Alankomaiden maahanmuuttopolitiikkaa ja siihen kohdistuvia asenteita 2000-luvulla käsittelevässä artikkelissaan Nina Huuska pohtii syitä maahanmuuttovastaisuuden lisääntymiseen. Vaikka suvaitsevaisuudella on pitkät perinteet Alankomaissa, mielipidetutkimusten mukaan kansalaisten mielipiteet maahanmuutosta ovat jyrkentyneet. Maahanmuuttovastaisuus on noussut Vapauspuolueen suosion ytimeksi. Viitteitä asenteiden tiukentumisesta näkyy myös hallituksen uudessa maahanmuuttopolitiikassa.
Monikulttuurisuudesta maahanmuuttovastaisuuteen
Perinteisesti Alankomaat on ollut yksi Euroopan suvaitsevimmista ja maahanmuuttaja-ystävällisimmistä valtioista. Suvaitsevaisuus on ollut osa alankomaalaista identiteettiä ja arvomaailmaa. Jo 1500-luvun uskonsotien aikaan alankomaalainen kulttuuri suvaitsi niin protestanttisen kuin katolisenkin uskonnonharjoittamisen. Alankomaihin on suuntautunut maahanmuuttoa aina uskonsodista lähtien, mutta erityisesti 1900-luvulla, jolloin maahanmuutto Alankomaihin saavutti huippunsa. Entisten siirtomaiden asukkaat saapuivat Indonesiasta, Surinamista ja Alankomaiden Antilleilta paremman elämän toivossa. Lisäksi Alankomaihin saapui vierastyöläisiä etenkin Marokosta ja Turkista.
Pelkästään vuonna 2011 Alankomaihin saapui 163 000 maahanmuuttajaa. Yleinen suhtautuminen maahanmuuttoon on ollut melko idealistinen: yhtäältä maahanmuuttajia on pyritty integroimaan alankomaalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Maahanmuuttajien on katsottu erilaisine kulttuureineen rikastuttavan alankomaalaista yhteiskuntaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että 2000-luvulla alankomaalaisten asenteissa on tapahtunut muutos, sillä maahanmuuttovastaisuus näyttää lisääntyneen. Merkkejä tästä muutoksesta on havaittavissa muun muassa populistisen Vapauspuolueen (Partij voor de vrijheid) suosion kasvussa.
Maahanmuuttovastaisuus alkoi lisääntyä Alankomaissa jo ennen talouskriisiä. 2000-luvun alussa populistiset poliitikot ja puolueet alkoivat saavuttaa merkittävämpää suosiota, ja etenkin vuodesta 2006 alkaen Geert Wildersin Vapauspuolue on ollut vakituinen toimija alankomaalaisessa politiikassa. On siis selvää, että talouskriisi ei ole aiheuttanut maahanmuuttovastaisuutta, mutta se on vaikuttanut maahanmuuttovastaisten asenteiden jyrkentymiseen. Maahanmuuttoa rajoitetaan etenkin taloudellisiin syihin ja työllisyyteen vetoamalla.
Alankomaiden tilastokeskuksen (Centraal Bureau voor de Statistiek) mukaan vuonna 2012 maahanmuutto Alankomaihin laski ensimmäistä kertaa vuoden 2006 jälkeen. Kun vuonna 2011 Alankomaihin saapui 163 000 maahanmuuttajaa, oli vuoden 2012 luku 155 700. Suurin osa maahanmuuttajista (noin 65 000 maahanmuuttajaa) saapui EU-maista, ei sen ulkopuolelta.
Maahanmuuttoasiat poliittisina kysymyksinä
Alankomaissa maahanmuuttoasiat eivät ole perinteisesti nousseet keskeiseen asemaan poliittisessa keskustelussa. Tilanne muuttui vuonna 2002, kun oikeistolainen populisti Pim Fortuyn nosti maahanmuuttokysymykset politiikkaan. Hän tuli tunnetuksi etenkin termin ”islamisaatio” kehittämisestä. Fortuynin mielestä Alankomaat oli vaarassa islamisoitua suuren muslimivähemmistön, etenkin Marokosta saapuvien maahanmuuttajien, vuoksi. Kun Pim Fortuyn murhattiin juuri ennen vuoden 2002 vaaleja, jäi hänen puolueensa voimavarat ja potentiaali vähäiseksi.
Maahanmuuttoasiat nousivat politiikkaan uudelleen vasta vuonna 2006, kun Geert Wilders perusti populistisen Vapauspuolueen (Partij voor de Vrijheid), joka on sekä maahanmuutto- että EU-vastainen puolue. Vuoden 2010 vaaleissa Vapauspuolue saavuttikin suuren suosion (29/150 edustajaa parlamentissa) ja sai tärkeän aseman politiikassa. Vapauspuolue ei noussut hallituspuolueeksi, mutta sen suosio edellytti puolueen kantojen huomioimista hallituksessa.
