Politiikasta selkokielellä -sarja: Miksi Suomen valtio ottaa velkaa?
Tässä tekstissä kerromme, mikä on valtionvelka. Kerromme myös, miksi Suomen valtio ottaa velkaa.
Tässä tekstissä kerromme, mikä on valtionvelka. Kerromme myös, miksi Suomen valtio ottaa velkaa.
Tässä tekstissä kerromme, mistä puolueet saavat rahaa. Kerromme myös, miksi joku lahjoittaa eli antaa rahaa puolueelle.
Tässä tekstissä kerromme, mikä on budjetti ja mitkä ovat budjettikehykset. Kerromme myös, miksi budjettikehykset ovat tärkeät.
Oletko kiinnostunut politiikasta? Tässä tekstissä kerromme, mitä politiikka tarkoittaa, ja missä politiikkaa tehdään.
Taiteilija Laura Horelli on vierauden tutkija, kysymysten asettaja ja kompleksisuuden esiintuoja.
Hänen teoksissaan harkitun vinksautettu näkökulma tuo esiin kansallisten narratiivien sokeat pisteet.
Useiden viimeaikaisten eduskuntavaalien alla on toivottu, että uusi strategisempi muoto hallitusohjelmalle auttaisi hallitusta toimimaan tehokkaammin. Tällä kertaa samanlaista optimistista muutospuhetta ei ole.
Laajoista yhteiskunnallisista kriiseistä huolimatta hallituskaudella on toteutettu monta merkittävää, ihmisoikeuksien kannalta keskeistä sosiaali- ja terveyspolitiikan uudistusta. Sote-uudistuksen loppuunsaattaminen puolestaan on myllännyt koko palvelujärjestelmän rakenteita ja merkitsee usean hallituskauden mittaisen uudistusprosessin päätöstä.
Suomalaisessa talouspolitiikassa on viime vuosina hahmottunut kaksi keskenään kilpailevaa linjaa. Kuluneella hallituskaudella punavihreiden puolueiden edustama linja oli vaihtelevissa taloudellisissa olosuhteissa niskan päällä, mutta tulevissa vaaleissa talouspolitiikan suunnasta käydään jälleen tiukka kamppailu.
Hallitusohjelma on tunnistanut kaupunkien merkityksen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa aiempaa selvemmin. Keinot kaupunki- ja asuntopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ovat jääneet puolitiehen. Myös kaupunkien hallinnollinen asema on heikkenemässä. Siksi asetettujen tavoitteiden seuranta olisi jatkossa yhä tärkeämpää.
Sanna Marinin hallitus on tehnyt poikkeuksellisen kunnianhimoista tasa-arvopolitiikkaa. Ideologiset erot hallituspuolueiden välillä ovat kuitenkin johtaneet siihen, että osa merkittävistä tasa-arvouudistuksista on jäänyt puolitiehen. Tasa-arvopolitiikalta on myös puuttunut pääministerin vahva tuki.