjärjestelmät myös hankaloittavat hybridien hahmottamista.

Esimerkiksi kansallisen tilinpidon maailmanlaajuisissa standardeissa julkis-yksityinen toiminta pakotetaan riskinjaon perusteella joko julkisen sektorin piiriin tai yksityiseen yritystoimintaan. Muu voittoa tavoittelematon toiminta jää pääosin kansallisen tilinpidon ulkopuolelle.

Harjaantuneenkin tarkkailijan on vaikea havaita uuden hallinnan tavan olemassaoloa tai yleistymistä, koska se piilotetaan vakiintuneiden ajattelutapojen jäsennyksiin.

Sekä politiikan että yritystoiminnan näkökulma hybrideiksi kutsuttujen sekasikiöiden ymmärtämiseen on vajavainen. Julkisen ja yksityisen väliin jäävässä tilassa toimivat organisaatiot, yhteisöt ja verkostot eivät enää palaudu poliittisia tavoitteita toteuttavaan byrokratiaan tai pelkästään voittoa tavoittelevaan yritystoimintaan.

Julkisyksityinen yhteistoiminta on omalakinen toiminnan muotonsa, joka voi vaihtelevasti täyttää julkisen politiikan ja yritystoiminnan etuja.

Olennaista hybridisyydessä on se, että se pystyy vastaamaan samanaikaisesti sekä poliittisiin vaatimuksiin että asiakkaiden kysyntään, mutta sillä ei ole mittaamisen ja arvioinnin kannalta yksiselitteistä mittatikkua eli supertavoitetta.

Kohti uutta ymmärrystä

Jos hybridisyyttä tarkastellaan sekasikiön omasta lähtökohdasta, maailma on hyvin toisenlainen. Mahdollisuus tukeutua julkiseen rahoitukseen tiukoilla rahoitusmarkkinoilla voi olla oiva kilpailuedun lähde pääomavaltaisilla toiminta-alueilla.

Kyky palvella sekä yksityisiä että julkisia asiakkaita voi auttaa tasaamaan sektorikohtaiseen kysyntään liittyviä vaihteluita. Julkiset ja yksityiset edut voivat myös aidosti kohdata toisensa, kuten esimerkiksi puhtaan teknologian kehittämiseen tähtäävä liiketoiminta osoittaa.

Tutkimuksen valokiila voi paljastaa varjoissa väijyvistä uhkista myös kauneuden piirteitä.

Hybridien muodostama sekasikiöiden joukko ei ole mikään yhtenäinen ryhmä. Infrastruktuurin, energiapolitiikan, terveydenhuollon tai eläketurvan hybridit muodostavat omia toisistaan irrallisia julkisyksityisiä verkostoja, joiden pääomavaatimukset, riskit ja palvelutuotannon tavat vaihtelevat merkittävästi.

Hybridien olemassaolon esiintuominen on vasta ensimmäinen vaihe niiden tosiasiallisessa ymmärtämisessä. Hirviöitä voi olla olemassa, mutta pimeässä ne näyttävät paljon pelottavammilta. Hybridien kanssa on sama juttu. Tutkimuksen valokiila voi paljastaa varjoissa väijyvistä uhkista myös kauneuden piirteitä.

VTT Jan-Erik Johanson on julkishallinnon professori Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. HTT Jarmo Vakkuri on kunnallistalouden professori Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

2 kommenttia

  1. Ove Stenmark 3.2.2018 - 11:59

    Kohtalaisen pinnallinen ote asiaan professoreilta. Valtion olemassaolon oikeutus perustuu vallanpitäjien vaihtoon ja siihen oikeuttavaan päätökseen, eli perustuslakiin. Se, että sääntö sallii yksityisiä merkittäviä päätöksiä, äänestyksen vaikuttamatta, ei ole demokratian vastainen idea. Friedrich von Hayek opettaa, että suurin valta ei tarkoita kaikkivaltiuutta.

  2. Tämä politiikasta fi on mainio alusta kertoa tärkeistä asioista pinnallisesti. Perustuslakitulkinnasta käyty vääntö Sosiaali- ja terveysuudistuksesta on myös hyvä esimerkki epämääräisistä sekasikiöiden tulkinnoista ja kaikkivaltiuden rajoista. Näihin on tarkoitu perehtyä käynnissä olevassa tutkimushankkeessa tarkemmin.

1 Trackback / Pingback

  1. In Finnish: Julkinen ja yksityinen sekoittuvat – Hyper

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*