Suomessa on yli 300 kuntaa. Kunnat ovat paikallishallinnon yksiköitä, joiden ylintä päätösvaltaa käyttää neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla valittava kunnanvaltuusto.
Sipilän hallituksen asuntopolitiikkaa voi kuvata hapuilevaksi ja poukkoilevaksi. Haastetta hallituksen asuntopolitiikalle asettaa se, että kunnat päättävät itse kaavoituksesta ja asuntotarjonnasta.
[Lue lisää]
Maakuntauudistus on kansallisesti merkittävä muutos maassa, jossa on totuttu vahvaan valtioon.
[Lue lisää]
Kun lapset laitetaan osallistumaan kuntien säästötalkoisiin selviämällä koulupäivistä keskenään, laiminlyödään lukuisia oikeudellisia velvollisuuksia perustuslaista alkaen.
[Lue lisää]
Uuden kuntalain myötä kuntien johtamisjärjestelmä uudistuu eräänlaisen minipormestarimallin suuntaan.
[Lue lisää]
Kuntien julkiset hankinnat ovat merkittävä osa Euroopan taloutta. Vasta viime vuosina kunnat ovat alkaneet ymmärtää valta-asemansa tuoman eettisen vastuun.
[Lue lisää]
Kouluvalintamahdollisuuksien hallinnointi on poliittinen kysymys, Jotta kunnat voivat säilyttää lähikouluperiaatteen, niiden täytyy hallita monenlaisia jännitteitä omassa poliittisessa ja taloudellisessa ympäristössään.
[Lue lisää]
Miten asumisen tulevaisuutta pitäisi ajatella uusiksi, kun talouden kutistuessa yksin ei pärjää yksilö, kunta eikä valtio? kysyy Emilia Palonen. Miten uusi yhteisöllisyys
[Lue lisää]
Kainuu ei ole ongelmissaan niin uniikki kuin yleensä ajatellaan. Koko maamme tulevalle kehitykselle on tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisiin vahvuuksiin
[Lue lisää]
Kansa (tai osa kansasta) on puhunut ja uudet kunnanvaltuutetut ovat valitut.
[Lue lisää]
Lapin kunnallispolitiikassa on käynnissä äänien uusjako.
[Lue lisää]
1
2
»
