Mihin tarvitsemme kansainvälisiä liittoumia?
Kansainvälisen politiikan kentällä 2020-luku on alkanut riitaisissa merkeissä. Eripuran kasvaessa valtioiden välisissä suhteissa on myös keskustelu erilaisista liittoumista yleistynyt.
Kansainvälisen politiikan kentällä 2020-luku on alkanut riitaisissa merkeissä. Eripuran kasvaessa valtioiden välisissä suhteissa on myös keskustelu erilaisista liittoumista yleistynyt.
Hävittäjähankinta on matkan varrella jakanut mielipiteitä sekä hallituksessa että mielipidemittauksissa. Tämä kirjoitus vetää yhteen hallituspuolueiden kantoja sekä hallituspuolueiden kannattajien mielipiteitä hankinnasta.
Puolustusministerit ovat pyrkineet suitsimaan kriittisen keskustelun heräämistä vetoamalla puolustusvoimien ja erityisesti sotilaiden osaamiseen. Maanpuolustusta koskevissa päätöksissä olisi kuitenkin perusteltua kuulla nykyistä laajemmin myös muiden alojen asiantuntijoita.
Suomalaisten maanpuolustustahdon ja asevelvollisuuden kannatuksen lasku on herättänyt huolta. Mistä muutoksessa on todella kyse ja voiko siitä vetää julkisuudessa esitettyjä johtopäätöksiä?
Poliittinen vääntö varusmiesten kasvisruokailusta on ennen kaikkea vääntöä asevelvollisuudesta kasvatusinstituutiona – siitä, millaiset arvot nähdään hyveelliseksi ja millaisia vaihtoehtoja nuorille tarjotaan tai jätetään tarjoamatta.
Asevelvollisuudella on Suomessa edelleen menneisyydestä kumpuava tarkoitus kansakunnan rakentajana. 1800-luvun nationalismi on havaittavissa Suomen asevelvollisuudessa, mutta asevelvollisuuden sovittaminen nykyisen ajan kontekstiin muuttuu entistä vaikeammaksi.
Kokoomateos tuo esiin pohdintaa maanpuolustuksesta niin yksilön, sukupuolen, viestinnän, arvomaailman, kansalaistoiminnan kuin historiakulttuurin kautta.
Maanpuolustustahto on käsite, jonka merkityksistä käydään jatkuvaa kamppailua. Keskustelu siitä edistää mitä erilaisimpia poliittisia vaatimuksia.