Osallistuminen oman asuinalueen kehittämiseen on kansalaisille vapaaehtoista, mutta virkamiehille osa työtä ja sen tavoitteita. Millaisia haasteita kuntien ja kaupunkien toteuttamaan asukasosallisuuteen liittyy, ja miten vuoropuhelusta asukkaiden kanssa tulee rakentavaa ja hedelmällistä?
Demokraattisessa järjestelmässä kansalaiset tarvitsevat tietoa tehdäkseen päätöksiä. Puntaroivat kansalaisraadit ovat varteenotettava vaihtoehto puolueettomaksi ja luotettavaksi tiedonlähteeksi kansalaisille kansanäänestyksissä niin paikallisella kuin valtiollisellakin tasolla.
Kaavatyössä sidosryhmät ja kansalaiset eivät vain auta kaavoittajaa vaan tekevät yhteistyötä ja puntarointia toinen toistensa kanssa. Seurauksena syntyneet kaavamerkinnät ovat näin ollen, ainakin jollain lailla, yhdessä luotuja.
Uusin Nuorisobarometri puhuu sen puolesta, että nuoret ovat aikuisia tiiviimmin kiinnittyneet demokratiaan ja osallistuvat politiikkaan usein näitä aktiivisemmin.
Millainen Suomen kansalaisaloitejärjestelmä on ja miten sitä tulisi kehittää? Podcastissa vieraana on Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä, joka johtaa Strategisen tutkimuksen neuvoston Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -hanketta.
Demokratian kritiikki on usein puolueiden kritiikkiä, vaikka se kehystettäisiin koko järjestelmän kritiikiksi tai kriisiksi.
Hallituksen uudistukset kansalaisaloitelakiin ovat tarpeellisia mutta eivät riittäviä poistamaan kaikkia kansalaisaloitteiden laadinnassa ja käsittelyssä ilmenneitä ongelmia, eivätkä ne huomioi viimeisen kahdeksan vuoden aikana tapahtunutta yhteiskunnan kehitystä.
Euroopan kulttuuriperintötunnuksen kautta EU:ssa pyritään tuottamaan ajatusta yhteisestä eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä. Millaiselle kulttuuriperinnölle tunnus voitaisiin myöntää vastikään tunnukseen liittyneessä Suomessa?
On vaikea paikallistaa toista politiikan aluetta, jossa empatia olisi yhtä kateissa kuin äänestämässä käymisestä tai ylipäänsä poliittisesta osallisuudesta keskusteltaessa.
Suomalaisten nuorten yhteiskunnallisen tietämyksen taso on huipputasoa, mutta he kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa muiden maiden nuoria huonommiksi. Voisiko yksi selitys olla siinä, miten nuorten vaikuttamisyrityksiin suhtaudutaan?
