Liike Nyt ja nettidemokratian lupaus

Kuva: Markus Spiske / Unsplash (CC0)
Lukuaika: 6 min. 

Liike Nyt lähtee eduskuntavaaleihin edustuksellisen demokratian haastavalla agendalla. Miten sen tarjoama suora nettidemokratia puree äänestäjiin?

Puoluekenttä Suomessa on ollut kuluneen kymmenen vuoden aikana myllerryksen kourissa. Perinteiset puolueet ovat menettäneet asemiaan ja populistit ovat nousseet suureksi puolueeksi perussuomalaisten (ja sinisten) muodossa.

Puoluejärjestelmän muutos on vaikuttanut osaltaan siihen, että hallitustyö on muuttunut haasteellisemmaksi ja monia tarvittavia uudistuksia ei ole saatu aikaiseksi. Tyytymättömyys hallituksiin on kasvanut. Edustuksellisiin instituutioihin, puolueisiin varsinkin, luotetaan aiempaa vähemmän.

Internetistä on odotettu poliittista voimaa, joka uudistaisi demokraattisen hallintomallin. Tulevissa eduskuntavaaleissa perinteisten puolueiden asemaa haastaa Harry ”Hjallis” Harkimon Liike Nyt, joka tarjoaa suoraa nettidemokratiaa edustuksellisten rakenteiden korvaajaksi.

Liike Nyt on lainannut nettidemokratian mallinsa italialaiselta Viiden tähden liikkeeltä (Movimento 5 Stelle eli M5S). Miten Liike Nytin näkymiä voi arvioida Viiden tähden liikkeen ja digidemokratian kokemusten valossa?

Mallia Italian populisteilta

Italiaan muodostettiin vuonna 2018 hallitus kahdesta populistipuolueesta, Viiden tähden liikkeestä ja Pohjoisen liitosta (Lega Nord tai pelkkä Lega). Viiden tähden liike on maan suurin puolue, joka on omalaatuinen sekoitus populismia, edustuksellisen demokratian vastaisuutta ja nettidemokratiaa.

Viiden tähden liikkeen perustivat vuonna 2009 koomikko Beppe Grillo sekä it-yrittäjä Gianroberto Casaleggio. Poliittisena liikkeenä se luokitellaan populisteihin. Viiden tähden liikettä luonnehtivat systeeminvastaisuus, ympäristönsuojelu, globalisaatiokriittisyys, rikollisuuden torjunta ja EU-skeptisyys. Hallitsevaan mediaan sekä pakolaisuuteen liike suhtautuu torjuvasti, minkä vuoksi se on toisinaan liitetty oikeistopopulismiin.

Liikkeen läpimurto tapahtui vuoden 2013 parlamenttivaaleissa. Liikkeen jäsenet valitsivat ehdokkaat vaaleihin online-äänestyksessä joulukuussa 2012 – ensimmäistä kertaa Italian historiassa.

Vaalien aattona helmikuussa 2013 peräti 800 000 ihmistä osallistui Grillon vaalitilaisuuteen Piazza San Giovannilla Roomassa. Vaaleissa Viiden tähden liike sai 25 prosentin kannatuksen. Sen kannatuksen nousu on vertaansa vailla Italian historiassa.

Uusimmissa vuoden 2018 vaaleissa Viiden tähden liikkeestä tuli suurin puolue Italian parlamentissa (32,7 % alahuoneen äänistä) ja se muodosti hallituksen Legan kanssa. Henkeään pidätellen Eurooppa odottaa, mihin kaikkeen Italian hallitus ryhtyy.

Viiden tähden liike lienee ainoa hallituspuolue Euroopassa, jonka toiminta perustuu virallisesti suoraan digidemokratiaan.

Heti alusta lähtien Viiden tähden liikkeen asialistalla olivat digitaalinen demokratia ja suora kansanvalta. Se lienee ainoa hallituspuolue Euroopassa, jonka toiminta perustuu virallisesti suoraan digidemokratiaan.

Casaleggion ansiosta puolueen netti-ideologialla on ollut alusta saakka konkreettinen sisältö. Liike on valinnut edustajaehdokkaat kansalliseen ja Euroopan parlamenttiin nettiäänestyksellä, jossa äänioikeutettuja ovat olleet Grillon sivustolle rekisteröityneet liikkeen jäsenet.

Liikkeen käytössä on Rousseau-niminen sovellus, jonka avulla liikkeen rekisteröidyt jäsenet voivat keskustella ja äänestää muun muassa lakiehdotuksista. Rousseaussa on vuosien mittaan keskusteltu ja päätetty lukemattomista asioista kuten pakolaislaeista ja vaalilaeista.

