Jos nuoret halutaan mukaan valmistelemaan lakeja, erilaisia esteitä siihen osallistumisen tiellä täytyy saada purettua.
ALL-YOUTH-tutkimushanke haluaa löytää tapoja, joiden avulla nuoret voivat olla osa yhteiskunnallisia muutosprosesseja niin ruohonjuuritasolla kuin lainsäädäntöprosesseissa. Yksi tapa on luoda ja kehittää digitaalisia palveluita, jotka voivat mahdollistaa kaikkien nuorten osallistumisen yhteiskunnan demokratiakehitykseen.
Jotta nuorten osallistumista voidaan mahdollistaa ja parantaa, mahdolliset ongelmakohdat on tunnistettava. Tämän selvittämiseksi ALL-YOUTH-tutkimushanke toteutti tutkimuksen, jossa tarkasteltiin eri taustaisten nuorten osallistumisen esteitä digitaalisessa ympäristössä.
Kokemusasiantuntijat tunnistavat osallistumisen esteitä
Viime vuosina valtio on kehittynyt lukuisia digitaalisia aloite- ja osallistumissivustoja, jotka löytyvät demokratia.fi-sivuston alta. Sivustojen tarkoituksena on tehdä osallistumisesta helpompaa.
Aloitesivustoilla kuntalainen, kansalainen tai nuori voi tehdä aloitteen, jolla ehdotetaan esimerkiksi muutosta kunnan toimintaan, lainsäädäntöön tai kouluarkeen. Esimerkiksi Tahdon2013-kansalaisaloitteen ansiosta Suomi turvaa nykyisin lainsäädännössään tasa-arvoisen avioliiton. Tällä hetkellä kansalaisaloitteen voi tehdä ja allekirjoittaa vain kahdeksantoista vuotta täyttänyt.
Alaikäisten nuorten kannalta keskeisin demokratiasivusto on nuortenideat.fi, jossa jokaisella nuorella on mahdollisuus vastata erilaisiin kyselyihin tai välittää oma kysymyksensä tai ideansa esimerkiksi kunnille tai ministeriöille. Sivustoa on mahdollista käyttää yksin tai vaikkapa koko koululuokan kanssa ja aiheet voivat vaihdella. Tällä hetkellä sivustolla on kysytty esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnasta ja koulujen välipaloista.
Aloitemahdollisuuden lisäksi osa näistä digitaalisista alustoista muodostaa myös kokonaisuuden lainvalmistelun kannalta. Otakantaa.fi:ssä voi osallistua lainvalmistelun esivalmisteluun vapaamuotoisesti kertomalla omia ajatuksia yleisesti tietyistä aiheista ja lausuntopalvelu.fi:ssä kommentoida hallituksen esityksistä annettuja luonnoksia.
ALL-YOUTHin tapaustutkimusta varten järjestettiin työpaja, jossa nuoret kokemusasiantuntijat testasivat erilaisia verkkosivuja. Testattuihin sivustoihin lukeutui lainvalmistelussa käytetty lausuntopalvelu.fi, paikallinen reittiopas ja nuortenideat.fi -sivusto, jossa on mahdollista vastata erilaisiin kyselyihin tai välittää oma ideansa esimerkiksi kunnille tai ministeriöille.
Työpajassa selvisi eri sivujen käytettävyydestä paljon arvokkaita ja yksityiskohtaisia havaintoja, jotka ilman käyttäjätestausta tärkeät havainnot voivat jäädä saamatta. Silloin sivustoja ei pystytä kehittämään käyttäjäystävällisemmiksi ja takaamaan tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua eri taustoista tuleville nuorille.
Useat digitaaliset palvelut olivat puutteellisesti suunniteltuja ja se teki niistä huonosti käytettäviä.
