Suomessa on yli 300 kuntaa. Kunnat ovat paikallishallinnon yksiköitä, joiden ylintä päätösvaltaa käyttää neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla valittava kunnanvaltuusto.
Kunnissa tapahtuvasta päätöksenteosta ja lobbauksesta tiedetään yllättävän vähän. Lobataanko suomalaisissa kunnissa ja onko se kuntademokratian kannalta riski vai rikkaus?
Sipilän hallituksen asuntopolitiikkaa voi kuvata hapuilevaksi ja poukkoilevaksi. Haastetta hallituksen asuntopolitiikalle asettaa se, että kunnat päättävät itse kaavoituksesta ja asuntotarjonnasta.
Maakuntauudistus on kansallisesti merkittävä muutos maassa, jossa on totuttu vahvaan valtioon.
Kun lapset laitetaan osallistumaan kuntien säästötalkoisiin selviämällä koulupäivistä keskenään, laiminlyödään lukuisia oikeudellisia velvollisuuksia perustuslaista alkaen.
Uuden kuntalain myötä kuntien johtamisjärjestelmä uudistuu eräänlaisen minipormestarimallin suuntaan.
Kuntien julkiset hankinnat ovat merkittävä osa Euroopan taloutta. Vasta viime vuosina kunnat ovat alkaneet ymmärtää valta-asemansa tuoman eettisen vastuun.
Kouluvalintamahdollisuuksien hallinnointi on poliittinen kysymys, Jotta kunnat voivat säilyttää lähikouluperiaatteen, niiden täytyy hallita monenlaisia jännitteitä omassa poliittisessa ja taloudellisessa ympäristössään.
Miten asumisen tulevaisuutta pitäisi ajatella uusiksi, kun talouden kutistuessa yksin ei pärjää yksilö, kunta eikä valtio? kysyy Emilia Palonen. Miten uusi yhteisöllisyys otetaan huomioon rakentamisessa, hallinnossa ja kaavoituksessa? Millainen arvolataus …
Kainuu ei ole ongelmissaan niin uniikki kuin yleensä ajatellaan. Koko maamme tulevalle kehitykselle on tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisiin vahvuuksiin panostetaan. Ekomatkailu on yksi alueen nouseva voimavara, kirjoittaa Hanna …
Kansa (tai osa kansasta) on puhunut ja uudet kunnanvaltuutetut ovat valitut.