Aina tulokset eivät ole olleet puolueen johdon toivomia. Liikkeen jäsenistö äänesti muun muassa vuonna 2014 maahanmuuttajavastaisen lain lakkauttamisen puolesta Grillon ja Casaleggion esitystä vastaan.

Liike Nyt haastaa puoluedemokratian

Suomeen syntyi keväällä 2018 uusi poliittinen liike, kun Harkimo erosi kokoomuksesta ja perusti Liike Nytin. Liike Nyt ei kuitenkaan ole yhden miehen hanke, vaan sillä on käytännön toimintaa eli nettidemokratiaa pyörittävä toimisto sekä koko joukko nimekkäitä tukijoita kuten Mikael Jungner ja Tuomas Enbuske.

Liike Nyt korostaa kaikissa yhteyksissä, että se ei ole puolue vaan kansanliike, mikä muodollisesti pitää paikkansa. Viiden tähden liike on toiminut samalla tavalla.

Lokakuun lopussa 2018 Liike Nyt järjesti seminaarin, jossa pääpuhujana oli Viiden tähden liikkeen toisen perustajan poika Davide Casaleggio, joka hänkin on liikkeen taustavaikuttaja ja it-yrittäjä.

Nettidemokratian mallin ja strategian Liike Nyt on omaksunut Viiden tähden liikkeeltä suunnilleen yksi yhteen. Tämä ei ole mikään salaisuus kuten ei sekään, että Harkimo on vieraillut Italiassa tutustumassa liikkeen toimintaan. Liikkeiden välille on myös viritetty yhteistyötä, jonka luonne tosin on epäselvä.

Liike Nytin kritiikin kärki kohdistuu puoluevaltaan.

Liike Nytin kritiikin kärki kohdistuu Viiden tähden liikkeen mallin mukaisesti puoluevaltaan. Sen mukaan poliittisia päätöksiä Suomessa tekee pieni sisäpiiri ja puolue-eliitti.

Liike Nytiin liittyneen Jungnerin mukaan Suomessa todellista poliittista valtaa käyttävät mahtuvat yhteen tilataksiin. Tämä on liikkeen mukaan epädemokraattista, sillä tavalliset kansanedustajat eivät aina pääse edes keskustelemaan asioista, saati vaikuttamaan päätöksentekoon.

Parempia päätöksiä liikkeen mukaan syntyisi, jos päätökset tehtäisiin yhdessä keskustellen ja ottamalla kaikki halukkaat mukaan päätöksentekoprosessiin. Keinona tähän on liikkeen sisäinen digitaalinen suora demokratia, jossa liikkeen sloganin mukaan ”paras argumentti voittaa”.

Liikkeen periaatteena on, että kaikki mukaan haluavat voivat rekisteröityä liikkeen nettisivuilla ja päästä näin mukaan liikkeen ”nettiparlamenttiin”. Liikkeen jäseniä eli ”vaikuttajia” oli tammikuun lopussa noin 12 000. Eduskuntavaaleja varten Liike Nyt on työstänyt nettiparlamentissa tiekarttaa asioista, joita se ajaa tulevissa eduskuntavaaleissa.

Liike Nyt julkisti ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaansa 7.1.2019. Kansanedustajaehdokkaita ei kuitenkaan ole valittu nettiparlamentissa, vaan liikkeen perustajajäsen Sarian Antilan mukaan ehdokkaat valittiin sillä perustella, mitä ihmiset haluavat päättäjiltä. Tällä viitattiin liikkeen käymiin keskusteluihin ja nettiäänestyksiin puolueen ehdokkailta vaadittavista kriteereistä.

Liike on myös luvannut heti perustamisestaan lähtien, että nettiäänestämisellä liikkeen jäsenet voivat vaikuttaa kansanedustajien äänestyspäätöksiin. Kansanedustajan eli Harkimon päätöksistä liike on päässyt äänestämään kahdesti, ja Harkimo on noudattanut suuressa salissa liikkeen enemmistön kantoja.

Internet ei ole vaikuttanut demokratioiden perusrakenteisiin

Viiden tähden liikkeen menestyksen vanavedessä monessa Euroopan maassa, kuten Britanniassa, Ranskassa, Espanjassa ja Alankomaissa, on oltu kiinnostuneita – Liike Nytin tapaan – nettidemokratian mahdollisuuksista. Tulevaisuudessa on luultavasti enenevässä määrin puolueita, jotka haastavat edustuksellista demokratiaa.

”Systeemi pitää räjäyttää”, sanoi Harkimo vieraillessaan Kouvolassa liikkeensä tilaisuudessa elokuussa 2018 ja sai yleisöltä raikuvat suosionosoitukset. Liike Nytin menestys vaaleissa kuitenkin vaatisi jonkinlaista vallankumousta suomalaisessa politiikassa.

