Suomea koskevat analyysit käsittelevät maan poliittista järjestelmää, kansainvälisiä suhteita, historiaa ja identiteettiä.
Numeroilla on tiedolla ohjatussa poliittisessa päätöksenteossa erityinen asema. Ne sisältävät mielikuvissa lupauksen täsmällisestä, vertailtavasta ja arvovapaasta tiedosta. Tämä tekee numeroista oivallisen välineen myös poliittisille kamppailuille.
Eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa Tampereen yliopistolla järjestetty paneeli pohti tulevan hallituksen suurimpia haasteita.
Huhtikuussa 2023 pidetty politiikan tutkijoiden vaalipaneeli summasi kuluneen hallituskauden tapahtumia ja kriisiaikojen päätöksenteon vaikutusta toteutettuun politiikkaan.
Ilkka Kärrylä arvioi Janne Auton teoksen Talouskuri tuli Suomeen.
Kysy Politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.
Kansanedustaja Päivi Räsäseen henkilöitynyt oikeusprosessi kiihotuksesta kansanryhmää vastaan poiki viime vuonna kaksi teosta. Niiden tarkastelu ja vertailu antaa mahdollisuuden analysoida Räsästä tukevien tahojen argumentteja.
Osmo Apunen tunnettiin Suomen ulkopolitiikan ja idänsuhteiden tutkijana. Apunen oli ulkopolitiikan tutkimuksen vuoropuhelija, joka tavoitteli tulevaisuuden ymmärtämistä historian avulla.
Cornelius Castoriadiksen mukaan venäläinen yhteiskunta koki 1900-luvun jälkipuoliskolla historiallisen muutoksen, kun byrokraattisesti hallitun yhteiskunnan rinnalle kasvoi sotilashallinto.
Arktinen alue on ollut osa Kiinan virallista turvallisuuspoliittista keskustelua viimeisen vuosikymmenen ajan. Kiinan arktiseen läsnäoloon liittyvät turvallisuuskysymykset mietityttävät myös Suomessa yhä enemmän.
Toistakymmentä tuhatta suomalaista lähti Neuvostoliittoon 1930-luvulla neuvostopropagandan houkuttelemina. Pakkotyöhön tuomittuja siirtolaisia motivoimaan lähetettiin suomalaisia puoluetyöntekijöitä, joiden haasteena oli ylittää propagandan ja todellisuuden välinen kuilu.
