Taiteen ja kulttuurin tukemisen motiivit ovat säilyneet lähes muuttumattomina puolueohjelmissa 1960-luvulta saakka. Nyt kirjaukset tuntuvat edistyksellisyyden sijaan väljähtäneiltä aiempien vuosikymmenten kirjausten toistoilta.
Yhdysvaltojen ja Israelin ero UNESCOsta palautti kysymykset vallasta ja vallankäytöstä järjestön ympärillä pyörivän argumentaatiosirkuksen ytimeen.
Perinnössä on kyse siitä, miten menneisyys ohjaa ”meidät”, nykyihmiset, tulevaan.
Venäjällä kulttuuripolitiikkaa ohjaa asetus, jonka mukaan kulttuurin tulee juurruttaa venäläisiin kansallista ylpeyttä ja isänmaallisuutta. Sampo Terhon valinta kulttuuriministeriksi tuo päivänvaloon sen, että myös Suomen valtionjohdossa vaikuttaa kulttuurinationalistinen ajattelutapa.
“Taide ei ole välttämätöntä!” Näillä sanoilla avasi Kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivät Minna Sirnö, Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) johtaja, 16.5.2013. Sirnön mukaan Tampereen ammattikorkeakoulu perusteli näin taiteen opintolinjan lakkauttamista. Kuitenkin Sirnön ja perustuslain …
Guggenheim-museoprojektin kaaduttua kaupunginhallituksessa haukuttiin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen projektin valmistelua ja suomalaisten epäluuloisuutta, mutta oliko lopulta näin? Jälkifordistinen fantasia Bilbao-efektistä vei kaupungin johtoa niin tiukasti ja kirjaimellisesti mukanaan, että varoittavia ääniä, vaihtoehdottomuutta ja …
Guggenheim ja kulttuuritalouden vastakkaiset trendit Lue lisää »