Demokraattisen järjestelmän digitalisaation edistysaskeleet ovat olleet verrattain marginaalisia. Internet on vielä kaukana poliittisen systeemin ytimestä toisin kuin liike-elämässä, jossa esimerkiksi verkkokauppa on parantanut sekä kauppojen että kuluttajien mahdollisuuksia huomattavasti sekä muuttanut koko markkinatalouden toimintaa.

Demokraattisen järjestelmän digitalisaation edistysaskeleet ovat olleet verrattain marginaalisia.

Vaikka nettidemokraattisen utopian mukainen poliittinen järjestelmä on ollut teknisesti mahdollinen jo pitkän aikaa, politiikassa ei ole nähty samaa kehitystä kuin taloudessa. Jos politiikasta käydäänkin vilkasta keskustelua esimerkiksi somessa, blogeissa ja verkkolehtien palstoilla, on osallistuminen politiikan ytimeen, varsinkin päätöksentekoon, ollut lähes olematonta. Tältä osin tärkeä uudistus on vuonna 2012 käyttöön otettu sähköinen kansalaisaloitejärjestelmä. Kansalaisaloitteet ovat kuitenkin melkein aina hylätty eduskunnassa.

Sekä Liike Nyt että Viiden tähden liike edustavat äärilaitaa, mitä tulee e-demokratiaan ja poliittisiin liikkeisiin. Ne ovat lähempänä poliittisen toiminnan kovaa ydintä kuin esimerkiksi Occupy- tai Indignados-liike, jotka ovat toiminnassaan hyödyntäneet tehokkaasti somea.

Liike Nytin ja Viiden tähden liikkeen suora nettidemokratia keskittyy mielipiteidenvaihdon ja kampanjoinnin lisäksi mitä suurimmissa määrin päätöksentekoon. Hollantilaisen sosiologian professori Jan van Dijkin luokittelussa molemmat liikkeet lähestyvät niin sanottua plebiskiittistä mallia, jota voidaan pitää kaikista kansanvaltaisimpana.

Nettidemokratia on kaksiteräinen miekka

Liike Nytin pääasialliset haasteet tulevissa vaaleissa ja siitä eteenpäin liittyvät digitaalitekniikkaan, suoran demokratian luonteeseen sekä sen politiikan sisältöön. Internet tarjoaa tehokkaan työkalun kommunikointiin sekä valintojen tekemiseen, ja varsinkin nuoret sukupolvet ovat tottuneita somen käyttäjiä. Näin ollen Liike Nytin merkittävin kannatuspotentiaali on nuorissa ja koulutetuissa, luultavasti myös kaupunkilaisissa.

Nettidemokratia on kuitenkin kaksiteräinen miekka monessakin suhteessa. Sen uutuuteen liittyy oma viehätyksensä, mutta samalla se on Suomessa täysin uusi tapa tehdä politiikkaa, jota saatetaan vierastaa.

Suoraa demokratiaa on perinteisesti arvosteltu ristiriitojen kärjistämisestä, altistumisesta vääristävälle lobbaukselle sekä kaoottisesta ja huonolaatuisesta päätöksenteosta.

On otettava huomioon, että nettidemokratiaan liittyy täsmälleen samat riskit kuin sosiaaliseen mediaan yleensäkin. Viiden tähden liikettä on kritisoitu valeuutisten levittämisestä, haitallisesta käyttäjätietojen keruusta ja tämän tiedon hyödyntämisestä poliittisessa kampanjoinnissa.

Suoran demokratian sovelluksena nettidemokratiaan liittyy haasteita ennen kaikkea poliittisen johtamisen näkökulmasta. Suoraa demokratiaa on perinteisesti arvosteltu ristiriitojen kärjistämisestä, altistumisesta vääristävälle lobbaukselle sekä kaoottisesta ja huonolaatuisesta päätöksenteosta.

Nettidemokratiasta voi muodostua painajaismainen johtamishaaste, jonka toisessa päässä vaanii hallitsematon ”torikokous” ja toisessa taas diktatuurin peikko. Grillo esimerkiksi on saanut päälleen runsaasti kritiikkiä epädemokraattisesta johtamisesta.

Kun katsoo läpi Liike Nytin nettisivujen uutisia, välittyy kuva, että johtamishaasteesta on toistaiseksi selvitty hyvin. Asia, jota voi tulevaisuudessa olla vaikea perustella liikkeen kannattajille, on vaaliehdokkaiden valinta liikkeen johdon eikä nettiparlamentin toimesta. Tämä sotii selvästi liikkeen omaa ideologiaa vastaan.

