Kunnissa tapahtuvasta päätöksenteosta ja lobbauksesta tiedetään yllättävän vähän. Lobataanko suomalaisissa kunnissa ja onko se kuntademokratian kannalta riski vai rikkaus?
Tietoyhteiskunnan luonteeseen kuuluu, että tiedolla ja asiantuntijuudella on näkyvä rooli poliittisessa päätöksenteossa. Siksi päättäjien liikkuminen julkisen ja yksityisen sektorin välillä eli pyöröoven tunnistamisen tulisi perustua ilmiön ymmärtämiseen asiantuntemuksen liikkeenä.
Koronapandemia pakotti myös EU-instituutiot siirtymään etätyöskentelyyn, mukaan lukien Brysselin lobbarit. Tämä haastaa aiemmat kasvokkaisiin tapaamisiin nojanneet lobbauskäytännöt. Uusi tilanne ei kuitenkaan poista tarvetta säännellä EU-lobbausta ja tehdä siitä läpinäkyvämpää.
Elinvoimainen lobbaus on hyvinvoivan ja terveen demokratian merkki. Huolehtimalla siitä, että lobbarit pystyvät vaikuttamaan päätöksentekoon, huolehditaan myös kansallisen ja eurooppalaisen demokratian hyvinvoinnista ja toimintaedellytyksistä.
Minkä takia entinen kansanedustaja Jaakko Laakso (vas.) sai elinikäisen porttikiellon Euroopan neuvoston tiloihin, ja mitä väliä sillä on?
