Terrorismi ja sen vastainen toiminta on saanut 2000-luvulla runsaasti huomiota uutisissa ja julkisessa keskustelussa. Näiden vuosien aikana on tapahtunut paljon muutoksia terrorismin torjunnassa sekä yleisissä käsityksissä terrorismista. Nämä eivät välttämättä hahmotu yksin uutisvirtaa seuraamalla.
20 vuotta terrorismin aikakautta – Mikä on muuttunut? Lue lisää »
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylvään käyttämä ilmaus turvapaikanhakijoista ”loisivina elintasosurffareina” on lyhyessä ajassa vakiintunut osaksi poliittista retoriikkaa Suomessa. Sitä voi tulkita myös merkkinä keskustaoikeistolaisen blokin vahvistumisesta ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja.
Elintasosurffarit, ”oikeilla nimillä” puhuminen ja rasismi Lue lisää »
Perussuomalaista mielenmaisemaa pohtiva kirja on mielenkiintoinen, mutta provosoiva, koska se ei ota huomioon yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia.
Kirja-arvio: Mikä perussuomalaisia vaivaa? Lue lisää »
Kaksi elokuvaa rakenteellisesta rasismista 1960-luvun Yhdysvalloissa näyttävät, kuinka vaikeaa ja väkivaltaista rasismin kitkeminen on ollut.
Arvio: Kuka voi muuttaa yhteiskuntaa? Lue lisää »
Sen jälkeen, kun oikeistopopulistisen Rassemblement National -puolueen puheenjohtajaksi valittiin aikaisemman johtajan Jean-Marie Le Penin tytär Marine, puoleen kieli siistiytyi, mutta konservatiiviset arvot ja maahanmuuton vastustus pysyivät. Nyt Marine Le Penistä povataan presidenttiä.
Populismin sukupuoli Lue lisää »
Kuka vielä muistaa koronakriisiä edeltäneen keskustelun syntymässä olevasta teknologisesta kumouksesta ja työn automatisoinnin ennennäkemättömästä aallosta?
Automaatiokeskustelun uusin erä Lue lisää »
Työelämää ei pidetä poliittisena eikä ideologisena ilmiönä. Työelämän käytännöt ovat kuitenkin läpeensä poliittisia ilmiöitä. Työelämän imperatiivit eli käskyt ja suostuttelut tekevät toimijoista kovaotteisia kilpailijoita, tiukkoja individualisteja ja kyynisiä realisteja.
Työelämän imperatiivit ja politiikka Lue lisää »
Yhteiskunnallisten ilmiöiden ja ongelmien selittämiseen liittyy aina valintoja. Selitysmallien asema vaihtelee eri aikoina, mutta emme vielä tarpeeksi ymmärrä, miten nämä selittämisen kamppailut etenevät.
Monikansalliset yritykset, YK ja nationalistinen selittäminen politiikkana Lue lisää »
Kuntavaaliohjelmat kertovat toinen toistaan upeammista kunnista, mutta ei siitä, minkälaiseen yhteispeliin puolueet ovat valmiita ja minkälainen kunta siitä seuraa.
Katsaus kuntavaaliohjelmiin: uhkakuvia, kauniita sanoja ja ripaus uutta ajattelua Lue lisää »
Vaalikoneita käytetään Suomessa laajalti ja ne tarjoavat äänestäjälle oikopolun ehdokasvalintaan. Vaalikoneilla on vaikutuksia äänestäjien äänestyspäätöksiin, mutta niiden tuottamat äänestyssuositukset eivät ole ongelmattomia. Vaalikoneiden suositusten laatua on kuitenkin mahdollista parantaa.
Vaalikonevaalit – miten vaalikoneet vaikuttavat ja mitkä ovat niiden ongelmat? Lue lisää »