Liike Nytin mahdollisuudet kansanliikkeeksi

Puolueiden välisessä kilpailussa koko on kaikki kaikessa, eikä marginaaliin jäävillä puolueilla Suomessa ole tulevaisuutta, jollei niillä ole vahvaa ja vakaata vähemmistöä taustallaan, kuten RKP:lla tai kristillisdemokraateilla.

Liike Nytin esikuva Viiden tähden liike on populistinen catch-all-puolue. Sen menestyksen salaisuus on ruohonjuuritason organisaatiossa, nettidemokratiassa, Italian puoluejärjestelmässä, karismaattisessa johdossa sekä umpipopulistisessa politiikassa.

Poliittisessa mielessä Italiaa voi luonnehtia populistin paratiisiksi. Italiassa niin sanottujen perinteisten puolueiden valtakausi eli ensimmäinen tasavalta päättyi jo vuonna 1992, jonka jälkeen ns. toista tasavaltaa ovat hallinneet populistipuolueet. Italian poliittisessa ilmastossa äänestäjäkunta on Suomeen verrattua hyvin liikkuvaista, ja poliittisten liikkeiden nousu voi olla räjähdysmäistä.

Jos Liike Nytiä verrataan Viiden tähden liikkeeseen, on heti selvää, ettei Suomessa ole likimainkaan sellaista liikkuvaa äänimassaa kuin Italiassa. Suomessa populismitilan ovat täyttäneet perussuomalaiset ja siniset, ja populisteja äänestävien potentiaali on meillä arviolta 15–30 prosenttia.

Liike Nyt on kuitenkin saanut mukavasti jäsenistöä digiliikkeeseensä ja sen eliitinvastainen sanoma on muotoiltu jäntevästi, mutta tosiasiassa sen asia ei ole saanut julkisuudessa kovin suurta näkyvyyttä – Harkimoa lukuun ottamatta. Liike Nyt on esiintynyt myös sote-uudistuksen kaatajana, mutta tässä asiassa se kilpaili kaikkien oppositiopuolueiden ja muiden sotekapinallisten kanssa. Soten kaatuminen ja hallituksen ero maaliskuussa 2019 veivät tehon sotekritiikiltä.

Liike Nyt on kyllä-liike, kun populistit ovat järjestään ei-liikkeitä.

Liike Nytin kasvamista kansanliikkeeksi jarruttaa sen sanoman epäpopulistisuus. Vaikka liikkeen viesti on systeeminvastainen, on sen muu politiikka lähinnä liberaalia. Harkimo kyllä itse kiistää liberaali-leiman kirjassaan ja sanoo liikkeensä puoltavan hankkeita ideologioista riippumatta. Uskallan silti väittää, että ulospäin Liike Nyt näyttäytyy ennen kaikkea markkinaliberaalina.

Kun Viiden tähden liike haalii massoittain ääniä EU-skeptisyydellä, globalisaatiokritiikillä ja maahanmuuttovastaisuudella, on Liike Nyt avoimesti Eurooppa-myönteinen ja markkinaehtoinen. Liike Nyt on kyllä-liike, kun populistit ovat järjestään ei-liikkeitä.

Liike Nytin agendalla ei toistaiseksi haalita kymmeniätuhansia ihmisiä kansankokoukseen, ja kuten suomalaisen liberalismin kohdalla on nähty, ei suvaitsevaisuuden ja markkinatalouden sanoma sellaisenaan ole riittänyt kuin korkeintaan muutaman prosentin kannatukseen, varsinkin kun samaa sanomaa ajaa jo useampi vakiintunut puolue.

Liike Nytin kansaedustajaehdokkaissa on myös sangen vähän potentiaalisia ääniharavia, mikä vaikeuttaa sen menestymistä. Hämmentävänä voi pitää lisäksi liikkeen päätöstä olla osallistumatta vaalitentteihin.

Liike Nytin menestysmahdollisuudet eduskuntavaaleissa näyttävät vielä vaatimattomalta. Pidemmällä aikavälillä menestystä voi syntyä jos – ja kun – nettidemokratia alkaa yleistyä maamme poliittisessa elämässä. Silloin Liike Nyt on pioneeri, joka voi saada taakseen merkittävänkin osan esimerkiksi kokoomuslaisista, keskustalaisista, sinisistä sekä oikeistodemareista – ja varsinkin niistä, jotka haluavat itse olla mukana poliittisessa vaikuttamisessa ilman vaivalloista puolueaktiivin osaa.

VTT Markku Harrinvirta on tuntiopettaja Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Lisää aiheesta

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*