Rutten ensimmäinen hallitus kaatui huhtikuussa 2012. Tärkeimpänä syynä pidettiin eripuraa budjettileikkauksista hallituksen ja Vapauspuolueen välillä. Mutta Vapauspuolueen tulkinnan mukaan myös puolueiden väliset mielipide-erot maahanmuuttopolitiikan suhteen vaikuttivat asiaan. Käytännössä Wilders halusi irrottautua EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta, mikä ei ollut mahdollista EU:n eikä hallituspuolueiden näkökulmasta. Hallituksen kaatumisen vuoksi uudet vaalit järjestettiin syksyllä 2012.
Vuoden 2012 vaalikampanjassa Vapauspuolue keskittyi maahanmuuttoasioiden sijaan vastustamaan Euroopan unionia. Tämä voisi selittää puolueen suosion laskun (15/150 edustajaa parlamentissa). Vapauspuolueen suosion laskun syistä ei ole tehty tutkimusta, mutta teeman vaihdoksella saattoi olla merkittävä vaikutus. Mielipidetutkimusten mukaan Vapauspuolueen kannattajat ovat kertoneet äänestävänsä puoluetta nimenomaan puolueen maahanmuuttopolitiikan vuoksi eikä heidän edustamansa EU-politiikan vuoksi.
Vuoden 2012 vaalien tuloksena muodostettiin Rutten toinen hallitus, jonka maahanmuuttopolitiikka on ollut aiempaa tiukempaa. Esimerkiksi EU:n ulkopuolelta saapuville maahanmuuttajille on uudet säännöt. Vastaisuudessa heidän on opittava hollannin kieli omakustanteisesti, kun aiemmin valtio tarjosi rahoitusta kielikurssien suorittamiseen. Lisäksi heillä on oltava omia tuloja ennen maahan saapumista. Uudessa maahanmuuttopolitiikassa on myös mainittu alankomaalaisen yhteiskunnan rajoittunut kyky vastaaanottaa suuria määriä maahanmuuttajia.
Vapauspuolueen maahanmuuttovastaisia toimia
Vuoden 2012 alussa Vapauspuolue perusti sivuston Meldpunt Midden- en oosteuropeanen (suomennettuna ”Ilmoituspiste keski- ja itäeurooppalaisista”), jossa alankomaalaiset voivat tehdä valituksen itäeurooppalaisista maahanmuuttajista (etenkin puolalaista, bulgarialaisista ja romanialaisista). Sivustolla kävijät täyttävät lomakkeen, jossa he valittavat mm. melusta, alkoholin käytöstä, rappeutumisesta ja työpaikan menetyksestä. Sivusto syyttää etenkin Itä-Euroopasta saapuvia maahanmuuttajia Alankomaiden ongelmista vaihdellen aina saasteista työ- ja asunto-ongelmiin. Mutta sivustolla esitetään myös toive, että kyseisiltä maahanmuuttajilta evättäisiin oikeus työskennellä Alankomaissa. Sivuston tarkoitus oli tukea Vapauspuolueen aloitetta evätä itäeurooppalaisilta maahanmuuttajilta oikeus saapua Alankomaihin. Tämän vuoksi sivusto toimi vain vuoden 2012 ajan.
Sivusto keräsi vuoden 2012 aikana yli 40 000 valitusta. Huolestuttavaa ei ole vain valitusten määrä vaan myös se, että tämänlaisia sivustoja perustetaan myös muualla Euroopassa. Huolestuttavaa on myös sivuston ristiriitaisuus EU:n perusoikeuskirjan suhteen, sillä perusoikeuksissa taataan EU:n kansalaisille vapaa liikkuvuus ja oikeus työskennellä missä tahansa unionin jäsenvaltiossa. Ei ole myöskään todenmukaista syyttää maahanmuuttajia kaikista Alankomaiden ongelmista. Kukaan tuskin kieltää, että massiivinen maahanmuutto tuo mukanaan haasteita jokaiselle valtioille, mutta haasteet eivät ratkea syyttämällä maahanmuuttajia ja kieltämällä heidän oikeutensa saapua maahan ja työskennellä siellä.
Mielipidetutkimukset maahanmuutosta
Politiikan lisäksi on tärkeää ottaa huomioon myös kansalaismielipide. Vuodesta 2008 tehtyjen mielipidetutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että kansalaisten maahanmuuttajavastainen asenne on vahvistunut jossain määrin. Erilaisissa gallupeissa, kuten ”Historian tarkkailu” -kyselyssä vuonna 2008 (Geschiedenismonitor) ja ”Viikkogallup”-kyselyssä vuonna 2011 (wekelijksepeiling), on käynyt ilmi, että yli puolet vastaajista suhtautuu maahanmuuttoon yhä kriittisemmin. Muun muassa seuraavat väitteet ovat saaneet tuen yli puolelta vastaajista: ”suurien maahanmuuttajaryhmien maahantulon salliminen on ollut suurin virhe Alankomaiden historiassa”, ”Islam on uhka alankomaalaiselle identiteetille” ja ”maahanmuuttoa on vähennettävä”.
