Suomi on demokraattinen valtio. Se tarkoittaa, että Suomessa kansalaiset saavat muun muassa valita Suomen hallitsijat vapaissa ja rehellisissä vaaleissa. Kaikki maailman valtiot eivät ole demokraattisia. Tässä tekstissä kerromme, millainen on demokraattinen valtio. Kerromme myös, millaiset vaalit ovat sellaisessa valtiossa, joka ei ole demokraattinen.
1. Demokraattisessa valtiossa vaalit ovat vapaat ja rehelliset
Valtio on demokraattinen, kun sen vaalit ovat vapaat ja rehelliset.
Vapaissa vaaleissa
- jokainen valtion 18 vuotta täyttänyt kansalainen saa äänestää
- jokainen kansalainen voi olla ehdolla vaaleissa
- jokainen puolue saa järjestää vaalitilaisuuksia, joissa se kertoo asioista, joita se kannattaa
- jokaisella ehdokkaalla on aito mahdollisuus tulla valituksi
Rehellisissä vaaleissa
- jokainen ehdokas saa vapaasti pitää puheita sekä järjestää tapahtumia, joissa hän kertoo asioista, joita hän kannattaa
- jokainen äänestäjä saa itse päättää, ketä ehdokasta hän äänestää
- kaikki vaaleissa annetut äänet lasketaan, kun tarkastetaan, kuka voitti vaalit
- myös ne puolueet ja ehdokkaat voivat tulla valituiksi, jotka eivät ole vallassa sillä hetkellä
Jos valtio ei ole demokraattinen, silloin sen vaalit eivät ole vapaat ja rehelliset. Silloin esimerkiksi vain ne puolueet saavat järjestää vaalitilaisuuksia, jotka ovat vallassa sillä hetkellä. Voi olla myös niin, että kaikki kansalaiset eivät saa äänestää vaaleissa. Lisäksi näissä maissa vaaleissa annettuja ääniä voidaan laskea tahallaan väärin. Silloin lasketaan vain ne äänet, jotka vallassa oleva puolue on saanut.
On olemassa myös valtioita, joissa vaalit ovat rehelliset ja vapaat, mutta valtion hallitus ei voi tehdä päätöksiä itse. Hallitukseen kuuluvat pääministeri ja ministereitä. Ennen kuin hallitus tekee päätöksiä, sen täytyy kysyä esimerkiksi valtion armeijalta, hyväksyykö armeija hallituksen päätökset. Tällaiset valtiot eivät ole demokraattisia.
2. Demokraattisessa valtiossa kunnioitetaan vaalien tulosta
Vapaiden ja rehellisten vaalien jälkeen demokraattisessa valtiossa kunnioitetaan vaalien tulosta. Se tarkoittaa, että vaalien lopputulos hyväksytään siitä huolimatta, kuka voitti vaalit ja kuka hävisi.
3. Demokraattisen valtion hallituksella on vastuu
Demokraattisessa maassa eduskunta valitsee maahan hallituksen. Hallitukseen kuuluu pääministeri ja ministereitä.
Demokraattisen valtion hallitus on vastuussa kaikesta, mitä se päättää. Hallitus päättää esimerkiksi valtion budjettikehyksistä eli siitä, kuinka paljon valtio saa käyttää rahaa. Hallituksen vastuu on sekä oikeudellista että poliittista.
Oikeudellinen vastuu tarkoittaa, että hallituksen täytyy tehdä päätökset niin, että ne perustuvat lakiin. Hallitus ei saa rikkoa lakia.
Poliittinen vastuu tarkoittaa, että hallituksen täytyy erota, jos eduskunta päättää, että se ei enää luota hallitukseen. Silloin eduskunta antaa hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta voi antaa hallitukselle epäluottamuslauseen, jos eduskunta ei esimerkiksi luota, että hallitus pystyy hoitamaan maan asioita hyvin.
4. Demokraattisessa valtiossa kansalaiset ovat vapaita
Demokraattisessa valtiossa kansalaiset saavat liikkua vapaasti. He saavat valita oman ammattinsa ja asuinpaikkansa. Jos he haluavat, he saavat liittyä erilaisiin yhdistyksiin kuten harrastusryhmiin. Lisäksi he saavat kertoa mielipiteensä vapaasti esimerkiksi lehdissä ja sosiaalisessa mediassa.
5. Demokraattisessa valtiossa kansalaiset saavat järjestää toimintaa
Demokraattisessa valtiossa on paljon erilaista kansalaistoimintaa, jota valtio ei järjestä. Kansalaiset voivat vapaasti perustaa itse yhdistyksiä ja osallistua niiden toimintaan. Kansalaistoiminta voi olla esimerkiksi toisten ihmisten auttamista tai osallistumista mielenosoituksiin tai politiikkaan.
Demokraattinen valtio voi kuitenkin kieltää yhdistysten toiminnan silloin, jos toiminnasta on haittaa suurelle määrälle ihmisiä tai koko yhteiskunnalle. Esimerkiksi valtio voi kieltää yhdistyksen toiminnan, jos yhdistys järjestää väkivaltaisia mielenosoituksia, joissa suuria määriä ihmisiä voi loukkaantua.
Heikki Paloheimo on Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori
Selkomukautuksen teki Sanna-Leena Knuuttila.
Artikkelikuva: Alexander / Pixabay
Tämä teksti on saanut Selkokeskuksen myöntämän selkotunnuksen.
Teksti on selkomukautettu Heikki Paloheimon artikkelista, joka on ilmestynyt maaliskuussa 2021.