Kokemusasiantuntijoiden totesivat, että useat digitaaliset palvelut olivat puutteellisesti suunniteltuja, ja se teki niistä huonosti käytettäviä. Monet näistä ongelmista eivät koske vain nuoria. Sivustoja oli vaikea hahmottaa asettelun tai ymmärtää käytetyn kielen vuoksi. Kirjautumisissa oli ongelmia, eivätkä kaikki sivut toimineet moitteettomasti esimerkiksi näkövammaisten laitteilla.
Kun sivustojen käytettävyydessä ja saavutettavuudessa on edellä mainittuja ongelmia, ne muodostavat esteitä osallistumiselle.
Lisäksi huomioitavaa on nuorten erilaiset mahdollisuudet käyttää älylaitteita ja muut yhdenvertaisuuden kannalta nousevat esteet osallistumiselle. Digitaalisella osallistumisen avulla on mahdollisuutta purkaa eritasoisia valtasuhteita, mutta osallistuminen saattaa myös kasaantua jo valmiiksi osallistuville, jollei valtasuhteita ylläpitävistä rakenteista olla tietoisia.
Lausuntopalvelu.fi:ssä on tärkeää osallistua
Työpajassa testatuista sivustoista lausuntopalvelu.fi mahdollistaa periaatteellisella tasolla nuorten osallistumisen lainvalmistelun kuulemisvaiheeseen. Lausuntopalvelu.fi:ssä suurin osa asioista on lainsäädännöllisiin muutoksiin liittyviä hallituksen esityksen luonnoksia.
Sivustoa tunnetaan kuitenkin varsin huonosti nuorten keskuudessa, sillä sitä ei mainita esimerkiksi lukion oppikirjoissa. Lisäksi osallistuminen vaatii pankkitunnuksia, joita nuorimmilla on harvoin. Osallistuminen edellyttää myös aikaa sekä kykyä perehtyä usein pitkiin, kirjallisiin hallituksen esitysten luonnoksiin.
Oman haasteensa osallistumiselle lisää, että lainvalmistelussa käytetty kieli on usein vaikeaa ja lausuntopalvelu.fi:n ulkosivu ei kilpaile suositumpien sivustojen kanssa. Osallistuminen edellyttää myös joko suomen tai ruotsin kielen taitoa. Nämä kaikki muodostavat yhdessä esteitä nuorten osallistumiselle.
Osallistuminen välittäisi lainvalmistelijalle hyvin tärkeää tietoa siitä, mitä vaikutuksia nuori kokee lainsäädännön muutoksilla olevan omaa elämäänsä koskien.
Vaikka lausuntopalvelu.fi:n käyttö on haastavaa, siitä huolimatta olisi tärkeää, että nuortenkin ajatukset näkyisivät siellä. Se on yhteiskunnassa yhteinen kanava kaikille kuulemisiin osallistuville. Lopullisiin hallituksen esityksiin kerätään tieto lausuntokierrokselta. Jos nuorten ajatukset eivät näy lausuntopalvelu.fi:ssä, muiden tahojen mielipiteet korostuvat suhteessa nuoriin, vaikka päätettävät asiat koskevat myös nuoria.
Ennen kaikkea nuorten osallistuminen lausuntopalvelu.fi:n kautta olisi tärkeää, sillä osallistuminen välittäisi lainvalmistelijalle hyvin tärkeää tietoa siitä, mitä vaikutuksia nuori kokee lainsäädännön muutoksilla olevan omaa elämäänsä koskien. Valmistelijalta voi jäädä olennaista tietoa saamatta, jos nuoret eivät ole mukana arvioimassa lainsäädännön vaikutuksia.
Esimerkiksi lukiolain virallisessa verkkokuulemisessa oli edustettuna vain muutama opiskelijajärjestö ja nuorten järjestö, mutta ei esimerkiksi opiskelijakuntia tai yksittäisiä lukiolaisia. Näin oli siitä huolimatta, että lukiolaki on lukiolaisten arjen kannalta keskeinen laki, jossa säännellään niin opiskelijan vastuista kuin oikeuksistakin. Näihin lukeutuu esimerkiksi koulukiusaamiseen liittyvät asiat.