Toisaalta Vapauspuolueen sivusto on herättänyt myös kielteisiä tuntemuksia ja vastustusta. Esimerkiksi joulukuun 2012 lopussa tuli ilmi, että Vapauspuolueen ”ilmoituspiste” – sivustosta on tehty huomattavasti enemmän valituksia kuin itäeurooppalaisista maahanmuuttajista, nimittäin 135 000 valitusta. Tämä saattaa merkitä sitä, että iso osa alankomaalaisista suhtautuu maahanmuuttoon jokseenkin positiivisesti tai vaihtoehtoisesti sitä, että he suhtautuvat kielteisesti rasismiin ja syrjintään.
Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä että alankomaalaiset ovat jakautuneet entistä selvemmin maahanmuuttoasioissa: yhtäältä maahanmuuttovastaisen puolueen politiikkaan nousu on tuonut maahanmuuttoa vastustavan kansanosan äänen ensimmäistä kertaa selvästi esiin; ja toisaalta maahanmuuttovastaisuus on synnyttänyt suuren vastareaktion siinä kansanosassa, joka suhtautuu maahanmuuttajiin suotuisasti.
Syitä maahanmuuttovastaisuuden voimistumiseen
2000-luvun alusta lähtien maahanmuuttoasiat ovat nousseet keskeisiksi politiikkaan ja herättäneet kansalaiskeskustelua, niin Alankomaissa kuin muualla Euroopassakin. Näyttää siltä, että Eurooppaa ravisteleva talouskriisi on vaikuttanut maahanmuuttovastaisten asenteiden voimistumiseen etenkin niissä valtioissa, jotka ovat ankaran säästökuurin alaisia, mutta myös niissä EU-maissa joilla menee taloudellisesti pääosin hyvin.
Euroalueen valtiot tukevat kriisimaita ja tekevät samalla leikkauksia omiin budjetteihinsa. Tämä on johtanut siihen, että taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ovat vaarantuneet eräissä jäsenvaltioissa. Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että kun taloudellinen ja sosiaalinen tilanne heikentyy, niin rasistiset ja maahanmuuttovastaiset asenteet voimistuvat sekä huonoimmassa asemassa oleva kansanosa radikalisoituu. Vaikka Alankomaat ei ole kriisivaltio, koskettaa talouskriisi myös alankomaalaisia etenkin budjettileikkausten vuoksi.
Alankomaissa budjettileikkauksista sopiminen oli haasteellista ja aiheuttikin hallituksen kaatumisen. Budjettileikkaukset kohdistuvat usein erilaisiin tukiin. Esimerkiksi ensimmäisen lapsen päivähoidon tukea rajoitettiin, maisteriopiskelijoiden opintotukea laskettiin ja muutettiin lainaksi, sairaanhoidon suhteen omavastuuosuudet nousivat ja työttömyystuen maksuaikaa lyhennettiin, myös eläkeikä nousee asteittain 67 ikävuoteen. Ei ole ihme, että maahanmuuttovastaiset asenteet voimistuvat, kun alankomaalaisten oma toimeentulo ei välttämättä ole turvattu ja hyvinvoinnin taso laskee.
Maahanmuuttovastaisuuden ytimenä on ajatus siitä, että maahanmuuttajat vievät valtaväestön työpaikat. Alankomaissa tällainen ajattelu kohdistuu erityisesti puolalaisiin työläisiin. Usein maahanmuuttajat tekevät raskasta, minimipalkkaista työtä, joka ei kelpaa alankomaalaisille itselleen. Muita syitä saattaa olla esimerkiksi epäonnistunut tai vain osittain onnistunut integraatio. Vaikka usein ollaan sitä mieltä, että jokainen maahanmuuttaja saa harjoittaa omaa kulttuuriaan ja uskontoaan, niin on mahdollista että selkeä muusta yhteiskunnasta erottuva toiminta ja pukeutuminen saattaa ärsyttää paikallisia kansalaisia. Tästä esimerkkinä voidaan katsoa olevan puheet ja lakialoite burka-kiellosta, joka on tehty myös Alankomaissa.
Lisätietoa ja lähteet
Algemeen Dagblad, ”Peiling: CDA zakt steeds verder”, http://www.ad.nl
Centraal Bureau voor de Statistiek (Alankomaiden tilastokeskus): Bevolking; generatie, geslacht, leeftijd en herkomstgroepering, http://statline.cbs.nl
De Volkskrant, mm. ”De volledige regeringsverklaring van het tweede kabinet-Rutte” ja ”Nederlander heeft weinig kaas gegeten van historie”, http://www.volkskrant.nl
EU:n perusoikeuskirja, http://www.europa.eu
Europa Nu (uutissivusto), ”PVV-meldpunt Midden- en Oost-Europeanen”, http://www.europa-nu.nl
Meldpunt Midden en Oost Europeanen (”Ilmoituspiste keski- ja itä-eurooppalaisista”): http://www.meldpuntmiddenenoosteuropeanen.nl
NRC Handelsblad, ”Wilders op alle punten vrijgesproken”, http://www.nrc.nl
Nederlandse Omroep Stichting (valtakunnallinen viestintäyhtiö), mm. ”Immigratie ook twistpunt Catshuis”, http://nos.nl
Nu.nl (uutissivusto), mm. ”PVV-stemmers vinden immigratie belangrijkst”, http://www.nu.nl
YK:n ihmisoikeusjulistus, http://www.un.org
