Kirja-arvio: Puolivillaista tarinointia EU-Suomesta
Suomen kolmas tasavalta: Hallitsemistapa EU-aikakaudella -teos tarjoaa ohutta tulkintaa Euroopan unionista ja Suomen EU-jäsenyydestä.
Kirja-arvio: Puolivillaista tarinointia EU-Suomesta Lue lisää »
Suomea koskevat analyysit käsittelevät maan poliittista järjestelmää, kansainvälisiä suhteita, historiaa ja identiteettiä.
Suomen kolmas tasavalta: Hallitsemistapa EU-aikakaudella -teos tarjoaa ohutta tulkintaa Euroopan unionista ja Suomen EU-jäsenyydestä.
Kirja-arvio: Puolivillaista tarinointia EU-Suomesta Lue lisää »
Useiden viimeaikaisten eduskuntavaalien alla on toivottu, että uusi strategisempi muoto hallitusohjelmalle auttaisi hallitusta toimimaan tehokkaammin. Tällä kertaa samanlaista optimistista muutospuhetta ei ole.
Muoto seuraa funktiota – hallitusohjelman kehittämispolitiikan itsekritiikin aika Lue lisää »
Hallitusohjelma on tunnistanut kaupunkien merkityksen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa aiempaa selvemmin. Keinot kaupunki- ja asuntopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ovat jääneet puolitiehen. Myös kaupunkien hallinnollinen asema on heikkenemässä. Siksi asetettujen tavoitteiden seuranta olisi jatkossa yhä tärkeämpää.
Asunto- ja kaupunkipoliittisen kokonaisuuden arvio hallituskaudella Lue lisää »
Sanna Marinin hallitus on tehnyt poikkeuksellisen kunnianhimoista tasa-arvopolitiikkaa. Ideologiset erot hallituspuolueiden välillä ovat kuitenkin johtaneet siihen, että osa merkittävistä tasa-arvouudistuksista on jäänyt puolitiehen. Tasa-arvopolitiikalta on myös puuttunut pääministerin vahva tuki.
Tasa-arvopolitiikan onnistumiset, epäonnistumiset ja hiljaisuudet Lue lisää »
Sanna Marinin hallituksen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet ovat olleet hyvät, mutta keinot selvästi riittämättömät. Talouden konkreettisten muutospolkujen luomisen sijaan hallitus keskittyi lakien ja strategioiden päivittämiseen.
Vuonna 2019 laadittu hallitusohjelma viitoitti tietä kohti arvopohjaista, globaalia ulkopolitiikkaa. Keväällä päättyvästä hallituskaudesta tuli kuitenkin kovan turvallisuuden ajanjakso, jonka aikana Suomi päätti hakeutua Natoon ja vahvistaa sotilaallista voimaansa.
Kovan turvallisuuden hallitus Lue lisää »
Marinin hallituksen EU-politiikan yleislinja on määrittynyt yhteistyökyvyn, rakentavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon kaltaisten tyhjien käsitteiden kautta. Niiden takaa on ollut vaikea nähdä, missä asioissa hallitus on ollut valmis edistämään eurooppalaisia aloitteita, ja mitkä ovat olleet niitä Suomen kansallisia etuja, joita hallitus on päättäväisesti ajanut.
Tyhjistä fraaseista linjattomuuteen – Marinin hallituksen EU-poliittinen perintö Lue lisää »
Sanna Marinin hallitusohjelma oli laaja, mutta sen lupauksista on silti onnistuttu toteuttamaan suuri osa. Kriisiaikana on tullut eteen monia suuria ongelmia, joihin ei voitu lainkaan varautua hallitusohjelmaa laadittaessa. Lainvalmistelun tason parantaminen oli yksi tavoitteista, ja siinäkin on kritiikistä huolimatta onnistuttu suhteellisen hyvin.
Lainvalmistelu monikriisisen hallituskauden aikana Lue lisää »
Antti Rinteen ja sittemmin Sanna Marinin johtama hallitus on asemoitunut linjauksissaan selvästi Juha Sipilän oikeistokonservatiivista hallitusta vasemmalle – huolimatta siitä, että hallitus ja oppositio ovat olleet yksimielisiä monista poikkeusajan toimista. Äänestäjän näkökulmasta tämä korostaa vaalien ja niiden myötä syntyvän hallitusratkaisun merkitystä.
Äänestäjät hallituskauden arvioijina Lue lisää »
Politiikasta-lehden podcastissa tutkijat keskustelevat korkeakoulupolitiikan viimeaikaisista muutoksista Suomessa. Mitä maan korkeakoulupolitiikassa tapahtuu, ja miten muutokset näkyvät yliopistojen ja tutkijoiden arjessa?
Podcast: Talouden valta yliopistoissa Lue lisää »