Suomen eduskunta päättää monista asioista, jotka vaikuttavat tavallisten ihmisten elämään. Eduskuntaa johtaa hallitus eli ministerien joukko. Pääministeri kokoaa hallituksen eli sopii, mitkä puolueet ovat mukana hallituksessa. Hallituksia kuvaillaan usein sen mukaan, mitä puolueita sen pääministeri ja muut ministerit edustavat.
Mitä ovat enemmistöhallitus ja vähemmistöhallitus?
Hallitus voi olla enemmistöhallitus tai vähemmistöhallitus.
Suomessa on yleensä ollut enemmistöhallitus. Enemmistöhallituksen ministerit ovat puolueista, joihin kuuluu suurin osa eduskunnan kansanedustajista. Suomessa on 200 kansanedustajaa. Vähemmistöhallitus on hallitus, jonka puolueella on eduskunnassa yhteensä alle 100 kansanedustajaa.
Suomen perustuslain mukaan eduskunnan täytyy luottaa hallitukseen. Silloin kansanedustajat voivat hyväksyä hallituksen ehdotukset, kuten hallitusohjelman eli hallituksen tärkeimmät suunnitelmat ja tavoitteet. Jos kansanedustajat eivät ole tyytyväisiä hallitukseen, he voivat tehdä välikysymyksen. Se tarkoittaa, että vähintään 20 kansanedustajaa esittää yhdessä hallitukselle kysymyksiä. Kysymykset liittyvät asioihin, joista hallitus on vastuussa. Lopuksi kaikki kansanedustajat äänestävät siitä, luottavatko ne hallitukseen. Jos suurin osa kansanedustajista ei luota, hallitus hajoaa.
Yleensä ajatellaan, että enemmistöhallituksen on helpompi toimia kuin vähemmistöhallituksen. Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat yleensä samaa mieltä kuin hallitus ja äänestävät siis hallituksen esitysten puolesta.
Toisaalta jotkut ajattelevat, että Suomessa voisi olla vähemmistöhallitus. Vähemmistöhallitus ei edusta niin monia kansanedustajia kuin enemmistöhallitus. Siksi sen poliittinen kanta ja linja voi olla yhtenevämpi kuin enemmistöhallituksen. Yleensä kuitenkin ajatellaan, että vähemmistöhallitus on hauras. Sen pitää saada jatkuvasti opposition tukea asemalleen ja jokaiselle ehdotukselleen. Enemmistöhallitukselle tällaisen tuen saaminen on siis yleensä helpompaa.
Eri hallituksilla on erilaiset arvot ja tavoitteet
Suomen hallituksista puhutaan yleensä niiden pääministerien nimillä. Vuonna 2025 Suomessa on Petteri Orpon hallitus, ja sitä ennen oli Sanna Marinin hallitus. Orpo ja Marin ovat eri puolueista ja ajattelevat asioista eri lailla. Jos heidän hallituksiaan vertaillaan, huomataan helposti, että ne ovat erilaisia. Jokaisella hallituksella on erilaiset arvot ja tavoitteet.
Hallituksia voidaan tarkastella ja vertailla niiden talouspolitiikan linjan mukaan eli sen mukaan, mihin asioihin hallitus haluaa käyttää rahaa.
Hallituksen politiikka voi olla vasemmistolaista tai oikeistolaista. Vasemmistolaisessa politiikassa tärkeitä asioita ovat esimerkiksi se, että eri työtä tekevien ihmisten tuloerot eivät ole kovin suuret. Tärkeää on myös hyvinvointivaltio eli se, että yhteiskunta auttaa ihmisiä esimerkiksi erilaisten tukien ja palvelujen avulla. Rahaa näihin tukiin ja palveluihin saadaan veroilla.
Oikeistolaisessa politiikassa korostuu ajatus siitä, että talouskasvu on tärkeää. Veroja ei haluta nostaa, vaan mieluummin laskea. Yhteiskunnan tukia ja palveluja halutaan vähentää.
Näiden asioiden lisäksi politiikan toimijoita voidaan tarkastella ja jakaa myös niiden arvojen mukaan. Puolueella tai kansanedustajalla voi olla esimerkiksi konservatiiviset arvot. Näihin arvoihin kuuluu usein maahanmuuton vastustaminen sekä kriittinen suhtautuminen vähemmistöjen oikeuksiin ja siihen, miten ilmastonmuutosta hillitään.
Puolueella tai kansanedustajalla voi olla myös liberaalit arvot. Liberaaleja poliittisia arvoja ovat esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksien korostaminen ja puolustaminen, myönteinen suhtautuminen maahanmuuttoon ja halu toimia tavalla, joka hillitsee ilmastonmuutosta.
Tässä kuvassa näet nämä ominaisuudet: vasemmisto ja oikeisto, konservatiivinen ja liberaali.
Kuva: Venla Hannuksela
Näet myös, miten niitä voidaan yhdistellä. Hallitus voi olla esimerkiksi oikeistokonservatiivinen. Se tarkoittaa, että hallituksen arvot ja tavoitteet ovat oikeistolaisen politiikan mukaisia. Esimerkiksi yritykset ja talouskasvu ovat tärkeitä oikeistohallitukselle. Jos hallitus on lisäksi konservatiivinen, esimerkiksi vähemmistöjen oikeudet eivät erityisesti vaikuta sen päätöksiin.
Millainen Petteri Orpon hallitus on?
Monien mielestä Petteri Orpon hallitus on oikeistokonservatiivinen. Tämä hallitus haluaa esimerkiksi laskea veroja ja pienentää tai poistaa erilaisia tukia. Tukia ovat esimerkiksi asumistuki ja työttömyysturva. Orpon hallitus haluaa myös hillitä maahanmuuttoa, eivätkä ilmastotoimet tai ihmisten yhdenvertaisuus ole keskeisiä asioita sille.
Poliitikkojen mielipiteitä voidaan tutkia sen perusteella, miten he vastaavat vaalikoneen kysymyksiin. Vaalikoneiden perusteella suurin osa Petteri Orpon hallituksen kansanedustajista ja heidän äänestäjistään on oikeistokonservatiivisia. Ainoa poikkeus on hallituspuolue ruotsalainen kansanpuolue. Sen politiikka on oikeistoliberaalia.
Näiden asioiden lisäksi puolueita ja hallituksia erottavat ja yhdistävät monet muutkin asiat. Suomessa tällaisia asioita ovat esimerkiksi ruotsin kieli, maaseutu ja kaupunki sekä uskonto ja uskonnottomuus. Eri puolueet voivat olla joistakin asioista samaa mieltä keskenään ja toisista aivan eri mieltä.
Venla Hannuksela on tutkijatohtori Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen yksikössä. Hän työskentelee DISCO-projektissa (Discontinuities in Intergenerational Transmission of Political Values in Finland). Projekti tutkii aikuisten lasten ja heidän vanhempiensa poliittisten arvojen yhtenevyyttä yleisesti sekä erityisesti maahanmuuttotaustaisissa perheissä.
Tämä teksti on saanut Selkokeskuksen myöntämän selkotunnuksen. Teksti on selkomukautettu Venla Hannukselan artikkelista, joka on julkaistu marraskuussa 2023.
Lue artikkeli yleiskielellä.
Selkomukautuksen teki Jenni Saarilahti Selkokeskuksesta.
Artikkelikuva: Alexander / Pixabay
