Politiikasta on tiedettä yleistajuistava lehti. Julkaisemme tutkijoiden kirjoittamia analyyseja yhteiskunnallisista ilmiöistä ja yhteiskunnallisesta tutkimuksesta. Tämän kirjoittajaohjeen tarkoituksena auttaa tutkijoita muotoilemaan artikkelinsa lehden linjaan sopiviksi.
Huomaathan, että kaikkien julkaistavaksi tarjottavien tekstien tulee olla tämän kirjoittajaohjeen mukaan muotoiltuja.
Pituus
Artikkeleiden suosituspituus on enintään 10 000 merkkiä (sis. välilyönnit).
Kieli
Politiikasta julkaisee artikkeleita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Erityistapauksissa voidaan harkita artikkelin julkaisemista kahdella eri kielellä (esim. sekä englanniksi että suomeksi). Politiikasta ei tarjoa käännöspalveluita.
Kaikki vieraskieliset sitaatit tulee kääntää tekstin kielelle.
Artikkelin rakenne
Artikkeli koostuu pääotsikosta, ingressistä, tekstiosiosta (sis. väliotsikot) ja kirjoittajatiedoista (sis. kirjoittajan etu- ja sukunimi, akateeminen arvo ja mahdollinen nimike ja affiliaatio).
Ingressi on leipätekstiin johdatteleva kappale, joka tarkentaa tai täydentää otsikkoa. Hyvä ingressi on napakka: kahden tai kolmen virkkeen mittainen.
Normaalisti artikkelissa on noin 3-5 väliotsikoin eriteltyä osiota. Yksittäisen osion suositeltu maksimipituus on noin yksi liuska.
Otsikointi
Vältä moniosaisia tai muuten epäselviä otsikoita. Hyvä otsikko on lyhyt, napakka ja siihen saattaa sisältyä jokin mielenkiintoa herättävä väite tai fakta. Otsikon tulee kuvata artikkelin sisältöä ja sen keskeistä argumenttia.
Muotoilu
Yleistajuisessa verkkokirjoittamisessa lyhyiden ja selkeiden kappaleiden merkitys kasvaa. Kappaleiden ohjepituus on virkkeen pituudesta riippua yhdestä noin neljään virkkeeseen.
Suosi lyhyitä mutta kokonaisia virkkeitä, älä käytä listoja.
Pyri välttämään pitkiä suoria lainauksia. Kirjoita mieluummin lainauksen keskeinen viesti auki tekstiin ja lisää linkki lähteeseen (ks. “Lähdeviitteet” alla). Jos kuitenkin haluat käyttää suoraa lainausta, tulisi lainauksen olla enintään 2-3 lauseen mittainen.
Vältä akateemista jargonia ja muuta erityissanastoa. Jos tekstissä on tarpeen käyttää laajalle yleisölle tuntemattomia termejä, niiden merkitys tulee kirjoittaa auki ensimmäistä kertaa käytettäessä. Samaa pätee lyhenteisiin (pl. esim. EU, NATO, YK, jne.).
Vieraskieliset sanat suomennetaan, ja alkuperäinen mainitaan suluissa kursivoituna. Erisnimet tekstissä lihavoidaan, kun niihin viitataan ensimmäistä kertaa.
Kielenhuolto
Politiikasta on tuottanut osana lehden sisältöä toimituksellisia kielenhuoltovinkkejä, joita kannattaa konsultoida osana kirjoittajaohjetta. Näin vähennät toimituksellisen työn määrää ja toimituskierroksia.
Kuvat ja muut liitteet
Toimitus valitsee artikkelille sopivan kuvituskuvan. Tekstiin on kuitenkin mahdollista sisällyttää rajallinen määrä (yleensä enintään 1–2) kirjoittajan valitsemia kuvia tai vaikkapa graafeja, jos ne tukevat tekstin argumenttia. Tässä tapauksessa kirjoittajan tulee huolehtia siitä, että hänellä on lupa näiden materiaalien julkaisuun, tekijänoikeuden kirjaus ohjeistaen.
Lähdeviitteet
Lähteet joko kirjoitetaan tekstiin auki (“Kuten Kimmo Svinhufvud huomauttaa vuonna 2016 julkaistussa teoksessaan Kokonaisvaltainen kirjoittaminen, palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen ovat tärkeä osa kirjoittamisprosessia.”) tai ne merkitään tekstiin linkkeinä (“Presidentti Niinistö arvioi jo uudenvuodenpuheessaan, että konflikti Ukrainan rajalla on syvenemässä.”).
