Suomea koskevat analyysit käsittelevät maan poliittista järjestelmää, kansainvälisiä suhteita, historiaa ja identiteettiä.
Suomalaisten yliopistojen rahoitusmalli on tutkimusten mukaan yksi maailman tuloksellisuusorientoituneimmista ja ohjaa voimakkaasti rahoituksen jakautumista yliopistojen sisällä. Tutkimuksessani selvitän, millä tavalla tuloksellisuusohjaus vaikuttaa yksittäisiin tutkijoihin.
Yliopistojen rahoitusmalli, tuloksellisuusohjaus ja akateeminen vastarinta Lue lisää »
Eurooppalaisen kehityksen mukaisesti myös suomalaiset yliopistot on valjastettu osaksi kansallisen kilpailukyvyn edistämistä, mikä on muuttanut yliopistotyön luonnetta. Ylilyövällä kilpailullisuudella yliopistoissa on kuitenkin myös kääntöpuolensa.
Kilpailukulttuuri valtaa alaa suomalaisissa yliopistoissa Lue lisää »
Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tärkeä tavoite ja keino oikeuttaa tutkimuksen julkinen rahoitus. Vaikuttavuus on kuitenkin monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat sekä tutkijoiden että tutkimuksen hyödyntäjien toiminta.
Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ei pelkisty ohjattavaksi ja mitattavaksi Lue lisää »
Numerot ovat laskennan perusta ja etenkin talousjärjestelmässä luontainen kommunikaation tapa. Numeroita käytetään talouden lisäksi yhä enemmän kertomaan myös muista yhteiskunnan osa-alueista, kuten koulutuspolitiikasta.
Numeroiden valta koulutuspolitiikassa Lue lisää »
Yliopistotyötä tehdään, seurataan ja arvioidaan yhä enemmän digitaalisilla alustoilla. Koronapandemia vauhditti muutosta, mutta se kytkeytyy myös korkeakoulupolitiikan tuloksellisuutta korostavaan kehitykseen.
Tehokkuusvaatimukset ja tietojärjestelmät muuttavat tutkijuutta Lue lisää »
Kun keskustellaan yliopistojen kehittämisestä, työn merkityksellisyys ei tyypillisesti nouse agendalle. Mahdollisuuksilla työn merkityksellisyyden rakentamiseen voi kuitenkin olla ratkaiseva vaikutus siihen, miten yliopisto pystyy vastamaan sille asetettuihin yhteiskunnallisiin odotuksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Työn merkityksellisyys vipuvartena yliopiston yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen Lue lisää »
Tampereen yliopiston hallitus hyväksyi syksyllä 2020 kampuskehitysstrategian, jonka tavoitteena oli vähentää yliopiston tiloja neljänneksellä. Asia nousi julkisuuteen vasta keväällä 2021, ja opiskelijat ryhtyivät vastustamaan suunnitelmaa.
Linnasta ei luovuta! Opiskelija-aktivismia yliopiston kurjistamista vastaan Lue lisää »
Suomi pitää itseään varautumisen mallimaana, joka on hyvin perillä uhista ja kriiseistä. Tällaisessa varautumishybriksessä on vaikea nähdä vaihtoehtoisia uhkia ja kriisidynamiikkoja.
Yllätyksellisyys ei mahdu suomalaiseen varautumismielikuvitukseen Lue lisää »
Antti Eskolan 1960-luvulla laatima, julkaisematon tutkimusraportti valaisee yllättävästi suomalaisten kääntymistä Natoon liittymisen kannalle.
”Kadonneen tutkimusraportin” näkökulma Suomeen idän ja lännen välissä Lue lisää »
Suomen pääministeri Sanna Marinin ympärillä elokuussa vellonutta mediakohua tulee arvioida osana laajempaa kertomusta poikkeuksellista mediahuomiota nauttineesta pääministeristä. Kertomus Marinista on rakentunut sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa, ja siinä vuorottelevat niin poliittiset kuin intiimitkin kuvastot.
Maailman nuorimmasta pääministeristä Bile-Sannaksi Lue lisää »
