Suomea koskevat analyysit käsittelevät maan poliittista järjestelmää, kansainvälisiä suhteita, historiaa ja identiteettiä.
Korkea luottamus päätöksentekoon on Suomen vahvuus niin normaalioloissa kuin kriiseissäkin. Pysyvien kriisien aika luo painetta myös kansalaisosallistumisen tapojen kehittämiseen.
Tässä tekstissä kerromme, mikä on valtionvelka. Kerromme myös, miksi Suomen valtio ottaa velkaa.
Suomessa oli harkittu presidentin suoraa kansanvaalia jo hallitusmuotoa hahmoteltaessa, mutta siihen siirtyminen kesti yli 70 vuotta.
Itsenäiselle Suomelle on valittu valtionpäämies monella eri tavalla, mutta aina aikaansa ja poliittista tilannetta heijastaen. Lopputuloksetkin ovat useasti olleet hiuskarvan varassa.
Torjuntavoitto on ilmauksena tuttu sotahistoriasta, mutta poliittisessa retoriikassa siitä on tullut moneen taipuva käsite.
Tässä tekstissä kerromme, mistä puolueet saavat rahaa. Kerromme myös, miksi joku lahjoittaa eli antaa rahaa puolueelle.
Tässä tekstissä kerromme, mikä on budjetti ja mitkä ovat budjettikehykset. Kerromme myös, miksi budjettikehykset ovat tärkeät.
Petteri Orpon hallitus haluaa vähentää julkisen velkaantumisen aiheuttamia riskejä euroalueen vakaudelle vahvistamalla markkinakuria. Samalla hallitus sivuuttaa julkisen velan merkityksen rahoitusmarkkinoiden sujuvalle toiminnalle.
Oletko kiinnostunut politiikasta? Tässä tekstissä kerromme, mitä politiikka tarkoittaa, ja missä politiikkaa tehdään.
Suomessa 1990-luvun jälkipuoliskolta alkanutta tuloerojen kasvua on selitetty vuonna 1993 käyttöön otetulla tuloverojärjestelmällä. Tutkimuksen mukaan tuloerojen kasvuun vaikutti yritysten laman jälkeen parantunut kannattavuus.