Nuorten osallistuminen voikin lisätä päätöksenteon ennakoitavuutta, parantaa päätöksenteon tietopohjaa ja mahdollistaa sen, että nuorten ajatukset otetaan paremmin huomioon päätöksenteossa.
Koska nykyisin lausuntopalvelu.fi:ssä osallistuvien nuorten määrä on varsin pieni, olisi mullistavaa, jos 100 nuorta jättäisi ajatuksensa palvelun kautta lakiesitykseen. 10 000 nuoren osallistuminen olisi jo niin poikkeuksellista, että sitä olisi vaikea sivuuttaa valmistelussa.
Yksi tärkeä kannustin osallistua joukolla onkin se, että monesti asioilla on sitä isompi painoarvo, mitä isompi määrä ihmisiä on sen takana. Isoa määrää nuoria on hankalampi sivuuttaa heitä koskevassa päätöksenteossa kuin pientä määrää.
Yhdessä osallistuminen digitaalisiinkin osallistumismalleihin on kannatettavaa
ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa on tunnistettu, että yksin ja vapaa-ajalla lakien muuttamiseen osallistuminen on varsin hankalaa. Olisikin tärkeää, että kouluissa ja järjestöissä mahdollistettaisiin nuorten osallistuminen ja tuettaisiin siinä, eikä ajateltaisi, että pelkkä digitaalisen osallistumisen mahdollisuus itsessään kannustaa osallistumaan.
Yksin ja vapaa-ajalla lakien muuttamiseen osallistuminen on varsin hankalaa.
Koulussa ja nuorisojärjestöissä on mahdollista perehtyä opettajan, nuorisotyöntekijän tai muun aikuisen johdolla lakimuutoksiin, keskustella niistä, kirjata ajatuksia ylös ja osallistua vasta sitten esimerkiksi lausuntopalvelu.fi:n kautta. Nuorisovaltuusto tai vaikkapa oppilaskunta voi jättää yhteislausunnon, tai luokan jokainen oppilas tai opiskelija voi jättää halutessaan oman lausuntonsa.
Kynnystä osallistua voi laskea se, että koulussa tai järjestöissä luetaan muiden lausuntoja. Monesti on sellainen harhaluulo, että nuorella ei ole riittävästi osaamista ja tietoa lausuntoihin.
Lausuttava asia voi kuitenkin hyvin olla yksittäinenkin asia ja omakohtainen. Lausunnossa voi esimerkiksi arvioida, kuinka lakimuutos vaikuttaa todennäköisesti omiin elämänvalintoihin. Kannattaa katsoa, millaisia asioita nuorisolain lausunnoissa on nostettu esiin, sillä siihen osallistui monia nuoria.
Kerro näkemyksesi digitaalisesta osallistumisesta
Digitaalisilla palveluilla ja niiden kehittämisellä voidaan parhaimmillaan saada monet nuoret mukaan yhteiskunnan kehittämiseen. ALL-YOUTH-hankkeen tässä kirjoituksessa esitelty tutkimus on aloitus siinä, että nuorille kehitetään nykyistä toimivampia toiminta- ja osallistumistapoja myös digitaalisissa ympäristöissä.
Kuulemme mielellämme lisää nuorten ja nuorten parissa toimivien ajatuksia niin digitaalisen osallistumisen esteistä kuin hyvistä ratkaisuehdotuksista.
Heta Heiskanen ja Niina Meriläinen ovat tutkijatohtoreita ALL-YOUTH-hankkeessa. Jukka Viljanen on julkisoikeuden professori ja ALL-YOUTH-osahankkeen johtaja. Kaikki kirjoittajat ovat Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkijoita ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa. Tutkimus on rahoitettu Suomen akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston päätöksellä, hanke ALL-YOUTH, päätösnumero 312689.
Kirjoitus on osa Nuoret ja kestävän tulevaisuuden avaimet -sarjaa.
