Kuvastaako toisen asteen opintoja nykyisin enemmän arvosanojen tavoittelu kuin oppimiseen pyrkiminen? Toisen asteen opintojen aikaista hyvinvointia ja motivaatiota sekä opiskeluhuollon roolia tutkitaan ajankohtaisessa akatemiatutkijahankkeessa.
Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tärkeä tavoite ja keino oikeuttaa tutkimuksen julkinen rahoitus. Vaikuttavuus on kuitenkin monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat sekä tutkijoiden että tutkimuksen hyödyntäjien toiminta.
Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ei pelkisty ohjattavaksi ja mitattavaksi Lue lisää »
Numerot ovat laskennan perusta ja etenkin talousjärjestelmässä luontainen kommunikaation tapa. Numeroita käytetään talouden lisäksi yhä enemmän kertomaan myös muista yhteiskunnan osa-alueista, kuten koulutuspolitiikasta.
Numeroiden valta koulutuspolitiikassa Lue lisää »
Kuten Suomessa, myös Saksassa eletään sivistysyliopiston ja tuloksellisuutta korostavan yliopistomallin ristivedossa. Akateemisessa väessä yliopistopolitiikan uusi suuntaus on herättänyt närää alusta asti.
Akateeminen prekariaatti – Saksan nyky-yliopiston ongelma Lue lisää »
Kun keskustellaan yliopistojen kehittämisestä, työn merkityksellisyys ei tyypillisesti nouse agendalle. Mahdollisuuksilla työn merkityksellisyyden rakentamiseen voi kuitenkin olla ratkaiseva vaikutus siihen, miten yliopisto pystyy vastamaan sille asetettuihin yhteiskunnallisiin odotuksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Työn merkityksellisyys vipuvartena yliopiston yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen Lue lisää »
Tampereen yliopiston hallitus hyväksyi syksyllä 2020 kampuskehitysstrategian, jonka tavoitteena oli vähentää yliopiston tiloja neljänneksellä. Asia nousi julkisuuteen vasta keväällä 2021, ja opiskelijat ryhtyivät vastustamaan suunnitelmaa.
Linnasta ei luovuta! Opiskelija-aktivismia yliopiston kurjistamista vastaan Lue lisää »
Toisen asteen koulutuksen oppilaista puhuttaessa media puhuu useimmiten lukiolaisista, kun taas ammattiin opiskeleviin ja TUVA-koulutuksen opiskelijoihin valokeila kohdistuu harvoin. Tämä kertoo yhteiskunnan pitkään jatkuneesta vallankäytöstä, jossa lukiolaisia nostetaan esille ja ammattikoululaiset jätetään ulkopuolelle.
Monen kerroksen nuoria Lue lisää »
Yhteiskunnallista kasvatusta pohdittiin jo politiikan teorian syntyessä. Huoli demokratian kriisistä on ladannut odotuksia erityisesti koulujen demokratiakasvatukselle.
Demokratiakasvatus, deliberatiivinen demokratia ja poliittiset tunteet Lue lisää »
Organisaatiofuusiot yleistyvät, mutta noin 70 prosenttia niistä epäonnistuu. Tutkimuksemme mukaan monen työntekijän käsitys fuusiosta voi muodostua jo muutoksen ensi metreillä.
Missä muutos? Vieraantujat ja sopeutujat Tampereen yliopiston fuusiossa Lue lisää »
Poliittisella kasvatuksella tarkoitetaan kahta asiaa: yhteiskuntaopin opetusta ja poliittisen näkökulman ottamista mukaan muiden oppiaineiden teemojen käsittelyyn. Teoreettisiin ristiriitoihin perehtyminen auttaa opettajia kehittämään omaa ajatteluaan harkitusti.
Millaisia kansalaisia oppilaista tulisi kasvattaa? Lue lisää »