Artikkelin luonnosversiossa linkit lisätään tekstiin hakasulkuihin siihen kohtaan, johon ne on tarkoitettu (“Politiikasta-verkkolehden [www.politiikasta.fi] kymmenvuotisjuhlaa vietetään vuonna 2022.”), mutta linkit voi myös upottaa suoraan tekstiin ao. kohtaan.
Artikkelissa voi viitata esimerkiksi tieteelliseen artikkeliin, kirjaan tai medialähteeseen. Kirjoissa linkki kohdennetaan kustantajan sivulle, mikäli mahdollista, eikä esim. Amzonin sivulle. Google Booksia voidaan käyttää viime kädessä. Vaikka tutkimusartikkeli olisi maksumuurin takana, tulee linkki artikkelin julkaisusivulle sisällyttää tekstiin.
Artikkeliin ei sisällytetä linkkejä, jotka pakottavat lataamaan tiedoston muutoin kuin poikkeustapauksissa – kirjoittaja kantaa vastuun siitä, että linkitykset ovat tietoturvallisia. Kirjoittajia suositellaan käyttämään linkkejä, joiden kieli vastaa artikkelin aihepiiriä (mieluiten toki aina suomenkielisiä). Toisin sanoen, esimerkiksi ranskalaista politiikkaa käsittelevässä artikkelissa voidaan linkata ranskankielisiä lähteitä, mikäli suomenkielisiä (tai edes englanninkielisiä) laadukkaita viitteitä ei ole. Englannin- tai ruotsinkielisessä artikkelissa käytetään artikkelin kielen mukaista linkitystä.
Sen sijaan, että tekstiin sisällytetään teoksen englanninkielinen kokomittainen otsikko, tulisi kirjoittajan pyrkiä ilmaisemaan kirjan keskeinen näkemys artikkelin kannalta suomeksi. Tässäkin tapauksessa mukaan tulee liittää linkki alkuperäiseen lähteeseen.
Viitteillä ei voida paikata yleistajuistusta; viitteen tarkoitus on antaa lukijalle mahdollisuus lukea aiheesta enemmän. Viitteen keskeinen tieto tulee selvitä tekstistä.
Tekstiin voi lisätä myös muita tarpeellisia tai tarkentavia linkkejä, jotka tukevat artikkelin argumenttia. Huomaathan, että tekstin on kuitenkin avauduttava lukijalle myös ilman linkkien avaamista.
Artikkeleihin ei ole mahdollista lisätä ala- tai loppuviitteitä tai erillistä lähdeluetteloa. Artikkelin loppuun on kuitenkin mahdollista lisätä erillinen linkki esimerkiksi tutkimusartikkeliin tai väitöskirjaan, johon kyseinen teksti pohjaa.
Kirjoittajatiedot
Artikkelin loppuun merkitään kirjoittajien tiedot kirjoittajajärjestyksessä. Katso mallia aiemmin julkaistuista artikkeleista. Kirjoittajatietoihin on mahdollista sisällyttää linkki artikkelin kannalta relevantteihin tutkimusprojekteihin (esim. hankkeen kotisivulle).
Toimitusprosessi
Artikkelin toimitusprosessi kestää normaalisti noin 1–2 viikkoa. Lomakaudella ja pyhien alla toimitus saattaa ruuhkautua ja julkaisujono venyä normaalia pidemmäksi. Toivomme kärsivällisyyttä.
Kaikki lehdessä julkaistava materiaali käy läpi saman toimitusprosessin. Päätoimittajat tekevät julkaisupäätöksen jokaisen kirjoituksen kohdalla erikseen valmiin käsikirjoitustarjouksen pohjalta.
Kun kirjoittaja hyväksyy artikkelinsa ensimmäisen toimitetun vedoksen lähettämällä päivitetyn version, hän hyväksyy sen julkaisemisen lehdessä. Lue tarkemmin tekijänoikeudesta lehden sivulta.
Some
Politiikasta.fi-sivuilla julkaistavista artikkeleista tehdään nostot lehden Twitter- ja Facebook-tilien kautta. Jos haluat, voit liittää artikkelisi yhteyteen lyhyen (Twitterissä maksimissaan 280 merkin ja Facebookissa parin virkkeen mittaisen) ehdotuksen some-nostojen sisällöksi.
Muuta huomioitavaa
Julkaisemme vain tutkijoiden tai tutkijankoulutuksessa olevien tahojen kirjoittamia tekstejä. Ellei kirjoittajan kanssa ole toisin nimenomaisesti sovittu, vähimmäisvaatimuksena on käynnissä oleva väitöskirjatutkimus.
Näiden ohjeiden mukaan viimeistellyn käsikirjoitusehdotuksen voi lähettää osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.
Kiitos mielenkiinnostasi Politiikasta-lehteä kohtaan!
